Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21278

Hankkeen nimi: OPTY- Opitaan työhön yhdessä

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 29.2.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Invalidisäätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0201375-3

Jakeluosoite: Tenholantie 10

Puhelinnumero: 09-47481

Postinumero: 00280

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.invalidisaatio.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaana Aalto

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaana.aalto(at)keskuspuisto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-7062460

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy, 2029188-8
Kehitysvammaliitto, 0116608-8
Aula-työkotien Kannatusyhdistys ry, 0116377-6
Vates-säätiö sr, 0941232-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Heikossa työmarkkina-asemassa olevilla osatyökykyisillä ja erityistä tukea tarvitsevilla henkilöillä on usein vaikeuksia saada yksilön tarpeita ja toiveita vastaavaa tukea selviytyäkseen koulutuksen ja työelämän vaatimuksista. Heikon koulutustaustan omaavien ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden koulutukseen osallistumista, opinnoista suoriutumista ja työllistymistä vaikeuttavat heikot opiskelu- ja työelämätaidot sekä
puutteelliset toiminnanohjauksen taidot.

OPTY-hankkeen tavoitteena on kehittää toimijoiden välistä yhteistyömallia niin, että olemassa olevia toteuttajien palveluita on yhdistetty ja muotoiltu joustavimmiksi ja asiakaslähtöisemmiksi palveluiksi, jonka tarkoituksena on tukea osatyökykyisen henkilön työllistymistä ja parantaa heidän mahdollisuuksien suorittaa opintoja. Tavoitteena on myös kehittää työhönvalmennusmalli yhteistyössä opetus- ja ohjaushenkilöstön, työvalmentajien ja työpaikkaohjaajien kanssa, huomioiden aiempaa paremmin itse valmentautujat. Henkilöstön valmentavan työotteen osaamista on vahvistetaan myös hankkeen aikana.

Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa;
- Vertaillaan toteuttajien olemassa olevia toimintamalleja ja palveluita, joita muotoillaan asiakaslähtöisemmiksi.
- Kehitetään ja mallinnetaan uusia työhönvalmennukseen, ohjaukseen ja työllistymiseen liittyviä käytänteitä sekä vahvistetaan työelämäyhteistyötä.
- Hyödynnetään ja sovelletaan olemassa olevia toimintakyvyn, työn soveltuvuuden sekä olemassa olevia osaamisen ja työkyvyn arviointimenetelmiä.
- Kehitetään työhönvalmennusmallia, jossa hyödynnetään ryhmävalmennusta ja vertaistukea ryhmän toiminnassa.
- Opinnollistetaan työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä huomioiden välillisen kohderyhmän tuen tarpeet sekä toiminta- ja työkyky

Hankkeen tuloksena syntyy yhteistyön toimintamalli, jossa koulutuksessa, kolmannen sektorin palveluissa, työpajoilla ja työelämässä tapahtuvien palveluiden aikana voidaan suunnitelmallisesti luoda asiakkaille urapolkuja. Hankkeen tuloksena syntyy myös työhönvalmennusmalli, jonka kantavana ajatuksena on ryhmävalmennuksen ja ryhmän sisäisen vertaistuen hyödyntäminen työelämälähtöisessä oppimisessa. Hankkeen aikana tuotetaan osatyökykyisille ja erityistä tukea tarvitseville henkilöille soveltuva verkko-/mobiilisovellus Digi-Reititin, jonka avulla asiakkaiden poluttaminen oikean palvelun tai koulutuksen piiriin helpottuu.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on opetus-ja ohjaushenkilöstö, työvalmentajat sekä työelämänedustajat, joiden kanssa yhteistyössä kehitetään yhteisiä toimintamalleja workshopeissa ja pilotoidaan niitä asiakkaiden kanssa.
Kohderyhmään kuuluvat myös kuntoutuksen, työllistämisen ja koulutuksen parissa työskentelevät organisaatiot ja niiden henkilöstö sekä viranomaiset.
Työyhteisöt ja organisaatiot, joilla on valmius tarjota työssäoppimis- tai työpaikkoja osatyökykyisille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat yhteiskunnallisesti aliedustetut ryhmät, joiden koulutusmahdollisuudet sekä työllistymismahdollisuudet avoimille työmarkkinoille, ilman kohdennettua tukea ovat haasteellisia.
Kohderyhmään kuuluvat Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat (etenkin Valma- ja Telma-opiskelijat), kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat, kehitysvammaiset ja maahanmuuttajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 150 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 58 904

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 280 721

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 72 563

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Porvoon, Helsingin

Kunnat: Porvoo, Espoo, Vantaa, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Tenholantie 10

Postinumero: 00280

Postitoimipaikka: Helsinki

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 134

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Miehet ja naiset ovat yhä eri ammateissa. Suomessa ammattien jakautuminen mies- ja naisvaltaisiin aloihin eli segregaatio on varsin vahvaa. Suomi on itse asiassa segregaatiossa EU:n kärkimaiden joukossa. Sukupuolijakaumaan ammattialojen suhteen osatyökykyisillä/erityistä tukea tarvitsevilla näyttää pääsevän parhaiten tarkastelemalla ammatillisen erityisopetuksen tutkinnon suorittaneita ammattialan mukaan. Sen mukaan vuonna 2016 miehet suorittivat tutkintoja eniten tekniikan ja liikenteen alalla arkkitehtuurin ja rakentamisen alan 516 tutkintoa. Toiseksi suosituin tekniikan ja liikenteen alan tutkinto oli ajoneuvo- ja kuljetustekniikan tutkinnot 476 tutkintoa. Naiset suorittivat vuonna 2016 eniten matkailu-, ravitsemus- ja talousalantutkintoja, joista suosituin oli majoitus-ja ravitsemusalan 343 tutkintoa. Toiseksi suosituin matkailu-, ravitsemus- ja talousalan tutkinnoista oli kotitalous- ja kuluttajapalvelujen tutkinnot 192 kpl. Tiedot löytyvät Vipusesta www.vipunen.fi. Yleinen johtopäätös voisi olla, että ammattialat noudattelevat perinteisiä jakoja miesten ja naisten töistä. Naiset työllistyvät yleisimmin hoivapalvelun, terveydenhuollon -ja opetusalan aloille sekä myyjiksi ja kauppiaiksi. Mieshet työllistyvät luonnontieteen- ja tekniikan aloille sekä rakennus- ja kuljetusalan työntekijöiksi. Naisten osuus tekniikan alojen ammateissa on noin 20% ja miesten osuus esim. hoiva- ja terveydenhoidon tehtävissä on noin 10%.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Urapolun suunnittelussa huomioidaan kohderyhmän osaaminen ja vahvuudet, joiden kautta koulutukseen osallistumista ja työllistymisen mahdollisuuksia lähdetään kehittämään. Ohjauksen ja valmennuksen tavoite on tukea yksilöllisten urapolkujen onnistumista sukupuoleen ja tyypillisiin miesten ja naisten alavalintoihin katsomatta. Sukupuolinäkökulma sisällytetään hankkeen toteutukseen ja sitä seurataan läpileikkaavasti sekä siitä raportoidaan väli- ja loppuraporteissa. Tavoitteena on sukupuolisensitiivinen toiminta; asiakasvalinnoinnoissa, oppimisen arvioinnissa ja henkilön oman urapolun suunnittelussa, kaikissa koulutuksen, valmennuksen, työpajatoiminnan tai työlistymisen tukemisen palveluissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaan tarkoitus on sukupuolineutraali toimintatapa; asiakasvaliinoinnoissa, oppimisen arvioinnissa ja henkilön oman urapolun suunnittelussa, kaikissa koulutuksen, valmmennuksen, työpajatoiminnan tai työliistymisen tukemisen palveluissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Osallistujien hyvinvointia, osallisuutta ja toiminnallisuutta lisätään ohjauksen ja valmennuksen kautta tukemalla oppimista erilaisissa oppimisympäristöissä, tekemällä osaamista näkyväksi ja tukemalla asiakkaan oman urapolun kehittymistä. Hankkeen tarkoituksena on mahdollistaa asiakkaiden koulutukseen osallisutuminen ja työllistyminen.
Tasa-arvon edistäminen 9 0
Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, onko joku toimiala entuudestaan nais- tai miesvaltainen ja pyritään löytämään siihen sukupuolieroja tasoittavia keinoja. Hankkeen aikana vaikutetaan asenteisiin siten, että hankkeen kodheryhmää kohdellaan tasa-arvoisesti ja he ovat tasavertaisia työyhteisön jäseniä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 0
Aliedustettujen ryhmien osallisuutta ja yhteiskuntaan integroitumista tuetaan ohjauksen ja valmennuksen kautta. Kehitetään osallistujien taitoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Vaikutetaan yleiseen asenneilmapiiriin, joka on esteenä kohderyhmän koulutukseen osallistumiseen sekä työllistymiseen.
Kulttuuriympäristö 0 6
Kohderyhmän asiakkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja toiminnallisuutta lisätään ohjauksen ja valmennuksen kautta tukemalla oppimista erilaisissa oppimis- ja kulttuuriympäristöissä. Aula-työkodin ja Invalidisäätiön kulttuuriperinteitä kunnioitetaan ja tuodaan esiin hankkeen aikana.
Ympäristöosaaminen 0 5
Hankkeen kohderyhmän asiakkaiden ympäristöosaaminen vahvisttu koulutukseen ja työelämään osallistumisen ja niissä aitoja työtehtäviä tekemisen kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-