Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21282

Hankkeen nimi: Opin portailta työelämään

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0115776-3

Jakeluosoite: PL 12

Puhelinnumero: 040-821 2000

Postinumero: 00511

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.diak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marja Pinolehto

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marja.pinolehto(at)diak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 324 2053

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Suomen Diakoniaopisto Oy, 2756786-7
Oulun ammattikorkeakoulu Oy, 2509747-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Opin portailta työelämään -hanke vastaa alueelliseen tarpeeseen sujuvoittaa maahanmuuttaja-, kv- ja romanitaustaisten opiskelijoiden opintojen loppuvaiheen ja työelämän välistä siirtymää. Haastavimmat opinnot sijoittuvat opintojen loppuvaiheeseen ja muun muassa suomen kielen oppimisen tehostaminen ja lisätuki ovat tärkeä edellytys opinnoista suoriutumiseen, valmistumiseen ja työllistymiseen. Ammattilaisten kulttuurisensitiivisyyden ja ohjausosaamisen vahvistamisella edistetään tasa-arvoa ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Kohderyhmän opiskelijoista suuri osa on naisia, joten hanke edistää myös sukupuolten tasa-arvoa tukemalla naisten opiskelua ja työllistymistä.

Opin portailta työelämään –hankkeen kohderyhmät:
- Maahanmuuttaja- ja romanitaustaiset SDO:n SOTE- alan opiskelijat sekä Diakin SOTE- ja kirkon alan opiskelijat
− Oamkissa liiketalouden ja tietojen käsittelyn kansainväliset tutkinto-opiskelijat, joiden opinnot eivät etene
normaalitahdissa, ja jotka tarvitsevat erityistä tukea opintojen suorittamiseksi loppuun, työelämäverkostojen rakentamiseen ja työllistymisvalmiuksien lisäämiseen.
− Oppilaitosten lehtorit, opinto-ohjaajat, eri alojen työpaikkojen ammattilaiset, esim. harjoittelijoiden ohjaajat

Hankkeen päätavoitteena on maahanmuuttaja-, kv- ja romaniopiskelijoiden loppuvaiheen opintojen sujuvuuden tukeminen ja työllistymisen tehostaminen sekä työpaikkojen kulttuurisensitiivisyyden ja ohjausosaamisen vahvistaminen. Päätavoitteet jakautuvat osatavoitteisiin: loppuvaiheen opintojen sujuvuuden tukemiseen, opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden työllistymisen tukemiseen sekä työelämän edustajien osaamisen vahvistamiseen.

Osatavoite 1. Loppuvaiheen opintojen sujuvuuden tukeminen
1.1. Ammatillisten aineiden tukipajat
1.2. Suomen kielen tukipajat
1.3. Yksilöllinen tuki ja ohjaus
1.4. Ryhmätyöskentelyn tehostaminen, vertaistuki ja mentorointi
1.5. Loppuvaiheen harjoittelun/työssä oppimisen tuki
1.6. Opinnäytetöiden/portfolion työstämisen tuki

Osatavoite 2. Opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden työllistymisen tukeminen
2.1. Verkostojen luominen työelämään opiskeluaikana
2.2. Työnhakutaitojen vahvistaminen ja tuki kesätyöpaikkojen/työpaikkojen löytämiseen
2.3. Positiivisten esimerkkien kautta asenteisiin vaikuttaminen

Osatavoite 3. Työelämän edustajien osaamisen vahvistaminen

Hankkeen tulokset: 1) Tukimallit opintojen loppuvaiheeseen. Opiskelijat saavat lisätukea ja ohjausta, jolloin heidän ammatillisen suomen kielen tasonsa paranee (kv-opiskelijoilla arkikieli), he selviytyvät loppuvaiheen opinnoista, löytävät alan harjoittelu/työssäoppimisen paikkoja ja saavat sieltä hyvää palautetta ja opinnäytetyöt/portfoliot vastaavat niille asetettuja kriteereitä. 2) Opiskelijat ovat luoneet verkostoja työelämään opiskeluaikana, työnhakutaidot ovat lisääntyneet, kesätyöpaikkojen ja työpaikkojen löytämiseen on saatavilla tukea. Positiiviset esimerkit työelämästä ovat vahvistaneet opiskelijoiden uskoa valmistumiseen ja työllistymiseen sekä edesauttavat asennemuutosta työpaikoilla. 3) Oppilaitosten ja työelämän edustajat ovat saaneet valmennusta kulttuurisensitiivisyydestä ja ohjauksesta ja pystyvät hyödyntämään sitä omassa työssään.

Hankkeen tavoitteet ovat yhteneväisiä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimenpideohjelman (2017-2018) painopistealueiden kanssa: esim. alueellisten työllisyyskokeilujen edistäminen, nuorten työelämäosallisuuden tukeminen, heikossa työmarkkina-asemassa olevien tilanteen parantaminen sekä maahanmuuttajien koulutuspolkujen toimivuuden varmistaminen ja integraatio. Välillisesti hankkeen tavoitteiden, toimenpiteiden ja tulosten avulla pystytään vahvistamaan myös maahanmuuttaja-, kv- ja romaniopiskelijoiden omia yhteisöjä sekä vaikuttamaan positiivisesti yleiseen mielipiteeseen ja työantajien mielikuviin eri kulttuuritaustoista tulevien työllistämiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät:

− Suomen Diakoniaopiston maahanmuuttaja- ja romanitaustaiset sosiaali- ja terveysalan opiskelijat

− Diakonia-ammattikorkeakoulun maahanmuuttaja- ja romanitaustaiset sosiaali- ja terveys ja kirkon alan opiskelijat

Oulun ammattikorkeakoulu:
- Kv-tutkinto-opiskelijat (alla luetelluissa englannin kielisissä tutkinto-ohjelmissa), joiden opinnot eivät etene normaalitahdissa ja jotka tarvitsevat erityistä tukea opintojen suorittamiseksi loppuun, työelämäverkostojen rakentamiseen ja työllistymisvalmiuksien lisäämiseen.
• Degree Programme in International Business (DIB)
• Degree Programme in Business Information Technology (BIT)
• Degree Programme in Information Technology (DIN)
- Osatavoitteissa 1.5, 2.1. alumnitoiminnan osalta ja 2.3 Oamkin kohderyhminä ovat laajemmin kaikki em. tutkinto-ohjelmien kv-opiskelijat

− SDO:n, Diakin ja Oamkin opiskelijat yleensä osatavoitteissa 1.4. Ryhmätyöskentelyn tehostaminen, vertaistuki ja mentorointi

− SDO:n, Diakin ja Oamkin lehtorit ja opinto-ohjaajat

− Sosiaali- ja terveys- ja kirkon alan sekä liiketalouden ja IT-alan työelämän edustajat: Esimerkiksi harjoittelijoiden ohjaajat, opinnäytetöiden yhteyshenkilöt, rekrytoinnista vastaavat, yksiköiden lähiesimiehet sekä esimiehet

− TE-toimiston edustajat, uraohjaajat

− Muiden paikallisten oppilaitosten edustajat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät:
− Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun maahanmuuttaja- ja romaniopiskelijat valtakunnallisesti
− Ammattikorkeakoulujen englannin kielellä opiskelevat kansainväliset tutkinto-opiskelijat valtakunnallisesti
− Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen lehtorit ja opinto-ohjaajat valtakunnallisesti
− Sosiaali- ja terveysalan ja liiketalouden ja IT-alan työnantajat sekä muiden alojen työntekijät valtakunnallisesti
− Välittöminä kohderyhminä olevien opiskelijoiden sisarukset ja perheet

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 411 088

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 409 674

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 522 204

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 520 409

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Koillismaan

Kunnat: Siikajoki, Merijärvi, Taivalkoski, Oulainen, Lumijoki, Kalajoki, Ylivieska, Tyrnävä, Oulu, Alavieska, Sievi, Kärsämäki, Ii, Reisjärvi, Utajärvi, Muhos, Hailuoto, Siikalatva, Raahe, Kempele, Pyhäjärvi, Kuusamo, Pyhäjoki, Pyhäntä, Pudasjärvi, Vaala, Liminka, Haapajärvi, Nivala, Haapavesi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 35

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 42

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 405

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Maahanmuuttaja- ja romanitaustaisten naisten työllisyys on selvästi matalampi kuin miesten. Ulkomaalaistaustaisista 20–24-vuotiaista naisista 15 % piti pääasiallisena toimintanaan omien lasten hoitoa, kun suomalaistaustaisista naisista vastaava osuus on neljä prosenttia. Viisi vuotta vanhemmassa ikäluokassa vastaavat prosenttiosuudet ovat 17 prosenttia ulkomaalaistaustaisista ja 11 prosenttia suomalaistaustaisista naisista. Perheenperustamisvaiheen jälkeen naisten työllisyys kuitenkin paranee. (Maahanmuuttajien koulutuspolkujen nopeuttaminen ja joustavat siirtymät -työryhmän loppuraportti ja toimenpide-esitykset, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 36/2017.) Vain vajaa 10% Suomessa asuvista vieraskielisistä on suorittanut tutkinnon Suomessa 2000-luvulla. He keskeyttävät opintonsa suomea äidinkielenään puhuvia useammin. Ulkomaalaisista opiskelijoista naisia on hieman enemmän kuin miehiä ja naiset keskeyttävät opintonsa harvemmin kuin miehet. Ammatillisessa koulutuksessa miltei joka toinen vieraskielinen mies ja joka kolmas vieraskielinen nainen keskeytti opintonsa. Vaikka vieraskieliset naiset osallistuvat koulutukseen miehiä enemmän, on heidän työllisyysasteensa kuitenkin heikompi. (Myrskylä, P. Suomeen muuttaneiden naisten ja miesten työmarkkinatilanne, koulutus ja poliittinen osallistuminen. Tilastokeskus Working Papers 2/2014). Tulosten perusteella maahanmuuttajista molemmat sukupuolet tarvitsevat lisätukea opintojen etenemisessä ja koulutusasteiden välisissä siirtymissä. Romanien osalta tilastotietoa sukupuolten välisistä koulutuseroista ei ole. OPH:n perusopetusta koskevassa selvityksessä (OPH raportit ja selvitykset 2011:26) ilmeni, että viidesosalla romanioppilaista on ongelmia opinnoissaan. Aikainen itsenäistyminen ja perheen perustaminen sekä tiedon ja tuen puute haittaavat jatko-opintoihin hakeutumista. Hankkeeen kohderyhmissä naisten koulutustasolla ja koulutuksellisilla asenteilla on suuri merkitys perheen muiden jäsenten ja etenkin lasten ja nuorten koulutukseen hakeutumiselle sekä opintojen suorittamiselle.(Ks. Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:28; Romanipoliittisen ohjelman seurantaportti, STM 2013:48). Analyysi on tehty perehtymällä em. raportteihin ja alan tutkimukseen. Diakissa toimenpiteiden piiriin kuuluvista opiskelijoista on 2 miestä ja 24 naista. SDO:lla kohderyhmän opiskelijoista noin kaksi kolmasosaa on naisia. Oamkissa toimenpiteiden piiriin kuuluvista opiskelijoista noin kolmasosa on naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten tasa-arvon näkökulma on merkittävä, koska maahanmuuttaja- ja romanitaustaisten naisten työllisyys on selvästi matalampi kuin miesten. Opiskelijoiden loppuvaiheen opintoja ja työllistymistä on tärkeää tukea SOTE- ja kirkon alan oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa, joiden opiskelijoista suurin osa on naisia. Hankkeen toimenpiteet ehkäisevät naisten ja miesten opintojen keskeyttämistä ja siten myös työttömyyttä. Toisella asteella ja ammattikorkeakoulussa opintonsa loppuun suorittaneet opiskelijat ovat omissa yhteisöissään esimerkkejä pärjäämisestä. Maahanmuuttajataustaisissa perheissä naisten koulutuksen ja omalle alalle työllistymisen merkitys on suuri sukupuolten tasa-arvon ja koulutusmyönteisten asenteiden lisäämisessä. Hanketta ei voida kuitenkaan rajata vain naisiin, koska molemmissa kohderyhmissä myös nuoret miehet tarvitsevat erityistä tukea loppuvaiheen opintoihin ja työllistymisessä. Hankkeeseen sisältyvä opiskelijamentorointi, verkostojen luominen työelämään, alumnitoiminnan hyödyntäminen ja positiivisten esimerkkien esiin tuominen ovat merkittäviä elementtejä naisille sekä miehille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tämä on tasa-arvohanke erityisesti koulutuksellisen, työllistymisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon näkökulmasta. On tärkeää tuottaa sellaisia toimintamalleja ja rakenteita, joilla edesautetaan sekä maahanmuuttaja-, kv- ja romanitaustaisten ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia selviytyä loppuvaiheen opinnoista ja työllistyä sukupuolesta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Hankkeessa edistetään sähköisten oppimisalustojen, oppimateriaalien ja oppimisen välineiden käyttöä, minkä vuoksi voidaan vähentää matkustamiseen liittyvää energiankulutusta ja päästöjä. Kehittämistyöllä on vaikutuksia myös työelämän edustajien valmennusten osalta siten, että niitä toteutetaan osin tai kokonaan sähköisin välinein ja materiaalein. Hankkeen neuvotteluihin ja kokouksiin voi osallistua myös etäyhteyden kautta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Sähköisten oppimisympäristöjen ja etäneuvotteluvälineiden käyttäminen vähentää matkustustarvetta ja sen myötä vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia kasvillisuuden,eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään eikä ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole Natura 2000 -ohjelman kohteisiin liittyviä vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 2
Hankkeessa edistetään sähköisten oppimisalustojen ja materiaalien sekä etäoppimisen välineiden käyttöä ja vähennetään siten paperijätettä. Hankkeen toteuttajaorganisaatiot kierrättävät jätemateriaalinsa asianmukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 8
Hankkeen myötä saadaan maahanmuuttaja- ja romanitaustaisia korkeakoulutettuja työntekijöitä sosiaali- ja terveysalan ja kirkon alan tehtäviin. Heillä on paljon merkittävää kokemusasiantuntijuutta (mm. kulttuurisista lähtökohdista), jota voidaan hyödyntää alojen paikallisten palveluiden kestävässä kehittämisessä. Hanke toteutuu alueellisesti ja tukee kohderyhmien osaamispotentiaalin saamista nimenomaan paikallisten palveluiden käyttöön. Työvoimapulasta kärsivälle SOTE-alalle saadaan uusia työntekijöitä. Hankkeen myötä KV- opiskelijoita saadaan liiketalouden alan tehtäviin ja IT-alan töihin. Nämä paikalliset työpaikat hyötyvät KV-opiskelijoiden kulttuurintuntemus ja eri kielten osaajina muiden ammatillisten taitojen lisäksi. Nämä taidot ja tiedot ovat esim. yritysten kansainvälisen kasvun mahdollistajia. Hankkeen pilotit toteutuvat paikallisten koulutusorganisaatioiden ja työpaikkojen ja järjestöjen yhteistyönä ja hanke hyödyntää siten paikallista osaamista ja vahvistaa toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeessa tuotettavilla tukimalleilla ja työelämän edustajien ja oppilaitoksen edustajien osaamisen vahvistamisella tuetaan maahanmuuttaja-, kv- ja romanitaustaisten opiskelijoiden loppuvaiheen opinnoista suoriutumista ja työllistymistä. Hankkeessa tuotetaan opintoja tukevia rakenteita ja työllistymisen tuen ja työelämän edustajien osaamisen vahvistamisen rakenteita ja materiaaleja. Samalla kehitetään välillisesti SOTE- ja kirkon alan, liiketalouden ja it-alan palveluita ja yhteistyöverkostoja.
Liikkuminen ja logistiikka 3 5
Hankkeessa tuotetaan sähköisiä aineistoja sekä toteutetaan etäkoulutusta, -seminaareja ja verkkokursseja, joihin osallistuminen on mahdollista nettipohjaisilla välineillä paikasta riippumatta. Toteutustavat vähentävät matkustustarvetta. Hankkeen matkat tehdään joukkoliikenteen kulkuvälineillä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hanke edistää aliedustettujen opiskelijoiden loppuvaiheen opinnoista suoriutumista ja työllistymistä. Riittävät tukimallit opiskelusta suoriutumiseen ja työpaikan saamiseen vaikuttavat suoraan opiskelijoiden elämänhallintaan. Koulutus ja työ ovat hyvinvoinnin tärkeitä osa-alueita yksilön kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa ja niillä on suora vaikutus muihin hyvinvoinnin osa-alueisiin kuten taloustilanteeseen, sosiaalisiinsuhteisiin, merkityksellisyyden kokemuksiin ja mahdollisuuteen toteuttaa itseään. Opiskelijoiden menestyminen opiskelussa ja valmistuminen sekä työnsaanti vaikuttavat myös hänen lähiyhteisön hyvinvointiin. Hanke vahvistaa maahanmuuttaja- kv- ja romaniopiskelijoiden osallisuutta, osallistumista koulutukseen ja työelämään. Oppilaitosten ja työelämän edustajien osaamisen vahvistumisen ja kulttuurisensitiivisyyden lisääntymisen työyhteisöissä työhyvinvointi lisääntyy pidemmällä aikavälillä sekä maahanmuuttaja-, kv- romanitaustaisilla että kantaväestöön kuuluvilla.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hanke edistää maahanmuuttaja-, kv- ja romaniopiskelijoiden tasa-arvoista mahdollisuutta suoriutua opintojen loppuvaiheen opinnoista ja työllistyä. Valmistuvilla opiskelijoilla, jotka pääsevät alan töihin, on merkittävä tasa-arvoa lisäävä vaikutus myös esimerkin kautta. Se tukee maahanmuuttaja- ja romaniyhteisöjen luottamusta yhteiskuntaan ja koulutuksen mahdollisuuksiin. Koulutus- ja työelämäosallistumisen myötä saadaan käyttöön yhteiskunnallisesti merkittävää ammatillista ja kulttuurista osaamista ja kokemustietoa. Hanke lisää maahanmuuttaja- ja romaninaisten osallisuutta ja tasa-arvoa. Kulttuurisesti naisten ja miesten roolit ovat monissa maahanmuuttajaryhmissä eriytyneet ja siksi naisten osallistuminen koulutukseen, opinnoista suoriutuminen ja työn saaminen, vaativat erityisiä järjestelyjä ja tukea. Hankkeessa pyritään koulutuksen avulla lisäämään maahanmuuttaja- ja romaninaisten itseohjautuvuuden tasoa ja sen avulla auttamaan heitä saavuttamaan tasa-arvoisempi asema perheessä ja yhteiskunnassa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 9
Vain vajaa 10% Suomessa asuvista vieraskielisistä on suorittanut tutkinnon Suomessa 2000-luvulla. He myös keskeyttävät opintonsa suomea äidinkielenään puhuvia useammin. Vieraskielisten keskeyttäneiden opiskelijoiden osuus on lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa yli kaksinkertainen verrattuna suomea äidinkielenään puhuviin. (Myrskylä, P. 2014; Suomeen muuttaneiden naisten ja miesten työmarkkinatilanne, koulutus ja poliittinen osallistuminen. Tilastokeskus Working Papers 2/2014). Tämä osoittaa sen, että hankkeessa luotava tukirakenne on erittäin tarpeellinen, jotta kohderyhmillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet opinnoista suoriutumiseen, valmistumiseen ja työllistymiseen. Hanke edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, erilaisuuden hyväksymistä sekä lisää ohjaushenkilöstön kykyä kohdata yhdenvertaisesti ja syrjimättä kohderyhmiin kuuluvia opiskelijoita ja työntekijöitä. Hanke lisää eri ihmisryhmien välistä luottamusta, tietoa ja ymmärrystä erilaisista kulttuureista ja etnisistä ryhmistä. Hankkeessa kehitetään syrjintää vähentävä, kulttuurisensitiivinen valintakoekäytäntö. Perheen koulutustaso ja myönteinen kouluasenne ovat vahvaa sosiaalista pääomaa: sosiaalisesti turvattua tilaa kasvaa ja kehittyä. Hankkeen ohjauksellisilla elementeillä ja mentoroinnilla tuotetaan sosiaalista pääomaa, joka romani- ja maahanmuuttajataustaisilta opiskelijoita saattaa suhteessa koulutukseen olla heiveröinen mm. lyhyen koulutukseen liittyvän kulttuurisen sidoksen ja yhteiskunnallisen koheesion puuttuessa. On merkityksellistä huolehtia yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja sen seurannasta toisen polven maahanmuuttajataustaisten nuorten ja kansallisten vähemmistöjen kohdalla. Hankkeen kaikki toimenpiteet tukevat tätä tavoitetta.
Kulttuuriympäristö 8 8
Hanke lisää Suomessa asuvien, erilaisista kulttuurisista taustoista olevien henkilöiden rikastuttavaa vaikutusta yhteisöihin ja alueen kulttuuriperintöön. Hanke edistää maahanmuuttaja- kv- ja romanihenkilöiden kouluttautumisen myötä hoiva- ja palvelukulttuurin, liiketalouden ja it-alan yrityskulttuurin kulttuurisensitiivisyydenvahvistumista. Selvitysten mukaan käsitys hyvinvoinnin kulttuurisista sidoksista edellyttää toimintatapoja, joilla pystytään sekä asiakastyössä että työyhteisöissä voimavaraistavaan työhön. Erityisen merkityksellistä se on asiakaslähtöisen palvelun tuottamisessa. Kulttuurinen tausta voidaan nähdä sosiaalisena pääomana. Se on maahanmuuttajalle tärkeä resurssi paitsi asettautumisessa ja integroitumisessa yhteiskuntaan, myös kuulumisen ja omanarvontunnon kokemuksen vahvistamisessa. Kulttuurien välisen kompetenssin yhteydessä puhutaan kulttuurien välisestä herkkyydestä, kulttuurisensitiivisyydestä. Tässä hankkeessa tuotetaan osallistavana ja valtaistavana prosessina kulttuurisensitiivisiä tukimalleja opiskelijoille ja osaamisen vahvistamista oppilaitosten ja työelämän ammattilaisille.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hanke on ympäristöosaamisen kannalta neutraali.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Opin portailta työelämään -hankkeen (1.6.2018-31.12.2020) päätavoitteena oli sujuvoittaa ulkomaalais- ja romanitaustaisten opiskelijoiden opintojen loppuvaiheen ja työelämän välistä siirtymää. Haastavimmat opinnot sijoittuvat opintojen loppuvaiheeseen ja muun muassa suomen kielen oppimisen tehostaminen ja lisätuki ovat tärkeä edellytys opinnoista suoriutumiseen, valmistumiseen ja työllistymiseen. Lisäksi hankkeessa järjestettiin monikulttuurisuuskoulutuksia työelämän kulttuurisensitiivisyyden ja ohjausosaamisen vahvistamiseksi.

ESR-rahoitteista hanketta hallinnoi Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) ja osatoteuttajina toimivat Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) ja Suomen Diakoniaopisto (SDO). Hankkeessa on tehty hedelmällistä yhteistyötä romanien ja maahanmuuttajien parissa toimivien järjestöjen ja organisaatioiden, TE-palveluiden, siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa edistävien hankkeiden ja alueen yritysten sekä muiden työelämän edustajien kanssa. Hanke jatkoi tärkeää ja vaikuttavaa Opin portailla Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeen työtä.

Hyväksi havaittuja ja testattuja toimintamalleja olivat:
• Tukipajat
• Yksilöllinen ohjaus ja tuki
• Ryhmä- ja vertaistoiminnan tuki
• Työharjoitteluiden/työssäoppimisen tuki
• Opinnäytetöiden/portfolion työstämisen tuki
• Työllistymisen ja verkostoitumisen tuki
• Monikulttuurisuuskoulutukset työelämän edustajille

Tukipajat olivat opiskelijoille vapaaehtoisia ja niiden avulla annettiin perustoimintaa täydentävää lisätukea. Hankkeeseen osallistuneiden maahanmuuttaja- ja romanitaustaisten opiskelijoiden tarpeet ja toiveet ovat olleet tukitoimien suunnittelun ja toteutuksen lähtökohta. Koska hankkeen opiskelijajoukko oli hyvin heterogeeninen ja opiskelut etenivät eritahtisesti, myös tuen tarpeet olivat erilaisia. Yksilöllinen tuki osoittautuikin ryhmätukea suositummaksi tuen muodoksi.

Varsinkin korkeakoulun opiskelukulttuuri vaatii itsenäisyyttä ja itseohjautuvuutta ja on siksi varsin haasteellinen toimintaympäristö maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Itseohjautuvuuteen kannustettiin ja opiskelijat saatiin toimimaan myös ryhminä entistä aktiivisemmin. Tukipajojen ammatillisten aineiden tuki painottui auttamiseen rästiopinnoissa sekä oppimistehtävien selkeyttämiseen ja konkretisoimiseen. Suomen kielen loppuvaiheen opintojen tuki on keskittynyt kirjoittamiseen ohjaamiseen – erityisesti ohjausta on hyödynnetty opinnäytetöissä.

Ammattikorkeakouluissa opinnäytetyön tuki osoittautui merkittäväksi loppuvaiheen opintojen tuen muodoksi. Haasteita tuottivat erityisesti kieli sekä opinnäytetyöprosessin ymmärtäminen ja sen läpi vieminen itsenäisesti. Tukea annettiin yhteistyössä opinnäytetyötä ohjaavan lehtorin kanssa. Opinnäytetyön vaiheet pilkottiin osiin ja eteenpäin mentiin vaihe kerrallaan. Ohjattaessa opiskelijaa on tärkeää, että tukitoimet suunnitellaan yhteistyössä muiden häntä ohjaavien opettajien kanssa.

Opintojen loppuvaiheessa myös harjoitteluiden ja työssä oppimisen tärkeys korostuu. Monet opiskelijat työllistyvät valmistuttuaan harjoittelu-/työssäoppimispaikkoihinsa. Ylimääräisillä työharjoitteluiden ohjauskäynneillä on selkiytetty, konkretisoitu ja pilkottu osiin opiskelijoille työharjoittelun tavoitteita. Jos harjoittelupaikoissa on noussut esille haasteita tai kysymyksiä, on yhdessä pohdittu tapoja ratkaista ne.

Uran alkuvaiheessa oman osaamisen osoittaminen on monelle ulkomaalaistaustaisille haasteellista. Hankkeessa on järjestetty monipuolista ja tarvelähtöistä tukea opiskelijoille. Opiskelijoille on kerrottu suomalaisista työnhakukäytännöistä ja -kanavista, autettu työnhakudokumenttien ja hissipuheen laadinnassa, etsitty potentiaalisia työpaikkoja ja kerrottu alueella järjestetyistä rekrytointitapahtumista. Lisäksi on järjestetty monikulttuurisuustapahtumia ja työpaikkavierailuja. SOTE-alan hyvä työllisyystilanne on edesauttanut Diakin ja SDO:n kohdeopiskelijoiden työllistymistä. Oamkin opiskelijoilla työllistyminen on ollut haasteellisempaa; usein haasteet ovat kilpistyneet työnantajan kokemaan suomen kielen taidon puutteeseen.

Hankkeessa järjestettiin monikulttuurisuus- ja kulttuurisensitiivisyyskoulutuksia, joista työelämän edustajat saivat tietoa, tukea ja välineitä eri kulttuureista tulevien henkilöiden ohjaukseen ja kohtaamiseen. Koulutuksia järjestettiin selkokielestä, kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta, ohjauksesta ja perehdytyksestä. Lisäksi hanke järjesti 13.2.2019 uudenlaisen Cafe Lingua, kulttuurit kohtaavat -kohtaamispaikan. Lämminhenkiseen tapahtumaan osallistui opiskelijoita ja työelämän edustajia seminaariin, kulttuurikahvilaan ja rekrytorille. Hankkeen monikulttuurisuuskoulutukset ja -tapahtumat olivat suosittuja. Niihin osallistui yhteensä 650 ihmistä.

Oppilaitoksista on valmistunut hankkeen tukemana 57 ulkomaalais- ja romanitaustaista ammattilaista. SOTE-alalta kaikki valmistuneet (30) ovat työllistyneet saman tien. Valmistuminen on monelle ammatillisten unelmien huipennus, joka ei olisi käynyt toteen ilman kovaa työtä. Valmistuneet ja työllistyneet toimivat yhteisöissään inspiroivina ja toiveita luovina esikuvina ja lisäävät luottamusta suomalaiseen yhteiskuntaan. Opiskelijoiden polkua ovat kannatelleet hankkeen tarjoamat palvelumallit ja yhteistyö- ja palveluverkosto; oppilaitoksen henkilöstö ja vertaisopiskelijat, työharjoittelupaikan/työssäoppimispaikan ja hankkeen henkilöstö.

Työelämän ja oppilaitosten yhteistyö on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää ulkomaalaistaustaisten työelämävalmiuksien tukemisessa ja heidän työelämään kiinnittymisessään. Tulevaisuudessa opiskelu- ja työyhteisöt moninaistuvat edelleen. Siksi on entistä tärkeämpää, että työyhteisöt kehittävät monikulttuuriseen kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvää osaamistaan ja kulttuuriaan edelleen niin, että se vastaa moninaistuvien työntekijä-, kumppani- ja asiakasryhmien tarpeisiin.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi