Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21284

Hankkeen nimi: Työkaari kantaa - tuottavaa työhyvinvointia

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Teknologiateollisuus ry

Organisaatiotyyppi: Työmarkkinajärjestö

Y-tunnus: 0215289-2

Jakeluosoite: PL 10

Puhelinnumero: 09 19 231

Postinumero: 00131

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.teknologiateollisuus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Paula Maria Varpomaa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paula.varpomaa(at)teknologiateollisuus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 152 5778

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Teollisuusliitto ry, 0201717-2
Insinööriliitto ry, 0201364-9
Ammattiliitto Pro ry, 0215350-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työelämä on murroksessa ja tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta. Yritykset ovat jatkuvassa muutostilanteessa, jossa yhteinen uuden suunnan määrittäminen on ratkaisevaa. Teknologiateollisuuden yrityksillä on tarvetta uudistumiseen, sillä tutkimukset vahvistavat, että parannusta tarvitaan erityisesti osallistumismahdollisuuksissa, ideoiden kokeilemisessa ja työjärjestelyissä.

Hankkeen päätavoitteita ovat työhyvinvoinnin paraneminen, työurien pidentyminen sekä tuottavuuden positiivinen kehitys erityisesti kohdeyrityksissä sekä tulosten levitessä laajemminkin.

Yritykset oppivat uusia toimintatapoja ja tekevät toimenpiteitä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseksi. Nämä jäävät arjen toimintatavoiksi, joiden avulla yritykset pystyvät aikaisempaa paremmin reagoimaan niin sisäisiin kuin ulkoisiinkin haasteisiin. Ymmärrys työelämän murroksesta sekä erilaisista työhyvinvointiin ja tuottavuuteen liittyvistä tekijöistä auttavat suuntaamaan toimintaa oikeisiin asioihin.

Hankkeessa haetaan nopeita ratkaisuja strategisen kehittämisen tueksi. Kohderyhmänä on pk- ja mikroyritykset, jotka eivät ole kokeneita kehittämistyössä. Näille yrityksille hanke tuo uudenlaisen ja innostavan tavan viedä asioita eteenpäin. Yritysten kehittymistä tukee myös se, että ne oppivat analysoimaan omaa tilannettaan niin työhyvinvoinnin kuin tuottavuudenkin saralla. Myös suuret yritykset voivat osallistua hankkeeseen tukien verkostoyritystensä kehittymistä, ja kehittyä itse samalla.

Hankkeen toimenpiteet:

Yrityskohtainen analyysi työhyvinvoinnin ja tuottavuuden tilan arvioimiseen (alku-ja loppuarviointi). Analyysi on pohjana yrityksen kehittämishaasteelle, joka luodaan yhteisessä työpajassa.

Valmennukset, esimerkiksi työhyvinvoinnista, tuottavuudesta, työn murroksesta ja henkilöstön osallistamisesta, tuottavat yrityksille osaamista viedä henkilöstön kanssa yhdessä tehtävä kehittämistyö konkreettisella tasolla alusta loppuun saakka. Valmennusten kohderyhmiä ovat johto, esimiehet, ja henkilöstö.

Henkilöstön kanssa yhdessä tehtävä kehittämistyö, jossa kehittämishaasteen ratkaisemiseksi suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä ketteriä kokeiluja. Niiden tukena hyödynnetään verkostoa, valmennuksia sekä työkaluja.

Yritysverkostojen tavoitteena on yritysten kehittämishaasteiden tukeminen sekä toteutumisen seuranta. Verkostoissa hyödynnetään kokeilukulttuuria, vertaissparrausta, vertaisoppimista ja digityökaluja. Verkostojen toiminta perustuu luottamukseen osallistujien välillä.

Kehittämistyön tueksi yrityksille tarjotaan extranet, jonne kerätään yrityksille tietoa erilaisista hyödynnettävistä työkaluista.

Hankkeen loppuvaiheessa järjestetään työpaja pk- ja mikroyrityksille hankkeen tulosten levittämiseksi.

Hanke toteutetaan työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteistyöllä, jonka on todettu parantavan kaikkien osapuolien sitoutumista kehittämistyöhön. Hanketoteuttajille hanke tuo uudenlaisia toimintatapoja työskennellä yritysten kanssa.

Hankkeessa kaikilla on tasa-arvoinen oikeus ja velvollisuus osallistua kehittämistyöhön. Tasa-arvoisuus on työhyvinvoinnin perusta. Kestävän kehityksen osalta hyvinvoinnin edistämisellä on suurin välitön vaikutus.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on teknologiateollisuuden pk-yritykset, joilla on tuottavuus- tai työhyvinvointihaasteita. Kohderyhmään kuuluvat sekä tuotannolliset että asiantuntijayritykset (kuten esimerkiksi suunnittelu- ja konsultointialan sekä IT-alan yritykset). Yrityksissä kohderyhminä ovat johto, esimiehet sekä muu henkilöstö, sillä koko henkilöstö osallistetaan toiminnan suunnitteluun ja uuteen tapaan toimia. Myös työterveyshuollon toimijat pyritään osallistamaan kehittämistyöhön.

Mikroyritykset muodostavat pienen, mutta silti merkityksellisen osan, teknologiateollisuuden yrityksistä. Mikroyritykset voivat lähteä mukaan hankkeen kaikkiin toimenpiteisiin, mutta erityisesti niille on suunnattu hankkeen loppuvaiheessa järjestettävä työpaja uusista toimintamalleista niiden omasta näkökulmasta.

Myös suuret yriitykset voivat osallistua hankkeen toimintaan ns. verkostovetureina tukien oman alihankintaverkostonsa kehittymistä ja kehittyen itse samalla.

Hankkeeseen osallistuviksi henkilöiksi lasketaan ne henkilöt, jotka osallistuvat aktiivisesti hankkeen eteenpäin viemiseen omassa yrityksessä ja jotka osallistuvat hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki yritykset ja organisaatiot, joissa hankkeen toimintamallia voitaisiin hyödyntää, myös muilla toimialoilla. Työterveyspalvelujen tuottajat hyötyvät hankkeen aikana kehitetyistä toimintamalleista, joita voidaan levittää muihin asiakasyrityksiin ja muille toimialoille. Lisäksi kaikki työmarkkinaosapuolet ja Työelämä2020 -hanke, työeläkevakuutusyhtiöt ja Työturvallisuuskeskus sekä muut asiantuntijaorganisaatiot hyötyvät hankkeen aikana kehitetyistä toimintamalleista ja hyvistä käytännöistä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 390 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 114 323

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 442 101

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 114 323

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 32

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 180

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Teknologiateollisuuden henkilöstöstä 21 % on naisia. Vähiten naisia on metallin jalostuksessa (7%) ja eniten tietotekniikka-alalla (28%). Toimihenkilöistä neljännes on naisia, kun taas työntekijöistä vain reilu 10%. Tuleva rakennemurros saattaa vaikuttaa sukupuolijakaumaan siten, että naisten määrä lisääntyy. Analyysi perustuu Teknologiateollisuuden tilastotietoihin. Sukupuolirakenne huomioiden hankkeen toteutuksessa tulee todennäköisesti olemaan mukana vähemmän naisia kuin miehiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Työhyvinvoinnin tarpeet ovat yksilöllisiä, tosin osa niistä voi olla sukupuolisidonnaisia, kuten esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvät joustot ja fyysiseen suorituskykyyn liittyvät ergonomiatarpeet. Hankkeen työhyvinvointimittareiden kautta pystytään kartoittamaan eri sukupuolten tarpeita ja kohdentamaan toimenpiteitä niiden mukaisesti. Hankkeen toimenpiteet parantavat sekä naisten että miesten työhyvinvointia ja siten pidentävät työuria. Kehittämistyö johtaa uusiin toimintatapoihin ja sitä kautta parempaan työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Tätä kautta yritysten ja alan imago paranee ja se houkuttelee mukaan uudenlaisia osaajia. Sitä kautta voidaan saada myös uusia naisia alalle. Analyysin perusteellakin havaitaan, että työtehtävät ovat jakautuneet sukupuolen mukaan. Uudet toimintatavat voivat myös helpottaa raskaampia töitä ja sitä kautta naisten määrä näissä tehtävissä voi lisääntyä. Lisääntynyt diversiteetti työpaikoilla johtaa edelleen parempiin tuloksiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen yhtenä päätavoitteina ovat työhyvinvoinnin ja tuottavuuden paraneminen. Tasa-arvoinen kohtelu on työhyvinvoinnin perusta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
Tuottavuuden kehittämistoimenpiteet yrityksissä synnyttävät uudenlaisia toimintatapoja, jotka voivat vaikuttaa energiatehokkuuteen, materiaalin käytön tehostamiseen ja sitä kautta ympäristökuormituksen vähenemiseen. Parempi laatu vähentää virheiden määrää, ja sen kautta ympäristökuormitus pienenee. Näin saadaan vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Tuottavuuden kehittämistoimenpiteet yrityksissä synnyttävät uudenlaisia toimintatapoja, jotka voivat vaikuttaa energiatehokkuuteen, materiaalin käytön tehostamiseen ja sitä kautta ympäristökuormituksen vähenemiseen. Parempi laatu vähentää virheiden määrää, ja sen kautta ympäristökuormitus pienenee. Näillä toimenpiteillä saadaan positiivisia vaikutuksia ilmastonmuutoksen riskeihin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Tuottavuuden kehittämistoimenpiteet yrityksissä synnyttävät uudenlaisia toimintatapoja, jotka voivat vaikuttaa energiatehokkuuteen, materiaalin käytön tehostamiseen ja sitä kautta ympäristökuormituksen vähenemiseen. Parempi laatu vähentää virheiden määrää, ja sen kautta ympäristökuormitus pienenee. Näillä toimenpiteillä saadaan positiivisia vaikutuksia myös luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Tuottavuuden kehittämistoimenpiteet yrityksissä synnyttävät uudenlaisia toimintatapoja, jotka voivat vaikuttaa energiatehokkuuteen, materiaalin käytön tehostamiseen ja sitä kautta ympäristökuormituksen vähenemiseen. Parempi laatu vähentää virheiden määrää, ja sen kautta ympäristökuormitus pienenee. Näillä toimenpiteillä saadaan positiivisia vaikutuksia myös vesistöihin ja maaperään.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Vaikutus on neutraali.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Tuottavuuden kehittämistoimenpiteet yrityksissä synnyttävät uudenlaisia toimintatapoja, jotka voivat vaikuttaa materiaalin käytön tehostamiseen Esimerkiksi parempi laatu vähentää virheiden määrää ja Leanin kautta saadaan hukkaa vähenemään. Näiden toimenpiteiden kautta voidaan saada sekä materiaalin käyttöä että jätteiden määrää pienemmäksi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Vaikutus on neutraali.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 3
Yritysten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittäminen on paikallista elinkeinorakenteen kestävää kehitystä. Lisäksi hankkeen toiminnassa pyritään hyödyntämään paikallisten yritysten palveluita tarpeen mukaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 3
Kehittämistoiminnan ja esimerkiksi yritysverkostojen kautta voi syntyä uusia innovaatioita ja sitä kautta uusia aineettomia tuotteita ja palveluja. Hankkeessa tuotetaan aineettomia tuotteita ja palveluita yritysten käyttöön.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Tuottavuuden kehittämistoimenpiteet yrityksissä synnyttävät uudenlaisia toimintatapoja, jotka voivat vaikuttaa myös liikkumiseen ja logistiikkaan. Hankkeessa yrityksille annetaan mahdollisuus osallistua valmennuksiin internetin kautta, jolloin matkustuksesta aiheutuvat päästöt jäävät pienemmiksi. Lisäksi toimintaa järjestetään alueittain, jolloin välimatkat jäävät lyhemmiksi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen tavoitteena on henkilöstön terveyden ja hyvinvoinnin paraneminen. Kehittämistyötä tehdään osallistavin menetelmin yhdenvertaisuus huomioiden. Tuottavuuden kehittymisen kautta mahdollisuuden hyvinvoinnin kasvuun ovat entistä paremmat ja toisaalta työhyvinvointi parantaa tuottavuutta.
Tasa-arvon edistäminen 10 5
Hyvinvoiva työyhteisö perustuu tasa-arvoiseen kohteluun työpaikalla. Hankkeen toimintatapana on yhdessä kehittäminen ja jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa. Hankkeen kautta luodut toimintamallit edistävät tasa-arvoisuutta laajemminkin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 1
Hyvinvoiva työyhteisö perustuu tasa-arvoiseen kohteluun työpaikalla. Hankkeen työhyvinvointimittareiden kautta pystytään kartoittamaan eri sukupuolten ja eri ikäryhmien tarpeita ja niiden mukaisesti kohdentamaan toimenpiteitä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Neutraali vaikutus.
Ympäristöosaaminen 1 1
Tuottavuuden kehittämistoimenpiteet yrityksissä synnyttävät uudenlaisia toimintatapoja, jotka voivat vaikuttaa myös ympäristöosaamisen paranemiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-