|
|
|
Hankekoodi: S21284
Hankkeen nimi: Työkaari kantaa - tuottavaa työhyvinvointia
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 30.6.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Teknologiateollisuus ry, Teknologiindustrin rf;Teknologiindustrin rf, Teknologiateollisuus ry
Organisaatiotyyppi: Työmarkkinajärjestö
Y-tunnus: 0215289-2
Jakeluosoite: PL 10
Puhelinnumero: 09 19 231
Postinumero: 00131
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.teknologiateollisuus.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Paula Maria Varpomaa
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paula.varpomaa(at)teknologiateollisuus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 152 5778
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työelämä on murroksessa ja tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta. Yritykset ovat jatkuvassa muutostilanteessa, jossa yhteinen uuden suunnan määrittäminen on ratkaisevaa. Teknologiateollisuuden yrityksillä on tarvetta uudistumiseen, sillä tutkimukset vahvistavat, että parannusta tarvitaan erityisesti osallistumismahdollisuuksissa, ideoiden kokeilemisessa ja työjärjestelyissä.
Hankkeen päätavoitteita ovat työhyvinvoinnin paraneminen, työurien pidentyminen sekä tuottavuuden positiivinen kehitys erityisesti kohdeyrityksissä sekä tulosten levitessä laajemminkin.
Yritykset oppivat uusia toimintatapoja ja tekevät toimenpiteitä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseksi. Nämä jäävät arjen toimintatavoiksi, joiden avulla yritykset pystyvät aikaisempaa paremmin reagoimaan niin sisäisiin kuin ulkoisiinkin haasteisiin. Ymmärrys työelämän murroksesta sekä erilaisista työhyvinvointiin ja tuottavuuteen liittyvistä tekijöistä auttavat suuntaamaan toimintaa oikeisiin asioihin.
Hankkeessa haetaan nopeita ratkaisuja strategisen kehittämisen tueksi. Kohderyhmänä on pk- ja mikroyritykset, jotka eivät ole kokeneita kehittämistyössä. Näille yrityksille hanke tuo uudenlaisen ja innostavan tavan viedä asioita eteenpäin. Yritysten kehittymistä tukee myös se, että ne oppivat analysoimaan omaa tilannettaan niin työhyvinvoinnin kuin tuottavuudenkin saralla. Myös suuret yritykset voivat osallistua hankkeeseen tukien verkostoyritystensä kehittymistä, ja kehittyä itse samalla.
Hankkeen toimenpiteet:
Yrityskohtainen analyysi työhyvinvoinnin ja tuottavuuden tilan arvioimiseen (alku-ja loppuarviointi). Analyysi on pohjana yrityksen kehittämishaasteelle, joka luodaan yhteisessä työpajassa.
Valmennukset, esimerkiksi työhyvinvoinnista, tuottavuudesta, työn murroksesta ja henkilöstön osallistamisesta, tuottavat yrityksille osaamista viedä henkilöstön kanssa yhdessä tehtävä kehittämistyö konkreettisella tasolla alusta loppuun saakka. Valmennusten kohderyhmiä ovat johto, esimiehet, ja henkilöstö.
Henkilöstön kanssa yhdessä tehtävä kehittämistyö, jossa kehittämishaasteen ratkaisemiseksi suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä ketteriä kokeiluja. Niiden tukena hyödynnetään verkostoa, valmennuksia sekä työkaluja.
Yritysverkostojen tavoitteena on yritysten kehittämishaasteiden tukeminen sekä toteutumisen seuranta. Verkostoissa hyödynnetään kokeilukulttuuria, vertaissparrausta, vertaisoppimista ja digityökaluja. Verkostojen toiminta perustuu luottamukseen osallistujien välillä.
Kehittämistyön tueksi yrityksille tarjotaan extranet, jonne kerätään yrityksille tietoa erilaisista hyödynnettävistä työkaluista.
Hankkeen loppuvaiheessa järjestetään työpaja pk- ja mikroyrityksille hankkeen tulosten levittämiseksi.
Hanke toteutetaan työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteistyöllä, jonka on todettu parantavan kaikkien osapuolien sitoutumista kehittämistyöhön. Hanketoteuttajille hanke tuo uudenlaisia toimintatapoja työskennellä yritysten kanssa.
Hankkeessa kaikilla on tasa-arvoinen oikeus ja velvollisuus osallistua kehittämistyöhön. Tasa-arvoisuus on työhyvinvoinnin perusta. Kestävän kehityksen osalta hyvinvoinnin edistämisellä on suurin välitön vaikutus.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on teknologiateollisuuden pk-yritykset, joilla on tuottavuus- tai työhyvinvointihaasteita. Kohderyhmään kuuluvat sekä tuotannolliset että asiantuntijayritykset (kuten esimerkiksi suunnittelu- ja konsultointialan sekä IT-alan yritykset). Yrityksissä kohderyhminä ovat johto, esimiehet sekä muu henkilöstö, sillä koko henkilöstö osallistetaan toiminnan suunnitteluun ja uuteen tapaan toimia. Myös työterveyshuollon toimijat pyritään osallistamaan kehittämistyöhön.
Mikroyritykset muodostavat pienen, mutta silti merkityksellisen osan, teknologiateollisuuden yrityksistä. Mikroyritykset voivat lähteä mukaan hankkeen kaikkiin toimenpiteisiin, mutta erityisesti niille on suunnattu hankkeen loppuvaiheessa järjestettävä työpaja uusista toimintamalleista niiden omasta näkökulmasta.
Myös suuret yriitykset voivat osallistua hankkeen toimintaan ns. verkostovetureina tukien oman alihankintaverkostonsa kehittymistä ja kehittyen itse samalla.
Hankkeeseen osallistuviksi henkilöiksi lasketaan ne henkilöt, jotka osallistuvat aktiivisesti hankkeen eteenpäin viemiseen omassa yrityksessä ja jotka osallistuvat hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki yritykset ja organisaatiot, joissa hankkeen toimintamallia voitaisiin hyödyntää, myös muilla toimialoilla. Työterveyspalvelujen tuottajat hyötyvät hankkeen aikana kehitetyistä toimintamalleista, joita voidaan levittää muihin asiakasyrityksiin ja muille toimialoille. Lisäksi kaikki työmarkkinaosapuolet ja Työelämä2020 -hanke, työeläkevakuutusyhtiöt ja Työturvallisuuskeskus sekä muut asiantuntijaorganisaatiot hyötyvät hankkeen aikana kehitetyistä toimintamalleista ja hyvistä käytännöistä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 442 071
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 358 462
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 442 071
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 358 462
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 50
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 32
Suunniteltu: 180
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 1 |
| Tuottavuuden kehittämistoimenpiteet yrityksissä synnyttävät uudenlaisia toimintatapoja, jotka voivat vaikuttaa energiatehokkuuteen, materiaalin käytön tehostamiseen ja sitä kautta ympäristökuormituksen vähenemiseen. Parempi laatu vähentää virheiden määrää, ja sen kautta ympäristökuormitus pienenee. Näin saadaan vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Tuottavuuden kehittämistoimenpiteet yrityksissä synnyttävät uudenlaisia toimintatapoja, jotka voivat vaikuttaa energiatehokkuuteen, materiaalin käytön tehostamiseen ja sitä kautta ympäristökuormituksen vähenemiseen. Parempi laatu vähentää virheiden määrää, ja sen kautta ympäristökuormitus pienenee. Näillä toimenpiteillä saadaan positiivisia vaikutuksia ilmastonmuutoksen riskeihin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| Tuottavuuden kehittämistoimenpiteet yrityksissä synnyttävät uudenlaisia toimintatapoja, jotka voivat vaikuttaa energiatehokkuuteen, materiaalin käytön tehostamiseen ja sitä kautta ympäristökuormituksen vähenemiseen. Parempi laatu vähentää virheiden määrää, ja sen kautta ympäristökuormitus pienenee. Näillä toimenpiteillä saadaan positiivisia vaikutuksia myös luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 1 |
| Tuottavuuden kehittämistoimenpiteet yrityksissä synnyttävät uudenlaisia toimintatapoja, jotka voivat vaikuttaa energiatehokkuuteen, materiaalin käytön tehostamiseen ja sitä kautta ympäristökuormituksen vähenemiseen. Parempi laatu vähentää virheiden määrää, ja sen kautta ympäristökuormitus pienenee. Näillä toimenpiteillä saadaan positiivisia vaikutuksia myös vesistöihin ja maaperään. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Tuottavuuden kehittämistoimenpiteet yrityksissä synnyttävät uudenlaisia toimintatapoja, jotka voivat vaikuttaa materiaalin käytön tehostamiseen Esimerkiksi parempi laatu vähentää virheiden määrää ja Leanin kautta saadaan hukkaa vähenemään. Näiden toimenpiteiden kautta voidaan saada sekä materiaalin käyttöä että jätteiden määrää pienemmäksi. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 3 |
| Yritysten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittäminen on paikallista elinkeinorakenteen kestävää kehitystä. Lisäksi hankkeen toiminnassa pyritään hyödyntämään paikallisten yritysten palveluita tarpeen mukaan. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 3 |
| Kehittämistoiminnan ja esimerkiksi yritysverkostojen kautta voi syntyä uusia innovaatioita ja sitä kautta uusia aineettomia tuotteita ja palveluja. Hankkeessa tuotetaan aineettomia tuotteita ja palveluita yritysten käyttöön. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Tuottavuuden kehittämistoimenpiteet yrityksissä synnyttävät uudenlaisia toimintatapoja, jotka voivat vaikuttaa myös liikkumiseen ja logistiikkaan. Hankkeessa yrityksille annetaan mahdollisuus osallistua valmennuksiin internetin kautta, jolloin matkustuksesta aiheutuvat päästöt jäävät pienemmiksi. Lisäksi toimintaa järjestetään alueittain, jolloin välimatkat jäävät lyhemmiksi. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen tavoitteena on henkilöstön terveyden ja hyvinvoinnin paraneminen. Kehittämistyötä tehdään osallistavin menetelmin yhdenvertaisuus huomioiden. Tuottavuuden kehittymisen kautta mahdollisuuden hyvinvoinnin kasvuun ovat entistä paremmat ja toisaalta työhyvinvointi parantaa tuottavuutta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 5 |
| Hyvinvoiva työyhteisö perustuu tasa-arvoiseen kohteluun työpaikalla. Hankkeen toimintatapana on yhdessä kehittäminen ja jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa. Hankkeen kautta luodut toimintamallit edistävät tasa-arvoisuutta laajemminkin. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 1 |
| Hyvinvoiva työyhteisö perustuu tasa-arvoiseen kohteluun työpaikalla. Hankkeen työhyvinvointimittareiden kautta pystytään kartoittamaan eri sukupuolten ja eri ikäryhmien tarpeita ja niiden mukaisesti kohdentamaan toimenpiteitä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Neutraali vaikutus. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Tuottavuuden kehittämistoimenpiteet yrityksissä synnyttävät uudenlaisia toimintatapoja, jotka voivat vaikuttaa myös ympäristöosaamisen paranemiseen. | ||
Hankkeen päätavoitteita olivat teknologiateollisuuden pk- ja mikroyritysten työhyvinvoinnin paraneminen, työurien pidentyminen sekä tuottavuuden positiivinen kehitys. Lisäksi hankkeella pyrittiin herättämään keskustelua ja luomaan valmiuksia jatkuvan muutoksen hallintaan ja työelämän tulevaan murrokseen. Tulosten haluttiin leviävän myös laajemminkin niin muiden yritysten kuin organisaatioidenkin hyödyksi.
Yritysten (35) lähtötilanne arvioitiin työhyvinvointi- ja tuottavuusanalyysillä. Analyysi toimi pohjana yrityksen kehittämishaasteen määrittämiselle. Kehittämishaastetta täsmennettiin ja sille asetettiin tavoite sekä laadittiin toteutussuunnitelma yrityskohtaisessa starttityöpajassa. Työpajassa sovittiin myös yrityksen sisäisen kehittämisryhmän kokoonpano ja toimintatavat sekä sitoutettiin johto kehittämiseen.
Yritysten kehittämistä tuettiin erilaisilla valmennuksilla ja työpajoilla (47), jotka pandemian tullessa muokattiin lähitilaisuuksista etätilaisuuksiksi. Muutoksen myötä yritykset, kuin myös toteuttajaorganisaation projektiryhmä, oppivat uusia etätyövälineitä. Valmennusten teemoina olivat mm. esimiestoiminta, osaamisen johtaminen, työkyvyn johtaminen, turvallisuuden johtaminen jne.
Hankkeen punaisina lankoina kulkivat rohkaiseminen kokeiluihin, osallistuttaminen, yhdessä tekeminen ja ihmisten erilaisuuden ymmärtäminen ja hyödyntäminen. Lisäksi valmennukset ja työpajat tukivat yritysten välistä vertaissparrausta ja -oppimista.
Hankkeen toimenpiteiden vaikutusta arvioitiin toistamalla työhyvinvointi- ja tuottavuusanalyysi. Analyysien pohjalta voidaan todeta yleisesti, että useimmat yritykset paransivat – huolimatta korona-ajasta – sekä henkilöstön hyvinvointiaan että tuottavuuttaan. Analyysien toteuttajan mukaan
• Hankkeen tulokset korostavat johtamisen ja yhteistyön merkitystä sekä henkilöstön kehittymiselle että liiketoiminnan tuloksellisuudelle.
• Toimitusjohtajan aktiivisuus heijastui vahvasti sekä esimiestyön aktiivisuuteen että henkilöstötuottavuuteen. Aktiiviset toimitusjohtajat mahdollistivat kehittämisen aikaresurssit ja loivat osaltaan avoimen yhteistyön johdon ja henkilöstön välille.
Johtamisen osalta todettiin, että henkilöstötuottavuuden johtaminen kehittyi 19/25 yrityksestä ja 6/25 yritystä passivoitui hieman. Henkilöstötuottavuuden johtamisen indeksin (HTJI) keskiarvo kasvoi 52 -> 61. Lisäksi perusasiat menivät hieman eteenpäin: Vuonna 2019 tärkeitä päätöksiä (tavoitteet, suunnitelma ja esimiesrooli) tehtiin 5 yrityksessä ja vuonna 2021 niitä tehtiin 12 yrityksessä. Selkeästi on vielä isoja kehitysaskelia otettavissa.
Esimiestyön tutkimuksessa (n 200) ilmeni, että esimiesten aktiivisuus kehittyi erittäin vähän kokonaisuudessaan. Esimiesjoukon sisällä ja yritysten välillä kehittymiseen vaikuttivat vahvasti toimitusjohtajan aktiivisuus ja laajemmin omalta esimieheltä saatu tuki.
Henkilöstötuottavuusindeksin (HTI), joka arvioitiin yksilötutkan avulla, keskiarvo kehittyi 50:stä 53:een. Yrityskohtaiset erot kehittymisessä olivat suuria; parhaat kehittymisprosentit olivat 35 % (HTI 50 – 67) ja heikoimmillaan HTI pieneni 27 %:lla (HTI 53 – 39). Henkilöstötuottavuuden muutokseen vaikuttivat vahvasti esimiesten aktiivisuus ihmisten johtamisessa sekä toimitusjohtajan aktiivisuus.
Kannattavuuden muutokseen oli trendinomaisesti yhteydessä henkilöstötuottavuuden johtamisen muutokset:
• johtamisessa kehittynein osa yrityksistä nosti käyttökatetta reilun 2 %-yksikköä
• johtamisessa taantuneissa tai paikallaan pysyneissä yrityksissä käyttökate laski yhden prosenttiyksikön. ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
• Johtajuuden – esimiestyön aktiivisuuden – yhteys kannattavuuteen oli tilastollisesti merkitsevä: erityisesti esimiesten antaman palautteen väheneminen heijastui käyttökatteen laskuun.
• Henkilöstötuottavuuden muutos korreloi kannattavuuden muutoksen kanssa.
Analyysien tulokset samoin kuin hankkeen aikana tuotetut työkalut ja materiaalit on julkaistu hankkeen nettisivuilla www.tyokaari.fi ja ne ovat siellä hyödynnettävissä maksutta myös hankkeen päättymisen jälkeen. Tuloksia ja työkaluja esiteltiin myös hankkeen loppuwebinaarissa sekä hankkeen ulkopuoliselle yrityksille kohdennetussa webinaarissa. Webinaareissa kuultiin myös yritystarinoita, jotka on koottu myös hankkeen kotisivuille.