Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21286

Hankkeen nimi: TuTu - Tulosta ja turvallisuutta maarakennusalan yhteistyöllä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2018 ja päättyy 30.9.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työtehoseura ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0202496-2

Jakeluosoite: Kiljavantie 6

Puhelinnumero: 0929041200

Postinumero: 05201

Postitoimipaikka: Rajamäki

WWW-osoite: http://www.tts.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Kuusela

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.kuusela(at)tts.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 7143695

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Suomen ympäristöopisto SYKLI, 0681365-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet:

TuTu-hankkeen päätavoite on kehittää ja tehostaa maarakennustyömaiden toimivuutta ja turvallisuutta, alan yritysten työn tuottavuutta ja työntekijöiden työssä jaksamista. Pääfokus on aliurakointia tekevissä mikro- ja pk-yrityksissä. Kuntasektorin osallisuus on hankkeessa mukana yhteistyökumppaneiden kautta ja oleellinen osa hankkeen toteutuksen kannalta tärkeää yhteistyötä.

Hankkeessa kiinnitetään erityishuomiota myös vesihuoltoverkoston kunnossapitoon. Tavoitteena on kehittää maarakennusalan yrittäjien yleistä osaamista ja menetelmiä, jotka soveltuvat työturvallisuuden ja huoltovarmuuden parantamiseen kunnallisteknisiä korjaustöitä toteutettaessa. Yleinen osaamisen kehittäminen on myös hankkeen tavoitteena, kun ala digitalisoituu: koneohjaus ja tietomallinnus tekevät väistämättä tuloaan myös saneeraustöihin. Osaavasta työvoimasta on nyt jo pulaa.

Tavoitteena on saada maarakennusalan työntekijät tarkkailemaan oman työnsä prosesseja niin että hankkeen tarjoamien työkalujen ja toimenpiteiden jälkeen he voivat itse jatkaa oman työnsä ja työprosessien, ja samalla koko edustamansa yrityksen ja rakennustyömaiden kehittämistä. He toimivat siis oman työnsä ja samalla koko yrityksensä ”muutosagentteina”. Tavoitteena on saada tämä omia työprosesseja sekä työn toteutusta kehittävä toiminta pysyväksi toiminnaksi yrityksissä. Tavoitteena on myös pitkällä aikavälillä saada aikaan muutoksia alan työkulttuurissa laajemmin, kun kehitettyjä toimintamalleja jalkautuu muihinkin yrityksiin.

Toimenpiteet:

Hankkeessa kootaan parinkymmenen yrityksen (työntekijöitä ja työnjohtoa) kehittämisryhmä, joista muutaman työmaata seurataan tarkemmin havainnoiden mm. osallistavan työntutkimuksen menetelmin. Kehittämisryhmä sekä muita yrityksiä osallistetaan hankkeen eri vaiheissa ideoimaan ja kehittämään toimintamalleja eteenpäin.
Koko hankkeen ajan toimitaan yhteistyössä yhteistyöorganisaatioiden, mm. vesihuoltolaitosten, kanssa, jotta hankkeessa saadaan eri toimijoiden näkökulmia.

Havaintojen ja haastattelujen pohjalta kehitetään maarakennusalan yrityksille sopiva, innostava koulutusmalli ja järjestetään hankkeeseen osallistuville maarakennusalan yrittäjille ja työntekijöille napakat koulutuskokonaisuudet, joissa koulutetaan rakennusprojektin eri osapuolien edustajia muutosagenteiksi omiin yrityksiinsä. Osa koulutuksista toteutetaan ns. montunpohjakoulutuksina työmailla.

Koulutuksen osia ovat ennakoivan ja suunnitelmallisen verkostosaneerauksen hyvät toimintamallit ja käytännön toteutus, tietomallinnus ja koneohjaus sekä oman työntutkimuksen periaatteet. Työhyvinvoinnin edistämiseen luodaan hankkeessa myös erillinen ohjeistus eli maarakennusalan työhyvinvointiaakkoset, mukaan lukien hyvät ergonomiset käytännöt. Koulutuskokonaisuudet kehitetään tarkemmin hankkeen aikana yhteistyössä.

Muutosagentit jalkauttavat hyviä käytäntöjä edelleen edustamiinsa yrityksiin ja rakennustyömaille. Hankkeen tuottaman ja muutosagenttien siirtämän tiedon avulla otetaan yrityksissä käyttöön arjen työvälineitä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen.


Tulokset:

Hankkeen tuloksena syntyy tuloksellisuuteen, työhyvinvointiin ja yhteistyöhön kannustava toimintamalli, jota muutosagenttien johdolla lähdetään jalkauttamaan yrityksiin. Tuloksena syntyy kestävämpää, turvallisempaa ja tehokkaampaa työmaakulttuuria räätälöitynä eritoten kunnallistekniikan korjaustyömaiden käyttöön.

Toimintamalliin sisältyvät ennakoivan ja suunnitelmallisen verkostosaneerauksen periaatteet ja niihin johtavat toimenpiteet sekä tietomallinnuksen ja koneohjauksen hyvät käytännöt. Työhyvinvoinnin edistämiseen syntyy hankkeessa ohjeistus, maarakennusalan työhyvinvointiaakkoset. Saneeraustyömaan väliaikaisten vesijärjestelyjen hoitamisesta laaditaan suositus, joka annetaan työmaiden suunnittelijoiden ja toteuttajien käyttöön.

Hankkeessa syntyy koulutusmateriaalia, joka jaetaan alan toimijoiden käyttöön koulutusten, työpajojen ja online-materiaalin muodossa. Näin saadaan työntekijät tarkkailemaan ja kehittämään oman työnsä prosesseja ja jalkauttamaan hankkeen toimintamalli yrityksiin. Muutosagentit ovat hankkeen uutuusarvo ja he ovat avainasemassa hankkeen tulosten levittämisessä.

Hanke lisää maarakennustyömaiden työturvallisuutta ja työhyvinvointia sekä työn mielekkyyttä. Hankkeen tuloksena mukana olleet yritykset hallitsevat paremmin oikeaoppiset työmenetelmät ja osaavat ottaa huomioon paremmin yleisen huoltovarmuuden. Koneohjausjärjestelmiä paremmin hyödyntämällä syntyy säästöjä rakennusmateriaaleissa, tuottavuus ja suoritusnopeus kasvavat ja rakennusvirheet vähenevät. Tulokset näkyvät kuntasektorillakin euroiksi mitattavina.

Mukana olevien yritysten työntekijöiden vaikuttamismahdollisuudet paranevat, työhyvinvointi kasvaa, johdon ja henkilöstön kommunikaatio kehittyy sekä ymmärrys työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteydestä avautuu. Hankkeen tuloksena syntyy myös mukana olevien yritysten sekä sidosryhmien uutta verkostoitumista, mikä avaa uusia mahdollisuuksia alan kehittämiselle ja myös vertaistuelle.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen tärkeimpänä kohderyhmänä ovat maarakennusalan töitä ja kunnallisteknisiä korjauksia tekevät mikro- ja pk-yritykset, joissa ei vastaavaa kehittämistyötä ole aiemmin tehty. Kohderyhmänä ovat myös yritysten yksittäiset työntekijät, joiden työhyvinvointi ja työmotivaatio kasvavat ja heistä tulee oman osaamisensa kehittäjiä.

Toisena varsinaisena kohderyhmänä ovat kunnat ja vesihuoltoon liittyvät muut organisaatiot, sillä toimintamallit edesauttavat verkostosaneerauksen työmaiden tehokasta ja turvallista toteuttamista.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Tilaajat ja rakennuttajat: Hankkeen tulokset vaikuttavat työmaan sujuvuuteen ja vähentävät häiriöitä.

Materiaalintoimittajat: Hanke tarjoaa mahdollisuuksia palveluiden kehittämiseen täsmätoimituksina ja logistisina palveluina.

Tiealueiden käyttäjät: Tehokkaammat ja nopeammat verkostotyöt vähentävät liikennehäiriöitä.

Oppilaitokset: hankkeessa syntyy materiaalia, mitä voidaan hyödyntää myös alan koulutuksissa ja kehittämisessä

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 100 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 258 568

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 36

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Maarakennustyömaalla sekä maarakennusyritysten vetäjinä naiset ovat selkeä vähemmistö ja myös alan koulutuksessa on naisia melko vähän. Kun työt suunnitellaan paremmin sekä otetaan huomioon kunkin vaiheen työmenetelmät ja ergonomia, niin useampi työ maarakennustyömailla soveltuu myös tavallisesti fyysisesti hieman miehiä heikommille naisille. Näin voidaan lisätä alan houkuttelevuutta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kun työt suunnitellaan paremmin sekä otetaan huomioon kunkin vaiheen työmenetelmät ja ergonomia, niin useampi työ maarakennustyömaalla soveltuu myös tavallisesti fyysisesti hieman miehiä heikommille naisille. Oletus on, että osallistavat ja yhteisölliset toimenpiteet tulevat helpottamaan selvästi myös työmaan naisten tilannetta. Uudet tekniset järjestelmät (koneohjaus, tietomallinnus jne) tasaavat myös tilannetta. Hankkeessa ollaan valmiita huomioimaan hankkeen toimenpiteissä mahdolliset sukupuolten väliset toimintaerot. Hankkeen omassa prosessissa sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettu ja toteuttajaryhmässä on mukana sekä naisia että miehiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoite on tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 6
Hyvin onnistunut, ja sujuvasti edennyt maarakennushanke vaikuttaa myös koko uudis- tai korjausrakennusprojektin tai yksittäisen saneerauksen energiatehokkuuteen ja sitä kautta säästää luonnonvaroja. Vähähiilisyys otetaan huomioon kaikissa hankkeen menetelmävalinnoissa. Hanke toteutetaan myös teknisesti luonnonvarojen käytön kestävyyttä tukien ja ympäristöasiat otetaan hankkeen toteutuksessa hyödyntämällä esimerkiksi video- ja puhelinpalavereita sekä muita resurssiviisaita työskentelyvälineitä (mm. sosiaalinen media).
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 6
Ilmastonmuutoksen torjunnassa rakennettu ympäristö on merkittävässä roolissa. Hyvin onnistunut, ja sujuvasti edennyt maarakennushanke vaikuttaa myös koko uudis- tai korjausrakennusprojektin tai saneerauksen energiatehokkuuteen ja sitä kautta tulee ilmastonmuutoksen hillintää.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 3
Maarakennustöissä on hallittava ympäristönsuojelun periaatteet ja tämä seikka huomioidaan myös työmaiden havainnoinnissa ja haetaan mahdolliset kehittämistarpeet. Hankkeessa tuetaan ympäristövastuullisuuden ja ympäristömyönteisten toimintatapojen kehittymistä, joiden avulla parannetaan osaltaan kohdeyritysten henkilöstön asennetta suhteessa tulevaisuuden kehityksen mukanaan tuomaan muutokseen, työssä viihtyvyyteen ja työhyvinvoinnin kehittymiseen. Nämä turvaavat myös osaltaan luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 6
Maarakennustyömailla operoidaan suoraan maaperän sekä pinta- ja pohjavesien kanssa. Hankkeessa tarkastellaan osallistuvien yritysten osaamista näihin liittyen ja alalla yleisemminkin. Koulutusmaliin lisätään tarvittaessa tätä osaamista tukevia osuuksia, suosituksia ja toimintamenetelmiä, jotka edesauttavat saneeraustyömaiden turvallisessa toteuttamisessa, ja myös paikallisten pinta- ja pohjavesien suojelussa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Mahdollisesti Natura 2000 -ohjelman alueilla toimivat yritykset noudattavat lupaehtojaan ja hanke tukee tätä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 7
Yritysten prosessien ja toiminnan kehittäminen tarkoittaa työmaaoloissa materiaalivirtojen, logistiikan ja kierrätyksen kehittämistä ja sitä kautta vältetään ylimääräisen jätteen syntyä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen on joka tapauksessa rakennusalan tavoitteena. Vaikutus tässä hankkeessa tulee energiansäästön ja asennemuutoksen kautta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 5
Hankkeella on merkittävä välitön ja välillinen rooli paikallisen elinkeinorakenteen kestävässä kehittämisessä. Hanke parantaa pienten ja keskisuurten maarakennusalan yrittäjien tilannetta, tuottavuutta ja yhteistyötä. Ala on tyypillisesti täynnä pieniä, paikallisia toimijoita. Heitä saadaan tässä hankkeessa osittain saman pöydän ääreen keskustelemaan alan haasteista ja saamaan vertaistukea. Muutosagentit jalkauttavat osaamista paikallisesti hankkeen jälkeenkin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 5
Hankkeen tuloksena syntyvä muutosagenttien koulutusmalli ja siihen sisältyvät osuudet (työhyvinvointi, verkostosaneerausmalli, tekninen osaaminen, oman työn tutkimus) on hankeen tärkeä tulos ja aineeton tuote, samoin mallin jalkauttamiseen kehitetty koulutus.
Liikkuminen ja logistiikka 8 3
Yritysten tuottavuuden kehittäminen sisältää myös yrityksen logististen ratkaisujen kehittämistä tehtyjen havaintojen perusteella.Tämä helpottaa yritysten toimintaa ja sitä kautta tuottavuutta ja työhyvinvointia, kun esimerkiksi suunnittelematon paikasta toiseen siirtyminen vähenee ja työmaalle saapuu materiaaleja oikeaan aikaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 8
Hankkeella on merkittäviä välittömiä myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin siihen osallistuvien yritysten työntekijöiden työhyvinvoinnin paranemisena. Hankkeessa tuotetaan tätä varten myös erilliset maarakennusalan työhyvinvointiaakkoset, ja muutkin hankkeen toimenpiteet tukevat tätä tavoitetta. Osallistaminen ja yhteistyö hankkeen aikana tuo myös lisää työhyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeessa tasa-arvo eri ihmisryhmien välillä on läpileikkaava periaate. Rakennusalalla tarvitaan selvitysten mukaan kaikkia mahdollisia resursseja ja erilaista osaamista. Hankkeessa kannustetaan myös tarvittaessa ylittämään näkymättömiä raja-aitoja, jotka saattavat hankaloittaa esimerkiksi naisten tai maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden asemaa. Työntekijöiden ikääntyminen on rakennusalalla yleensäkin haaste, samoin fyysisen rasituksen aiheuttama kuluminen. Hanke pyrkii parantamaan maarakennustyömaiden ergonomiaa ja työhyvinvointia, mikä auttaa ikääntyvää työvoimaa jaksamaan terveempänä pitempään.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Toimiva maarakennustyömaa, missä huomioidaan järkevät prosessit ja työhyvinvointi, sopii paremmin myös maahanmuuttajille, muuten suomenkieltä heikommin osaaville sekä heikommin työtehtäviä omaksuville. Kielitaidon merkitys on käytännössä kuitenkin maarakennustyömaillakin oleellinen. Pk- ja mikroyritysten tukeminen vahvistaa ja yhdenvertaistaa sinänsä niiden asemaa suhteessa suurempiin yrityksiin.
Kulttuuriympäristö 0 2
Sujuvasti etenevä työmaa parantaa koko ympäristön laatua.
Ympäristöosaaminen 4 4
Hankkeessa pyritään löytämään tehokkaita ratkaisuja myös ympäristöhaasteisiin ja ekologiseen toimintatapaan koko työmaaprosessissa. Hankkeen aikana saadaan myös lisätietoa siitä, millä tasolla yritysten ympäristöosaaminen on ja mihin teemoihin tulee kiinnittää huomiota jatkossa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-