|
|
|
Hankekoodi: S21287
Hankkeen nimi: Veräjä-hanke
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 30.6.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Nivalan Työpajasäätiö sr
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 2697692-5
Jakeluosoite: Peltotie 9
Puhelinnumero: 0407132037
Postinumero: 85500
Postitoimipaikka: Nivala
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riitta Kaskela
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riitta.kaskela(at)nivala.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407132037
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Veräjä-hankkeen kohderyhmää ovat henkilöt, joiden työttömyys on erilaisista syistä pitkittynyt. Erityisesti hanke kohdennetaan yksin asuville miehille, sairauslomalla tai kuntoutustuella oleville aikuisille sekä henkilöille, joiden työllistymistä pitkittää sairaus tai vamma.
Hankkeen tavoitteena on sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen, työ- ja toimintakyvyn parantaminen sekä elämänhallinnan tukeminen tiiviin henkilökohtaisen ohjauksen ja ryhmätoiminnan keinoin. Hankkeessa kehitetään malli, jossa asiakas saa tuekseen rinnallakulkijan, joka auttaa asiakasta löytämään hänelle kuuluvat palvelut, auttaa sähköisessä asioinnissa, koordinoi asiakasprosessin loppuun saakka ja tukee asiakasta hänen elämäntilanteessaan. Jalkautuva työ on tärkeä osa hankkeen toimintaa. Nivalassa välimatkat sivukyliltä ovat pitkiä ja työntekijä tapaa asiakasta hänen omassa toimintaympäristössään. Hankkeessa kehitetään erilaisia työ- ja toimintakykyä tukevia toimintoja sosiaalisen liikunnan, vertaisryhmätoiminnan, kulttuuritoiminnan, talkootyön ja asiakkaiden tarpeista nousevien erilaisten ryhmätoimintojen myötä. Asiakkaat ovat itse kehittämässä toimintaa alusta saakka, ohjausryhmään tulee myös asiakasedustus. Hankkeen aikana kehitetään vastuuhenkilömalli, tarjotaan erilaisia vertaistuki- ja ryhmätoimintoja sekä kartoitetaan sivukylien palvelujen tarve ja viedään toimintoja sekä palveluohjausta sivukylille.
Hankkeen kohderyhmää ovat henkilöt, joiden työttömyys on erilaisista syistä pitkittynyt. Erityisesti hanke kohdennetaan yksin asuville miehille, sairauslomalla tai kuntoutustuella oleville aikuisille sekä henkilöille, joiden työllistymistä pitkittää sairaus tai vamma.
Hankkeen tuloksena asiakkaiden osallisuus ja elämänhallinnan tunne kasvaa, työ- ja toimintakyky paranee ja pitkään työelämästä pois olleet henkilöt pääsevät pienen askelin lähemmäksi työelämää. Hankkeella tuetaan oman elämän aktiivista osallisuutta. Hankkeen tuloksena on kehitetty toimiva vastuuhenkilömalli, joka hankkeen aikana juurrutetaan osaksi pysyvää toimintaa.
Hankeaika 1.3.2018-28.2.2021.
Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat henkilöt, joiden työttömyys on pitkittynyt erilaisista syistä. Erityisesti hanke kohdennetaan yksin eläville miehille, sairauslomalla tai kuntoutustuella oleville aikuisille sekä henkilöille, joiden työllistymistä on pitkittänyt vamma tai sairaus.
Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat pitkään työttömänä olleiden henkilöiden perheet ja lähiverkosto. On todettu välillisen kohderyhmän elämänlaadun ja tyytyväisyyden parantuvan, kun lähipiirissä oleva henkilön arjenhallinta paranee, sosiaalinen osallisuus lisääntyy, työ- ja toimintakyky paranee ja sitä kautta oman elämänhallinnan tunne kasvaa. Hankkeessa käyttöön otettavien uusien toiminta- ja työskentelytapojen myötä välillinen kohderyhmä ovat myös yhteistyötahot ja muut toimijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 217 851
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 210 382
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 217 851
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 210 382
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Nivala-Haapajärven
Kunnat: Nivala
Jakeluosoite: Peltotie 9
Postinumero: 85500
Postitoimipaikka: Nivala
Suunniteltu: 7
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9
Suunniteltu: 90
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Projektin toiminta tapahtuu keskeisellä paikalla Nivalassa, lähellä yhteistyöverkostoa. Tämä vähentää turhaa liikennöintiä toimipaikkojen välillä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 4 |
| Toimitilojen ollessa keskeisellä paikalla se vähentää autoilua ja sitä kautta ilmastonmuutosta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Toimitilat ovat jo olemassa olevat eikä niitä uudisrakenneta, jolloin kasvillisuus, eliöt ja monimuotoisuus eivät siitä kärsi. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 4 |
| Toimitilojen keskeinen sijainti mahdollistaa vähäisen autojen käytön ja tämä vähentää kasvihuonekaasujen päästämistä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei ole Natura 2000-ohjelman kohde. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 0 |
| Hankkeen asiakkailla on mahdollisuus ruokailla työpajasäätiöllä, jossa valmistetaan lounas kauppojen ylijäämä elintarvikkeista. Loput elintarvikkeet mitä keittiö ei pysty hyödyntämään jaetaan asiakkaiden kesken. Jätteiden määrä vähenee huomattavasti. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 6 | 0 |
| Kannustamme asiakkaita liikkumaan pyörällä tai kävellen. Tämä tukee myös terveellisiä elämäntapoja ja arjenhallintaa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 0 |
| Ylijäämä elintarvikkeiden ohjautuminen asiakkaille keittiöpajan kautta vähentää turhaa ruokajätettä kauppiailta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 5 |
| Hankkeella kehitetään viranomaisten välistä yhteistyötä, joka edesauttaa asiakkaiden elämää. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 3 |
| Hankkeen toimisto on hyvin keskeisellä paikalla nivalan keskustassa ja sinne on helppo tulla. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 0 |
| Hanke edistää asiakkaan hyvinvointia monella tapaa. Hankkeessa edistetään asiakkaan osallisuutta, osallistumista, työ ja toimintakykyä sekä luovuutta kulttuuritoiminnoilla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 0 |
| Hanke edistää sosiaalista ja taloudellista tasa-arvoa. Sosiaalista tasa-arvoa lisää esimerkiksi hankkeessa tehtävät kulttuuritoiminnat, kun asiakkaat pääsevät osallistumaan samoihin toimintoihin kuin työssä käyvät. Asiakkaiden osallistuminen kehittämistyöryhmässä toiminnan kehittämiseen tuo tasa-arvoista kohtelua ammattilaisten ja asiakkaiden kesken. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 0 |
| Luomalla hankkeen kautta mahdollisuuksia asiakkaille vähennetään eriarvoisuutta yhteiskunnassa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 0 |
| Hanke toimii pitkät perinteet omaavassa oppilaitoskiinteistössä. Välillä jo tyhjillään ollut vanha rakennus on työpajasäätiön toiminnan myötä taas käytössä ja näkyy katukuvassa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 0 |
| Hankkeen toimintana tehtävän luontoliikunnan kautta ympäristöosaaminen ja tietoisuus omasta ympäristöstä kasvaa. | ||
Veräjä-hankkeella haluttiin tarjota tukea ja matalan kynnyksen vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuva osallisuusmahdollisuus pitkään työttömänä tai muuten aktiivisen työelämän ulkopuolella, esim. pitkillä sairauslomilla tai kuntoutustuella, oleville henkilöille. Hankkeen tavoitteena oli kohderyhmän sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, työelämävalmiuksien lisääminen ja työ- ja toimintakyvyn parantaminen arjen- ja elämänhallintaa tukemalla sekä kohderyhmän saattaminen lähemmäksi työelämää. Hankkeen tavoitteena oli lisäksi kehittää, mallintaa ja juurruttaa vastuuhenkilömalli, mutta tähän tavoitteeseen panostamisesta luovuttiin hankkeen puolivälin jälkeen. Valtaosalla hankkeeseen osallistuneista oli jo valmiiksi toimiva sote-palveluasiakkuus, joten erillisen vastuuhenkilön tarvetta ei nähty olevan.
Toiminta hankkeessa jakautui kolmeen eri vaiheeseen, joista ensimmäisen aikana osallistujille järjestettiin mm. avointa kahvilatoimintaa, ulkoilua ja ohjattua liikuntaa. Toisessa vaiheessa toimintaa osallistujien toiveesta monipuolistettiin säännöllisellä 2–3 päivänä viikossa järjestettävällä ohjelmalla sekä lisäämällä tutustumiskäyntejä ja retkiä Nivalan ulkopuolisiin kohteisiin. Toisessa vaiheessa käynnistynyt koronapandemia vaikutti hankkeen loppuaikaan siten, että toiminnan suunnittelussa jouduttiin huomioimaan kulloinkin voimassa olevat rajoitukset ja painottamaan ulkotiloissa järjestettävää toimintaa. Kolmannessa vaiheessa hankkeen käyttöön saatiin oma tila, missä hankkeen suosituimmaksi ohjelmaksi muodostunutta avointa kahvilatoimintaa, jossa oli noin 50–60 käyntikertaa kuukaudessa, pystyttiin järjestämään kahdesti viikossa ja osallistujilla oli mahdollisuus vapaan keskustelun lisäksi toteuttaa omia käsityö- ja askarteluprojektejaan.
Hankkeeseen osallistui reilun kolmen vuoden aikana 44 kohderyhmään kuulunutta henkilöä. Tyypillisesti hankkeen asiakkuus oli pitkäaikaista ja toimi ensisijaisesti merkittävänä sosiaalisen osallisuuden vahvistajana. Pitkään työelämän ulkopuolella olleiden osallistujien työkyky ei juurikaan kohentunut hankkeen aikana, ja vain neljännes hankkeeseen osallistuneista eteni koulutukseen tai työelämään. Veräjä-hankkeen tärkein tulos oli osallistujien elämäntilanteiden positiivinen muutos yksilötasolla. Hankkeeseen osallistuminen paransi osallistujien päivittäistä selviytymistä, edisti mielenterveyttä ja vähensi terveys- ja muiden palvelujen tarvetta.