|
|
|
Hankekoodi: S21288
Hankkeen nimi: MUKANA - Yksilöllisillä työelämäpoluilla yhdessä eteenpäin
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 12.3.2018 ja päättyy 30.6.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Limingan kunta
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0186553-2
Jakeluosoite: Liminganraitti 10
Puhelinnumero: 0503093868
Postinumero: 91900
Postitoimipaikka: Liminka
WWW-osoite: http://www.liminka.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Laura Kelhä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankeasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: laura.kelha(at)liminka.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 3093868
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hanke edistää työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien henkilöiden sosiaalista osallisuutta, parantaa heidän työ- ja toimintakykyään sekä työelämävalmiuksiaan. Etsimme ja pilotoimme uusia asiakaslähtöisiä kohtaamisen väyliä sekä lähestymistapoja asiakkaiden tueksi.
Ihmisen kokonaisvaltainen tukeminen, arvostava kohtaaminen ja luottamuksen saavuttaminen ovat keskeisiä toimintamalleja. Vaikeasti työllistettävien työnhakijoiden ohjaus lähtee kokonaisvaltaisesta elämäntilanteen kartoittamisesta ja yksilöllisesti räätälöidystä palvelupolusta. Palveluverkoston ja muiden toimijoiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä asiakas saa tarvitsemaansa tukea ja voimavaroja kohti kuntouttavaa työtoimintaa tai muita hyödyllisiä palveluita.
Hankkeen myötä työelämän ulkopuolella olevien tavoittaminen, motivoiminen ja osallistaminen mielekkääseen ja toimintakykyä vahvistavaan toimintaan lisääntyy. Pitkäaikaistyöttömien kokonaisvaltainen hyvinvointi ja osallisuus vahvistuvat ja sen myötä syrjäytyminen, köyhyys ja huono-osaisuus vähenevät. Hankkeen kautta löydetään uudenlaisia malleja työelämän ulkopuolella olevien tavoittamiseen ja tukemiseen. Tuloksena saadaan kuntien käyttöön ja kohderyhmän tarpeisiin sopivia matalan kynnyksen palvelumalleja, jotka voidaan liittää osaksi kuntien/Sote-alueiden pysyviä palveluita.
Kohderyhmänä ovat vahvinta tukea tarvitsevat työikäiset, jotka tarvitsevat pitkäkestoista ja kokonaisvaltaista tukea työ- ja toimintakyvyn kehittämiseen, osallisuuden vahvistamiseen ja syrjäytymisen estämiseksi. Heidän työllistymisen haasteina ovat muun muassa mielenterveys- ja päihdeongelmat, sosiaaliset haasteet, tukiverkoston vähäisyys, heikko itsetunto, yksinäisyys, oppimisvaikeudet, vamma tai sairaus, kesken jääneet opinnot tai työkokemuksen puute.
Hanke on kolmivuotinen: 12.3.2018-12.3.2021.
Hanke kohdistetaan syrjäytymisriskissä oleviin henkilöihin. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat työelämän ja opiskelujen ulkopuolella olevat sekä vaikeimmin työllistettävät työnhakijat, jotka tarvitsevat pitkäkestoista tukea työllistymiseen ja joiden tukemiseen nykyinen palveluverkosto ei riitä. Vuonna 2016 Limingan kunnassa 142 henkilöä sai työmarkkinatukea. Hankkeen kohderyhmästä arviolta noin 40 % on tähän joukkoon kuuluvia, vaikeimmin työllistettäviä työnhakijoita. Kohderyhmän suurin joukko kattaa kuitenkin tavoittamattomat, työmarkkinoiden ulkopuolella olevat henkilöt, jotka eivät näy näissä tilastoissa.
Kohderyhmän työllistymisen haasteina ovat muun muassa mielenterveys- ja päihdeongelmat, sosiaaliset ongelmat, tukiverkoston vähäisyys, itsetunnon ongelmat, yksinäisyys, oppimisvaikeudet, vamma tai sairaus, kesken jääneet opinnot tai työkokemuksen puute. Kohdejoukkoon kuuluvat muun muassa suurten perheiden vanhemmat, jotka ovat olleet vuosia pois työelämästä, tai työkokemus ja ammatillisen pätevyys puuttuvat mahdollisesti kokonaan. Kohdejoukolla on usein haasteena myös omien työelämätoiveiden epäselvyys, he tarvitsevat tukea omien vahvuuksien kartoittamiseen ja löytääkseen itseä kiinnostavan koulutus- tai työalan. Kohdejoukossa on myös henkilöitä, joilla mahdollinen sairaus tai vamma vaikeuttaa työllistymistä ja yhteiskuntaan osallistumista, mutta jotka eivät ole saaneet diagnoosia ja sen myötä tarvittavaa tukea erityishaasteisiin. Kohderyhmän oma käsitys työkuntoisuudesta voi myös erota vahvasti muiden (esim. työnantajien) näkemyksestä. Erilaiset riippuvuudet (päihde-, peli- jne.) ja sen myötä mahdollisesti syntyneet muut ongelmat (velkaantuminen, poikkeava päivärytmi jne.) vaikuttavat työ- ja toimintakykyyn. Hoitamattomat mielenterveysongelmat voivat aiheuttaa vahvoja pelkoja, harhoja ja sosiaalisten tilanteiden haasteita, joten ohjaus näiden ongelmien hoitoon on keskeistä toimintakyvyn vahvistamiseksi.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kunnan sosiaalityö, työpajapalvelu, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä terveydenhuolto, kolmannen sektorin toimijat, työllisyyspalvelut ja seudun oppilaitokset ja yritykset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 166 708
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 161 853
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 208 385
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 202 317
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Liminka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Hankkeen varsinista ja välillistä kohderyhmää ohjataan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Hankkeessa pyritään hyödyntämään ja kohderyhmää kannustamaan julkisten kulkuneuvojen käyttämiseen aina kun se on mahdollista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 5 |
| Luonnossa liikkuessa kunnioitetaan kasvien, eläinten ja luonnon moninaisuutta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| Ympäristöystävällisellä toiminnalla pyritään vähentämään luonnon saastumista. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 5 | 5 |
| Liminganlahti on lähes kokonaan Natura 2000 –aluetta, joten ohjelman huomiointi tässä hankkeessa on esillä. Natura-alueen hyödyntäminen ohjauksen ja koulutuksen järjestämistämispaikkana on todennäköinen vaihtoehto. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 5 |
| Toimintojen järjestämisessä toteutetaan jätteiden kierrätystä ja materiaalien uusiokäyttöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 5 |
| Hanke pyrkii hyödyntämään uusiutuvia energialähteitä mahdollisuuksien mukaan | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa suositaan paikallisia elintarvikkeita ja palveluntuottajia mahdollisuuksien mukaan | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa kehitetään syrjäytymisvaarassa olevien hyvinvointia, elämänhallintaa ja osallisuutta edistävää matalan kynnnyksen toimintaa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Lähialueella liikkuessa pyritään hyödyntämään kävellen ja pyöräillen liikkumista, sekä autolla liikuttaessa yhteiskyytejä. Asiakkaiden tapaaminen ja tukeminen voi toteutua myös yhteisen liikkumien merkeissä, esimerkiksi kävelylenkillä tai harrastuksen parissa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen päämääränä on Liminkalaisten työttömien kokonaisvaltainen hyvinvoinnin edistäminen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Asiakaslähtöisyys ja kohderyhmän tasa-arvoinen kohtelu sukupuolesta, taustasta tai elämäntilanteesta riippuen on hankkeen keskeinen arvo. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Kaikkia kansalaisia kohdellaan arvostavasti ja yhdenvertaisesti hankkeeessa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Paikallisen toiminnan kehittämisessä huomioidaan ja hyödynnetään arvokas kulttuuriympäristö. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 4 |
| Hankkeen toiminnassa on myönteinen asenne ja ilmapiiri ympäristöasioihin. | ||
Mukana-hankkeen kohderyhmänä olivat vahvinta tukea tarvitsevat, työelämän ulkopuolella olevat työikäiset liminkalaiset.
Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli sosiaalisen osallisuuden lisääminen, hyvinvoinnin edistäminen, sekä syrjäytymisen ehkäisy. Hankkeen toimintamuotoina olivat yksilö- ja ryhmävalmennus, sekä erilaiset tapahtumat ja teemapäivät. Hankkeessa työskenteli projektipäällikkö ja osa-aikainen projektityöntekijä.
Hankkeen toiminnoissa hyödynnettiin ratkaisu- ja voimavarakeskeisiä menetelmiä, sekä ulkoilun ja luonnon tarjoamia mahdollisuuksia. Ideat toimintojen sisältöihin nousivat asiakkaiden tarpeista ja toiveista. Hankkeessa oli mahdollista kokeilla uusia menetelmiä hyvinvoinnin, sekä työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi. Ihmisen kokonaisvaltainen tukeminen, arvostava kohtaaminen ja luottamuksen saavuttaminen olivat keskeisiä toimintamalleja. Työtä tehtiin tiiviissä yhteistyössä Limingan kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden, sekä työllisyyspalveluiden kanssa.
Hankkeessa tavoitettiin lähes sata kohderyhmään kuuluvaa asiakasta. Hankkeen vaikuttavuutta ja asiakkaiden työ- ja toimintakykyä pyrittiin arvioimaan käyttämällä erilaisia mittareita, kuten työterveyslaitoksen kykyviisaria ja terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämää osallisuusindikaattoria. Lisäksi hankkeen asiakkailta kerättiin palautetta hankkeesta ja kerätyt palautteet ja hankkeen mitattavat tulokset raportoitiin hankkeen päätöstilaisuudessa.
Hankkeen asiakkailta kerätyn palautteen perusteella onnistuimme erinomaisesti tai hyvin luottamuksen saavuttamisessa, asiakkaiden aidossa kuuntelemisessa ja yksilöllisten mielenkiinnon kohteiden huomioimisessa. Kohtalaisesti onnistuimme yksilöllisen tuen tarjoamisessa, auttamiseen sitoutumisessa ja vahvuuksien huomioimisessa. Parantamisen varaa olisi ollut asiakkaiden tarpeita vastaavan tuen löytämisessä.
Hankkeen tavoitteiden ja asiakkaiden tarpeiden pohjalta syntyi kaksi keskeistä toimintamallia: Mukanakulkija ja Nuotioterapeutti, joista molemmat mallit ovat hyödynnettävissä ja helposti toteutettavissa sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa, sekä kolmannen sektorin palveluissa. Mukanakulkijan ja Nuotioterapeutin toimintamalleja toteutettiin kaikissa hankkeen keskeisissä toiminnoissa, joita olivat yksilövalmennus, nuorten aktivointiryhmä, miesten nuotioryhmä, naisten teemakahvila, naisten ryhmä ja avoin kuntosaliryhmä.
Keskeisenä havaintona hankkeessa oli, että vahvinta tukea tarvitsevat ihmiset eivät pärjää yksin vahvinta tukea tarvitseville suunnatuissa palveluissa. Myös aikuiset voivat tarvita mukanakulkijaa arkeensa ja tähän ei tahdo aina peruspalveluissa riittää resursseja. Erityisesti palveluiden piirissä pysymisessä ja tuen jatkuvuudessa on haasteita. Vahvaa tukea tarvitsevat asiakkaat tarvitsevat nimetyn yhteyshenkilön, kontaktin ja koordinoijan, joka auttaa sukkuloimaan ajoittain hyvinkin sekavassa palveluverkostossa. Näin vältyttäisiin sekaannuksilta ja unohduksilta, eikä lisättäisi turhaan inhimillistä kärsimystä viranomaisten taholta. Tiiviimpi yhteistyö työllisyyspalveluiden, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kolmannen sektorin kanssa auttaisi myös asiakasta ja selkeyttäisi palvelujärjestelmää ja vähentäisi päällekkäistä työtä.
Tärkeimpänä tuloksena hankkeella oli yksittäisen ihmisen elämänlaadun ja hyvinvoinnin kohentuminen ja mahdollinen työelämätoiveiden kirkastuminen. Palveluissa pysymisen havaittiin olevan kohderyhmälle suuri haaste, ei niinkään piilossa olevien työelämän ulkopuolisten työikäisten löytäminen.