Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21291

Hankkeen nimi: Duunista totta

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Caritas-Säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 1566668-1

Jakeluosoite: Kapellimestarinkatu 2

Puhelinnumero: 0444684242

Postinumero: 90140

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.caritaslaiset.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Aino Kaisa Helena Karjalainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ainokaisa.karjalainen(at)caritaslaiset.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0444684242

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tausta ja tarve

Koulutusta ja osaamista vastaavan työn tekeminen on vammaisille henkilöille aivan yhtä tärkeää kuin muillekin. Vammaisten työllisyyden ja sosioekonomisen tasa-arvon edistäminen kuuluvat Sosiaali- ja terveyministeriön vammaispoliittisiin kehittämistavoitteisiin. YK:n yleissopimuksessa todetaan, että vammaisilla henkilöillä on oikeus tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tämä oikeus ei kuitenkaan toteudu käytännössä. Vammaisten henkilöiden mahdollisuudet osallistua tutkintoon tähtäävään koulutukseen ovat Suomessa hyvät ja osallistuminen on lisääntynyt. Tutkinnon suorittamisen jälkeen harva vammainen kuitenkaan löytää työpaikan saati työllistyy avoimille työmarkkinoille. Usein tutkinnon jälkeen ratkaisuna on jäädä eläkkeelle, jolloin syrjäytymisen ja psyykkisen pahoinvoinnin riskit kasvavat. Näin ollen Suomessa on eläkkeellä vammaisia, joilla kuitenkin on työkykyä. Eläkkeellä oleva vammainen henkilö ei voi olla työttömänä työnhakijana ja täten häneen ei kohdisteta työttömille suunnattuja erityispalveluja työn saamisen helpottamiseksi.

Eläkkeellä olevat vammaiset henkilöt ovat sosiaalityön asiakkaita. Kehitysvammalakiin suunnitteilla olevien muutosten myötä kehitysvammaisten mahdollisuus osallistua avotyöhön loppuu ja työ- ja toimintakeskusten toiminta lakkautetaan. Kehitysvammaiset työnhakijat ohjataan työnhakijoina avoimille työmarkkinoille. Yhtäaiakaisesti vammaisille tarjottavia palveluja tarkastellaan ja uudistetaan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä. SOTE-uudistuksen astuttua voimaan maakuntien liitot voivat ostaa työllistymiseen liittyviä palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Yksityisillä palveluntuottajilla on nyt tilaisuus luoda ja kehittää vammaisten työllistymiseen liittyviä palveluja vastaamaan nykypäivän tarpeisiin.

Nyky-yhteiskunnassa vammaiset eivät ole tasa-arvoisia työhakijoita avoimilla työmarkkinoilla. Korkea työttömyysaste vähentää vammaisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia entisestään. Toisaalta suurten ikäluokkien siirtyminen työelämästä eläkkeelle lisää työvoimapulan uhkaa tietyillä aloilla ja tarvetta organisoida töitä uudelleen. Työelämässä on paljon tehtäviä, joiden hoitamisesta vammainen henkilö voi suoriutua sujuvasti rajoitteistaan huolimatta. Tukemalla työnantajia organisoimaan töitä ja työympäristöä uudelleen siten, että vammaisille henkilöille soveltuvia työtehtäviä irrotetaan muista töistä tai työympäristöstä muokataan esteetön, voidaan työvoiman resurssia kohdentaa tehokkaammin ja työllistää vammaisia. Näin voidaan vastata työvoiman tarpeeseen, edistää yhteiskunnan tasa-arvoa ja ennalta ehkäistä syrjäytymistä. Hankkeen suunnitteluun osallistuvat asiantuntijat ovat havainneet, että työelämän kynnys palkata vammainen työntekijä on madaltunut ja aito kiinnostus vammaisten työllistymisen tukemista yksilötasolla on lisääntynyt 2000-luvun alusta.

Tavoitteet ja toimenpiteet

Duunista totta -hankkeen tavoitteena on työllistää vammaisia henkilöitä ja vaikuttaa vammaisiin kohdistuviin asenteisiin ja ennakkoluuloihin. Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on vammaisten ihmisten tasa-arvon edistäminen sekä syrjäytymisen ja syrjäytymiskehityksen ennaltaehkäisy. Hankkeen tarkoituksena on pysyvästi muuttaa vammaisten ihmisten työllistymismahdollisuuksia ja tämän myötä pyrkiä tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan, jossa vammaisen henkilön työllistäminen on tavanomaista.


Tavoitteeseen päästään seuraavilla toimenpiteillä: lisäämällä työelämässä olevaa tietoutta vammaisten henkilöiden palkkaukseen saatavista tukimahdollisuuksista, selvittämällä työpaikoilla olevaa resurssin tarvetta, johon vammainen henkilö voi vastata, sekä tukemalla vammaisten henkilöiden työllistymistä henkilökohtaisesti ohjaamalla työntekijää ja työnantajaa työllistymisen alkuvaiheessa työhönvalmennuspalvelun avulla.

Vammaiset osallistujat rekrytoidaan hankkeeseen Oulun ja Rovaniemen TE-toimistojen ja aikuissosiaalityön kautta. Kempeleen kunnassa osallistujat rekrytoidaan hankkeeseen pääasiassa Kempeleen kunnan sosiaalihuollon ja työllisyyspalvelujen kautta. Kaikki hankkeeseen hakeutuneet vammaiset henkilöt saavat hankkeen aikana ohjausta työhönvalmennuspalvelun muodossa. Työhönvalmennus toteutetaan siten, että osallistujia tuetaan työnhaussa ja työhaastatteluun valmistautumisessa ja tarvittaessa työhönvalmentajan roolissa työskentelevä projektihenkilöstö tulee fyysisesti osallistujan tueksi työpaikalle työnhakuvaiheessa ja työsuhteen alkaessa. Työhönvalmentaja myös aktiivisesti tukee myös työnantajaa ja työyhteisöä työllistämisen alkuvaiheessa. Työhönvalmennus poikkeaa olemassa olevista julkisista palveluista, sillä hankkeessa toteutettava tuki on konkreettisempaa ohjausta itse työntekoon ja voi tapahtua työpaikalla. Mikäli sopivaa työpaikkaa ei löydy, saavat henkilöt kuitenkin ajankohtaista tietoa omista tukimahdollisuuksistaan sekä työnhaun keinoista. Heitä ohjataan mm. ansioluettelon ja työhakemuksen laatimisessa sekä nykyaikaisten työnhaun työkalujen käytössä sekä valmennetaan työhaastatteluja varten. Tarvittaessa työpaikalla toteutetaan työanalyysi, joissa työnkuvia työpaikoilla tarkastellaan ja pilkotaan vastaamaan vammaisen palkattavan työntekijän työkykyä.

Lisäksi toimenpiteenä on työelämän ja kohderyhmän aktiivinen tiedottaminen ja siten vammaisten työllisyyden näkyvyyden lisääminen ja yhteiskunnan asenteiden muuttaminen. Hankkeesta tiedotetaan ja tuloksia ja positiivisia kokemuksia vammaisten työllistymisestä julkaistaan hankkeen nettisivujen lisäksi julkisessa ja sosiaalisessa mediassa sekä laajassa toimijoiden yhteistyöverkostossa.

Tulokset

Hankkeen tuloksena vammaisia työllistyy työsopimusperusteisesti olemassa olevien työnantajien palvelukseen. Työnantajina toimivat julkiset ja yksityiset työnantajat sekä kolmannen sektorin toimijat. Hankkeessa työllistyvät vammaiset voivat valmiuksiensa ja työkykynsä mukaisesti työllistyä osa- tai kokoaikaisesti. Työkokeilujen mahdollisuus huomioidaan hankkeessa siten, että tavoitteena on kuitenkin luoda työsopimusperusteinen työsuhde. Lisäksi hankkeen tuloksena syntyy verkostoyhteistyössä toteutettava palvelumalli vammaisten henkilöiden työllistämisestä vastaamaan SOTE-uudistuksen ja kehitysvammalain muutoksen myötä tuleviin haasteisiin. Hankkeessa luodaan raamit yksityisen palveluntuottajan, toteuttamalle vammaisten työllistymiseen liittyvälle ohjauspalvelulle. Palvelu sisältää työhönvalmennuksen. Palvelu siis tuotteistetaan ja pilotoidaan hankkeen aikana ja sitä voidaan siirtää toisten yksityisten palveluntuottajien toteutettavaksi hankkeen päätyttyä.

Toteutus

Duunista totta -hanke toteutetaan verkostoyhteistyönä. Hankkeen toiminta kohdistuu Oulun seudulle, Kempeleen kuntaan vuodesta 2019 alkaen sekä Rovaniemelle. Hankkeen toimintaa laajennetaan Kempeleen kuntaan vuoden 2019 alusta alkaen, jolloin noin 20% hankkeen resursseista kohdistuu Kempeleeseen. Muutoin resurssit jakaantuvat 50% Ouluun ja 30% Rovaniemelle. Hankkeen toteutuksesta vastaa Caritas-Säätiö. Hankkeen keskeisinä toimijoina ovat Oulun ja Rovaniemen kaupunkien TE-toimistot, Rovaniemen kaupungin aikuisten ja työikäisten palvelut ja aikuissosiaalityö, Oulun kaupungin työllisyyspalvelut ja ODL sekä kehitysvammaisten tukiyhdistys. Kempeleen kunnassa keskeisinä yhteistyötahoina ovat Kempeleen sosiaalihuolto, kehitysvammahuolto ja työllisyyspalvelut. Yhteistyötä koko hankkeen osalta tehdään myös CP-yhdistyksen ja työ- ja toimintakeskusten kanssa. Duunista totta -hanke toteutetaan 1.3.2018-31.12.2020. Kempeleen osahanke käynnistyy 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2020.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on vammaiset henkilöt, joilla on vaikeuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat vaikeimmin työllistyviin osatyökykyisiin henkilöihin. Näillä henkilöillä on joko synnynnäinen tai myöhemmin aiheutunut kehitysvamma tai muu vamma, jonka myötä heillä on toimintakyvyn rajoitteita sekä saattaa olla kognitiivisia vaikeuksia. Kohderyhmään kuuluvilla henkilöillä on jonkin alan tutkintotodistus tai mukautettu tutkinto. Kohderyhmään kuuluvat pääasiassa nuoret vastavalmistuneet vammaiset henkilöt sekä työikäiset henkilöt, joilla voi olla aikaisempaa työkokemusta ja työvuosia vielä jäljellä, sekä eläkkeellä olevat henkilöt, jotka ovat aikuissosiaalityön asiakkaita.

Osallistujien työkyky on jo arvioitu ja tiedossa heidän osallistuessaan hankkeeseen. Työkyky on voitu arvioida vastavalmistuneiden kohdalla opiskeluaikana, aiemmissa työkokeiluissa tai työ- tai toimintakeskuksissa. Vammaiset henkilöt saavat hankkeessa työhönvalmentajan palvelut, jossa selvitetään asiakkaan kiinnostuksen kohteet, koulutus ja osaaminen sekä mahdolliset rajoitteet. Näiden perusteella selvitetään asiakkaan käytössä olevat tukimahdollisuudet. Asiakkaalle etsitään sopiva työpaikka hankkeessa olevia kontakteja hyödyntäen ja sopivan työnantajan löytyessä selvitetään työnantajan mahdollisuudet palkata kyseinen henkilö. Asiakasta ohjataan työhakemuksen laatimisessa, päivitetään cv ja valmennetaan työhaastattelua varten. Työhaastattelussa ja työsopimusta laatiessa työhönvalmentaja voi olla tarvittaessa asiakkaan tukena. Työhönvalmentaja tukee osallistujia ja työnantajia henkilökohtaisesti työn aloituksessa 4-6 kuukautta työsopimuksen alkaessa. Työhaastattelussa ja työn alkaessa työhönvalmentaja voi tulla fyysisesti mukaan työpaikalle tukemaan ja ohjaamaan työntekijää ja työnantajaa. Mikäli sopivaa työpaikkaa ei kohtuullisessa ajassa löydy, tuetaan asiakasta jatkamaan työnhakua itsenäisesti. Tarvittaessa asiakas voidaan tässä vaiheessa ohjata jatkokoulutukseen.

Hankkeen toisena varsinaisena kohderyhmänä ovat Oulun seudun ja Rovaniemen työnantajat yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä kolmannen sektorin toimijat. Työnantajien kiinnostuksen mukaisesti heidän tietoaan vammaisten henkilöiden työllistämismahdollisuuksista lisätään ja heitä tuetaan työllistämisessä. Työnantajille ja työntekijöille järjestetään perehdytystä vammaisten henkilöiden työskentelyn ohjaamisesta ja tukijärjestelmästä, jota he pystyvät hyödyntämään. Työllistäessään vammaisen henkilön työnantajat saavat työhönvalmentajan tukea ja ohjausta 4-6 kuukauden ajan työsopimuksen aloituksesta. Työhönvalmentajan tuki annetaan varsinaisella työpaikalla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on hankkeeseen osallistuvien työnantajien yhteistyöverkostot ja työelämä laajemmin. Hankkeeseen osallistuvat työnantajat osoittavat omilla ratkaisuillaan ja esimerkeillään, miten vammaisen henkilön työllistäminen käytännössä onnistuu ja näin ollen vaikuttavat työelämän asenteisiin ja ennakkoluuloihin. Lisäksi yhtesistyöverkostot ja työelämä laajemmin ovat hankkeessa tiedottamisen kohteena ja heille jaetaan hankkeen hyviä käytäntöjä esimerkiksi somea hyödyntäen.

Hankkeeseen osallistuvien vammaisten henkilöiden sidosryhmät ovat niin ikään hankkeen välillisenä kohderyhmänä. Heistä keskeisimpiä ovat henkilökohtaiset avustajat, usein toiminta- ja fysioterapeutit, muu lähiyhteisö, asuinkumppanit sekä vammaisjärjestöt ja vammaisten tukipalveluja tuottavat muut tahot.

Hankkeen kautta pyritään vaikuttamaan työllisyys- ja sosiaalipoliittiseen päätöksentekoon Suomessa. Näin ollen vammaisten työllistymiseen liittyvissä asioissa työskenteleviä viranomaisia voidaan myös pitää hankkeen välillisenä kohderyhmänä. Maakuntien siirtyessä SOTE-uudistuksen myötä palvelujen tarjoajiksi on olennaista levittää hankkeessa saatuja kokemuksia myös julkishallintoon. Vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten työllistymisen asiantuntijaorganisaatio VATES on niin ikään keskeinen asiantuntijataho, jonka asiantuntemusta hyödynnetään hankkeessa osallistuen VATESin järjestämiin tapahtumiin ja laajentaen sitä kautta myös hankkeen toimijoiden omaa yhteistyöverkostoa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 97 162

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 304 434

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Oulun

Kunnat: Oulu, Rovaniemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on sukupuolivaikutuksiltaan neutraali, sillä vammaisten työllistymisen tukeminen ja hankkeen toimenpiteiden tarve on molemmille sukupuolille samanlainen. Sukupuolten välinen tasa-arvo on huomioitu hankkeen suunnittelussa siten, että toimenpiteet perustuvat osallistujien yksilöllisiin, ei sukupuoliriippuvaisiin toiveisiin. Myöskään hankkeeseen osallistuvia työpaikkoja ei valita perinteisten sukupuoliroolien mukaan, sillä tavoitteena on työllistää sekä miehiä että naisia. Hankkeessa tutkitaan vammaisten työllistymisen mahdollisuuksia ja esteitä. Myös vammaiset voivat kohdata sukupuoleen liittyvää syrjintää työelämässä ja esimerkiksi vammaisilla naisilla on yhtäläiset oikeudet jäädä vanhempainvapaalle, kuin muillakin työntekijöillä. Tähän kiinnitetään huomiota hankkeessa toteutettavassa tutkimuksessa, mikäli sukupuoliin kohdistuvaa syrjintää tulee kokemusten kautta esille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa ei lähtökohtaisesti ohjata osallistujia sukupuoliroolien mukaisille aloille, eikä sukupuoli tule työpaikan löytymisen suhteen olemaan vaikuttava tekijä. Valtavirtaistaminen kohdistuu hankkeessa ennemminkin vammaisten tasa-arvon edistämiseen kuin sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen. Mikäli hankkeessa tulee ilmi osallistujien sukupuolesta johtuvaa eriarvoista kohtelua, puututaan siihen. Miehillä ja naisilla voi olla erilaisia kiinnostuksen kohteita ja vahvuuksia, jotka perinteisesti mielletään sukupuolesta johtuvaksi. Tämä pätee myös vammaisten ihmisten kohdalla. Sukupuoli on myös osa identiteettiämme. Halusimme tai emme, sukupuoli on yksi meitä määrittelevä tekijä, osa sitä, ketä me olemme. Erityisesti nuorten työnhakijoiden ja työikäisten myöhemmin vammautuneiden henkilöiden kohdalla oma identiteetti ja ammatti-identiteetti voi olla vielä etsinnässä. Hankkeessa huomioidaan tämä seikka siten, että osallistujat itse saavat määritellä oman ammatti-identiteettinsä eikä heitä ohjata sukupuolten mukaisiin perinteisiin rooleihin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on vammaisten henkilöiden tasa-arvon edistäminen. Oletuksena on, että hankkeeseen osallistuu yhtä paljon miehiä ja naisia. Sukupuolen perusteella ei ketään jätetä toimenpiteiden ulkopuolelle, vaikka jompaa kumpaa sukupuolta olisikin enemmän edustettuna hankkeen toteutuneissa toimenpiteissä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hankkeessa on mukana työnantajia, jotka toimivat ympäristö- ja kemian alalla. Välillisesti hankkeessa voidaan näin ollen edistää osallistujien ja välillisten kohderyhmien tietoisuutta luonnonvarojen käytön kestävyydestä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hankkeessa on mukana työnantajia, jotka toimivat ympäristö- ja kemian alalla. Välillisesti hankkeessa voidaan näin ollen edistää osallistujien ja välillisten kohderyhmien tietoisuutta ilmastonmuutoksen aiheuttamista riskeistä ja niihin vaikuttamisesta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Hankkeessa on mukana työnantajia, jotka toimivat ympäristö- ja kemian alalla. Välillisesti hankkeessa voidaan näin ollen edistää osallistujien ja välillisten kohderyhmien tietoisuutta luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisestä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Hankkeessa on mukana työnantajia, jotka toimivat ympäristö- ja kemian alalla. Välillisesti hankkeessa voidaan näin ollen edistää osallistujien ja välillisten kohderyhmien tietoisuutta pinta- ja pohjavesien, maaperän ja ilman laadun ylläpitämisestä omilla valinnoilla tai työn kautta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 2
Osallistujia kannustetaan taloudelliseen työskentelyyn ja huolehtimaan omassa työssään kierrätyksestä ja jätteiden lajittelusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Uusiutuvien energialähteiden käyttö mahdollistuu, mikäli hankkeeseen osallistuvat työnantajat sitä suosivat.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Toiminnan kohteena on paikalliset työnantajat. Hankkeen osallistujien koulutus ja ammattitaito vaikuttaa siihen, mille aloille toimenpiteet kohdistuvat. Osallistujia ohjataan ennakkoluulottomasti uusille aloille, mikäli heidän osaamisensa vastaa tarjolla olevia työtehtäviä. Hankkeessa pyritään uudistamaan työelämää. Toimenpiteet kohdistuvat työvoimaan, joka on jäänyt työelämässä hyödyntämättä. Näin pyritään vastaamaan tulevaisuuden työvoimapulaan suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Hankkeessa luodaan uusia yhteistyöverkostoja alueen työnantajien ja palveluntuottajien keskuudessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 5
Osallistujia kannustetaan yrittäjyyteen ja tuottamaan ja kehittämään aineettomia tuotteita ja palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 4 0
Caritas tarjoaa osalle osallistujista työtilat, joista käsin osallistujat voivat työskennellä työnantajille etänä. Etätyöskentelyn avulla vähennetään osallistujien liikkumistarvetta. Myös muut etätyöskentelymahdollisuudet huomioidaan, esimerkiksi kotoa käsin työskentely. Merkittävästi hanke ei kuitenkaan edistä vähähiilisyyttä tai lisää energiatehokkuutta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 7
Toiminta kohdistuu työmarkkinoilla heikommassa asemassa oleviin henkilöihin. Hankkeessa lisätään vammaisten henkilöiden osallisuutta. Työ on vammaisille henkilöille yhtä tärkeää kuin muillekin ja merkittävä tekijä yksilön hyvinvoinnin kannalta. Tuetulla työllistymisellä ennalta ehkäistään vammaisten syrjäytymistä ja siitä seuraavia terveyshaittoja, kuten masennusta. Välillisesti lisätään työnantajien hyvinvointia, sillä toisten auttaminen ja hyvän tekeminen toisille lisää tutkitusti ihmisten onnellisuutta ja tuo merkitystä omalle toiminnalle.
Tasa-arvon edistäminen 10 7
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden tasa-arvoista asemaa yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Osallistujien kulttuurinen tai etninen tausta ei vaikuta osallistujien valintaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden tasa-arvoista asemaa yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Osallistujien kulttuurinen tai etninen tausta ei vaikuta osallistujien valintaan.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 3 3
Hankkeeseen osallistuu työnantajia ympäristö- ja kemianalalta. Näin ollen hankkeessa voidaan välillisesti edistää kohderyhmien ympäristöosaamista. Toisaalta, mikäli osallistujalla on erityistä ympäristöosaamista, voi hän siirtää sitä työnantajalle työntekijän roolissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-