Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21293

Hankkeen nimi: Välitin - välittäjäorganisaatiohanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 31.8.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1710217-7

Jakeluosoite: Matarankatu 4, 3.krs

Puhelinnumero: +358503046245

Postinumero: 40100

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.kyt.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eija Lappi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eija.lappi(at)kyt.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358400151258

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto)

Tuen siirronsaajat

INNOtyöverkko Osuuskunta/Työbileet - kohti uuden ajan työtä, 0970196-2
Keski-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto Wari ry/Kädentaitojen kulttuurifuusiot Kufu, 2542088-8
Jyväskylän Katulähetys ry/Ekotuunari-hanke, 0208192-4
Paremmin Yhdessä ry/Mä oon pihalla -hanke, 2312333-7
Jyväskylän seudun Nuorisoseura ry/Virkku - virkeyttä ja työllistymisen tukemista kulttuurin keinoin, 0226517-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n toteuttaman Välitin hankekokonaisuuden päätavoite on toimintalinjan 3 mukaisesti työllisyyden ja työvoiman liikkuvuudem edistäminen, erityistavoitteenaan nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen. Hallinnoivan Välitin hankkeen ja kuuden osahankkeen yhteisen teeman tavoite on kestävä kehitys työllistämisessä ja yritysyhteistyössä. Teema kulkee mukana niin Välitin hankkeen kuin osahankkeiden toiminnoissa.

Välitin hankkeen tehtävänä on käynnistää ESR-rahoituksella viiden hankkeen toteutus, neuvoa ja ohjata hanketoimijoita kehittämistyössään sekä mahdollistaa näiden osallistuminen laajaan toimijaverkostoon. Hallinnointiin kuuluu kehittämistyön toteutuksen seuranta, arviointi ja raportointi.

Hankkeiden toimenpiteillä vähennetään työttömyyden kasvua, kokeillaan ja kehitetään uudenlaisia toimintamalleja työttömien ja työttömyysuhan alaisten työnhakijoiden (kohderyhmän) työllistymiseen sekä yrittäjyyden tukemiseen ja edistämiseen. Hankkeiden toimenpiteillä madalletaan kohderyhmän kynnystä hakeutua työelämään, vaikutetaan työnantajien asenteisiin kohderyhmän työllistämiseen liittyen sekä lisätään työnantajien ja työnhakijoiden kohtaantoa. Asiakastyöhön luodaan uusia toimintatapoja, jotka laajentavat asiakkaiden työllistymistietoutta mm. olemassa olevista työnhakupalveluista, avoimina olevista työpaikoista ja työnantajista.

Maahanmuuttajien osalta kiinnitetään erityisesti huomiota kielen oppimiseen ja osaamisen todentamiseen sekä työelämävalmiuksien vahvistamiseen. Atk-taitoihin ja sähköisten palveluiden käyttöön panostetaan jokaisen työnhakijan kanssa. Osaamisen vahvistamisessa ja tarpeiden määrittelyssä tehdään yhteistyötä työnantajien ja oppilaitosten kanssa, jotta täsmäkoulutuksella voidaan vastata työnantajan tarpeisiin.

Osahankkeissa kehitetään ja kokeillaan keinoja, joilla kohderyhmä saadaan ottamaan ohjat omiin käsiin ja onnistumaan työpaikan saamisessa. Tarkoitus on luoda tämän päivän työllistymisvaatimukset täyttävää työnhakutoimintaa. Hankkeiden toiminnallisina tavoitteina on lisätä työnhakijoiden omatoimisuutta ja rohkeutta erilaisten aktiivisuutta lisäävien toimintojen, harjoitteiden tai harrastustoiminnan avulla. Työnhakijoita tutustutetaan eri työtehtäviin, yritystoimintaan ja erilaisiin yritysmuotoihin sekä työn tekemisen muotoihin

Yritysyhteistyöhön otetaan mukaan yritykset, jotka mahdollistavat kohderyhmän työelämään tutustumisen ja tuetusti työtehtävien tekemisen, tai että yritys pystyy tarjoamaan joitakin työtehtäviä (ns. kausiluontoisia työprojekteja). Yhteistyötä tiivistetään muiden työllistävien toimijoiden kanssa.

Kehittämistyössä huomioidaan horisontaaliset periaatteet (mm. sukupuolten välinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus) kunkin osahankkeen kohdalla suunnitelmien mukaisilla tavoilla. Hanke kohdistuu mm. maahanmuuttajiin, nuoriin, ikääntyviin. Hankekokonaisuudessa tuetaan yhteistä teemaa, kestävän kehityksen periaatteita.

Kehittämistyön myötä osahanketoimijoiden ESR ja muu osaaminen on lisääntynyt sekä toiminta työllisyystoimijana, työttömyyden ehkäisyssä ja työllisyyden edistäjänä vahvistunut. Kehittämistyöllä on vaikutettu uusien, työllisyyttä edistävien toimintatapojen kautta toimijoiden asiakastyöhön ja yhteistyöverkoston toimintaan.

Kehitetyillä toimenpiteillä on myötävaikutettu työnhakijoiden itseohjautuvuuteen ja minäpystyvyyteen, yhdessä opitut taidot ja onnistumisen tunne rohkaisevat omatoimiseen työnhakuun tai opintoihin hakeutumiseen. Työnhakutietoisuus on parantunut, osataan hakea tietoa avoimista työpaikoista ja työnantajista sekä lukea työpaikkailmoituksia. Työnhakijat osaavat tehdä työnantajakohtaisia työhakemuksia ja hyödyntää eri työnhakukanavia. Toimijat osaavat tukea ja ohjata yrittäjiksi aikovia.

Kehitetyt toimintatavat jäävät toimijoiden käyttöön heille soveltuvin osin. Yhteistyöverkosto osaa hyödyntää kehittämistyön tuloksia ja tehdyt mallinnukset ovat kaikkien hyödynnettävissä valtakunnallisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Välitin hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat:
Välitin kokonaisuus;
*osahankkeiden toteuttajat ja osahankehenkilöstö (työllistämistoiminnan/kehittämistyön kohteena) sekä
*osahankkeiden kohderyhmä/osallistuvat asiakkaat (osahankkeiden tekemän kehittämistyön kohteina).
Edellä mainittujen ryhmien osallistuminen dokumentoidaan selkeästi osallistujalomakkeiden avulla, jotta syntyvät kulut kohdentuvat oikein.

Osahankkeiden varsinaista kohderyhmää ovat:
*Osahankkeissa mukana olevat asiakkaat, työttömät työnhakijat ja työttömyysuhan alaiset,

4.2 Välilliset kohderyhmät

Työnantajat ja yritykset (jotka tarjoavat mahdollisia työ- ja työkokeilupaikkoja),
Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut, sos.toimi, terv.huolto, nuorisotyö ym. yksiköt,
TE-toimisto,
oppilaitokset(mm. JAO, JAMK),
hanketoimijoiden muut asiakkaat, jotka eivät ole mukana hankkeissa,
yhteistyössä mukana olevat muut toimijat ja hankkeet,
Ohjaamo, muut työllistämisen parissa toimivat toimijat ja hankkeet,
Kela,
asiakkaiden perheet ja läheiset,
alueen eri-ikäiset asukkaat,

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 500 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 203 477

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 093 235

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 210 713

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän

Kunnat: Jyväskylä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 59

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 242

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Ei ole toteutettu.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Toimintatapojen ja menetelmien kehittämistyössä otetaan huomioon eri toimijoiden ja kohderyhmän erilaiset tarpeet (asiakaslähtöisyys). Osahankkeiden kehittämistyössä ja toiminnassa tullaan tukemaan sukupuolten tasa-arvon toteutumista ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ohjauksella. Hankkeiden toimintojen suunnitteluun on osallistunut kohderyhmä itse. Kohderyhmä saa valita itselleen sopivat toiminnot. Kohderyhmän osallistumismahdollisuudet on huomioitu mm. maahanmuuttajanaisten osallistuminen esim. lastenhoitomahdollisuutena.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hankkeiden kehittämistyöllä ei ole suoraan välittömiä vaikutuksia ko. kohteeseen, mutta kehittämistyön aikana tullaan kiinnittämään huomiota luonnon varojen käyttöön toimijoiden toiminnassa. Kehittämistyön aikana tullaan lisäämään toimijoiden ja kohderyhmän tietoisuutta ekologisesta kestävyydestä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeiden kehittämistyöllä ei ole suoraan välittömiä vaikutuksia ko. kohteeseen, välillisestikin pystytään vaikuttamaan vain vähän. Kehittämistyön aikana tullaan lisäämään toimijoiden ja kohderyhmän tietoisuutta ekologisesta kestävyydestä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hankkeiden kehittämistyöllä ei ole suoraan välittömiä vaikutuksia ko. kohteeseen, välillisestikin pystytään vaikuttamaan vain vähän. Kehittämistyön aikana tullaan lisäämään toimijoiden ja kohderyhmän tietoisuutta ekologisesta kestävyydestä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeiden kehittämistyöllä ei ole suoraan välittömiä vaikutuksia ko. kohteeseen, välillisestikin pystytään vaikuttamaan vain vähän. Kehittämistyön aikana tullaan lisäämään toimijoiden ja kohderyhmän tietoisuutta ekologisesta kestävyydestä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeiden kehittämistyöllä ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ko. kohteeseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Toimijoiden toiminnassa/ kehittämistyössä tuetaan ja edistetään materiaalien uudelleen käyttöä/kierrätystä ja ehkäistään jätteiden syntymistä (esim. turhien tulosteiden määrässä). Yhdistyksissä/toimitilojen sijaintikohteessa ja Kansalaistoiminnankeskus Matarassa on tarkoituksenmukainen jätteiden lajittelu ja kierrätys. Toimistotyössä ja ostosten teossa tehdään viisaita valintoja ekologisuus huomioiden. Paikallisuus jää useimmiten hyvin vähälle, koska hinnat eivät ole kilpailukykyisiä/halvimpia, ja näin ollen eivät palvele ESR-rahoitusta ns. kustannuksiltaan edullisimpana hankintana.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeiden kehittämistyöllä ei ole suoraan välittömiä vaikutuksia ko. kohteeseen, välillisestikin pystytään vaikuttamaan vain vähän. Kehittämistyön aikana tullaan lisäämään toimijoiden ja kohderyhmän tietoisuutta taloudellisesta kestävyydestä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 3
Toimijat vaikuttavat oman alueensa elinkeinorakenteeseen kehittämällä toimintaansa siten, että työllisyys lisääntyy ja työttömyys vähenee. Työnhakijat saadaan aktivoitumaan, parantamaan elämäntilannettaan ja nuoret saadaan mukaan toimintaan. Näin työttöminä olevien työllistymisvalmiudet paranevat. Työnantajille korostetaan työnhakijoiden osaamista ja taitoja sekä ympäristötietoutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3
Hankkeiden toimintoihin sisältyy myös hyvinvoinnin lisääminen. Hankkeissa edistetään mm. sähköisten palveluiden käyttöä. Tulokset mallinnetaan ja ne ovat sähköisessä muodossa kaikkien toimijoiden käytettävissä. Aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä erityisesti kohderyhmän työllistymistä vahvistavassa toiminnassa voidaan hyödyntää aineettomia mahdollisuuksia.
Liikkuminen ja logistiikka 3 0
Osahankkeiden toiminnassa pyritään käyttämään yhteiskuljetuksia (ostopalveluina) mahdollisuuksien mukaan. Välitin hanke käyttää kimppakyytejä mahdollisuuksien mukaan. Julkisen liikenteen väheneminen/puuttuminen kokonaan vaikeuttaa liikkumista eri kunnissa, eikä ESR-rahoitus tue,(ts. ei ole tukikelpoinen) kohderyhmän liikkumista esim. bussilla tai junalla, vaikka kohderyhmä sen toteaisi edullisimmaksi tavaksi liikkua.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 4
Hankkeiden toiminnoilla parannetaan hyvintointia ja työllistymismahdollisuuksia, joilla on myös vaikutusta osallistujan koko perheelle ja lähipiirille. Toiminnoissa huomioidaan toiminnallisuuden, aktivoitumisen, luonnon, liikunnan ja terveellisten elämäntapojen vaikutus hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 5 4
Useimpien toimijoiden arvoissa ja perustoiminnassa huomioidaan jo tasa-arvo, yksilöiden tasapuoliset osallistumismahdollisuudet eri toimintoihin. Myös kehittämistyössä tullaan edistämään tasa-arvoa ja kiinnittämään huomioita osallistujien yksilöllisiin tarpeisiin. Hankkeissa huomioidaan/tullaan reagoimaan, jos osallistujien tasa-arvo alkaa vinoutumaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 3
Yhdenvertaisuutta edistetään osahanketoimijoiden toiminnassa ja kehittämistyössä. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus huomioidaan jokaisesssa osahankkeessa, kehittämällä ja toteuttamalla tasavertaisesti työllistymis-, osallistumis- ja toimintamahdollisuuksia.
Kulttuuriympäristö 4 3
Toiminnoissa otetaan huomioon, varsinkin eri kulttuurista tulevien osalta, kulttuuriympäristön (alueen historia, perinteet, rakennukset ym.)tarjoamat hyödyntämismahdollisuudet. Hankkeiden toiminnoista mainiten mm. ruoka- ja käsityökulttuuri, maan/alueen historia.
Ympäristöosaaminen 4 3
Toimintojen kehittämisessä huomioidaan ympäristön tarjoamat mahdollisuudet ja edistetään ympäristön tarjoaminen mahdollisuuksien (toimintatapana esim. hyvinvointiin liittyvien) tunnistamista. Luonnon hyödyntäminen, luontolähtöinen toiminta (Green care). Ympäristöosaamisen osalta hankkeissa huomioidaan kestävät kulutusvalinnat sekä työ- ja asiakasturvallisuus. Kehitetyt ja luodut materiaalit ovat saatavilla ja hyödynnettävissä sähköisesti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-