|
|
|
Hankekoodi: S21293
Hankkeen nimi: Välitin - välittäjäorganisaatiohanke
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 31.8.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 1710217-7
Jakeluosoite: Matarankatu 6, 2.krs
Puhelinnumero: +358400365760
Postinumero: 40100
Postitoimipaikka: Jyväskylä
WWW-osoite: http://www.kyt.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tiina Sivonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.sivonen(at)kyt.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 036 5760
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n toteuttaman Välitin hankekokonaisuuden päätavoite on toimintalinjan 3 mukaisesti työllisyyden ja työvoiman liikkuvuudem edistäminen, erityistavoitteenaan nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen. Hallinnoivan Välitin hankkeen ja kuuden osahankkeen yhteisen teeman tavoite on kestävä kehitys työllistämisessä ja yritysyhteistyössä. Teema kulkee mukana niin Välitin hankkeen kuin osahankkeiden toiminnoissa.
Välitin hankkeen tehtävänä on käynnistää ESR-rahoituksella viiden hankkeen toteutus, neuvoa ja ohjata hanketoimijoita kehittämistyössään sekä mahdollistaa näiden osallistuminen laajaan toimijaverkostoon. Hallinnointiin kuuluu kehittämistyön toteutuksen seuranta, arviointi ja raportointi.
Hankkeiden toimenpiteillä vähennetään työttömyyden kasvua, kokeillaan ja kehitetään uudenlaisia toimintamalleja työttömien ja työttömyysuhan alaisten työnhakijoiden (kohderyhmän) työllistymiseen sekä yrittäjyyden tukemiseen ja edistämiseen. Hankkeiden toimenpiteillä madalletaan kohderyhmän kynnystä hakeutua työelämään, vaikutetaan työnantajien asenteisiin kohderyhmän työllistämiseen liittyen sekä lisätään työnantajien ja työnhakijoiden kohtaantoa. Asiakastyöhön luodaan uusia toimintatapoja, jotka laajentavat asiakkaiden työllistymistietoutta mm. olemassa olevista työnhakupalveluista, avoimina olevista työpaikoista ja työnantajista.
Maahanmuuttajien osalta kiinnitetään erityisesti huomiota kielen oppimiseen ja osaamisen todentamiseen sekä työelämävalmiuksien vahvistamiseen. Atk-taitoihin ja sähköisten palveluiden käyttöön panostetaan jokaisen työnhakijan kanssa. Osaamisen vahvistamisessa ja tarpeiden määrittelyssä tehdään yhteistyötä työnantajien ja oppilaitosten kanssa, jotta täsmäkoulutuksella voidaan vastata työnantajan tarpeisiin.
Osahankkeissa kehitetään ja kokeillaan keinoja, joilla kohderyhmä saadaan ottamaan ohjat omiin käsiin ja onnistumaan työpaikan saamisessa. Tarkoitus on luoda tämän päivän työllistymisvaatimukset täyttävää työnhakutoimintaa. Hankkeiden toiminnallisina tavoitteina on lisätä työnhakijoiden omatoimisuutta ja rohkeutta erilaisten aktiivisuutta lisäävien toimintojen, harjoitteiden tai harrastustoiminnan avulla. Työnhakijoita tutustutetaan eri työtehtäviin, yritystoimintaan ja erilaisiin yritysmuotoihin sekä työn tekemisen muotoihin
Yritysyhteistyöhön otetaan mukaan yritykset, jotka mahdollistavat kohderyhmän työelämään tutustumisen ja tuetusti työtehtävien tekemisen, tai että yritys pystyy tarjoamaan joitakin työtehtäviä (ns. kausiluontoisia työprojekteja). Yhteistyötä tiivistetään muiden työllistävien toimijoiden kanssa.
Kehittämistyössä huomioidaan horisontaaliset periaatteet (mm. sukupuolten välinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus) kunkin osahankkeen kohdalla suunnitelmien mukaisilla tavoilla. Hanke kohdistuu mm. maahanmuuttajiin, nuoriin, ikääntyviin. Hankekokonaisuudessa tuetaan yhteistä teemaa, kestävän kehityksen periaatteita.
Kehittämistyön myötä osahanketoimijoiden ESR ja muu osaaminen on lisääntynyt sekä toiminta työllisyystoimijana, työttömyyden ehkäisyssä ja työllisyyden edistäjänä vahvistunut. Kehittämistyöllä on vaikutettu uusien, työllisyyttä edistävien toimintatapojen kautta toimijoiden asiakastyöhön ja yhteistyöverkoston toimintaan.
Kehitetyillä toimenpiteillä on myötävaikutettu työnhakijoiden itseohjautuvuuteen ja minäpystyvyyteen, yhdessä opitut taidot ja onnistumisen tunne rohkaisevat omatoimiseen työnhakuun tai opintoihin hakeutumiseen. Työnhakutietoisuus on parantunut, osataan hakea tietoa avoimista työpaikoista ja työnantajista sekä lukea työpaikkailmoituksia. Työnhakijat osaavat tehdä työnantajakohtaisia työhakemuksia ja hyödyntää eri työnhakukanavia. Toimijat osaavat tukea ja ohjata yrittäjiksi aikovia.
Kehitetyt toimintatavat jäävät toimijoiden käyttöön heille soveltuvin osin. Yhteistyöverkosto osaa hyödyntää kehittämistyön tuloksia ja tehdyt mallinnukset ovat kaikkien hyödynnettävissä valtakunnallisesti.
Välitin hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat:
Välitin kokonaisuus;
*osahankkeiden toteuttajat ja osahankehenkilöstö (työllistämistoiminnan/kehittämistyön kohteena) sekä
*osahankkeiden kohderyhmä/osallistuvat asiakkaat (osahankkeiden tekemän kehittämistyön kohteina).
Edellä mainittujen ryhmien osallistuminen dokumentoidaan selkeästi osallistujalomakkeiden avulla, jotta syntyvät kulut kohdentuvat oikein.
Osahankkeiden varsinaista kohderyhmää ovat:
*Osahankkeissa mukana olevat asiakkaat, työttömät työnhakijat ja työttömyysuhan alaiset,
Työnantajat ja yritykset (jotka tarjoavat mahdollisia työ- ja työkokeilupaikkoja),
Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut, sos.toimi, terv.huolto, nuorisotyö ym. yksiköt,
TE-toimisto,
oppilaitokset(mm. JAO, JAMK),
hanketoimijoiden muut asiakkaat, jotka eivät ole mukana hankkeissa,
yhteistyössä mukana olevat muut toimijat ja hankkeet,
Ohjaamo, muut työllistämisen parissa toimivat toimijat ja hankkeet,
Kela,
asiakkaiden perheet ja läheiset,
alueen eri-ikäiset asukkaat,
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 883 424
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 830 787
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 093 237
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 029 989
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Jyväskylän
Kunnat: Jyväskylä
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 59
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 43
Suunniteltu: 221
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Hankkeiden kehittämistyöllä ei ole suoraan välittömiä vaikutuksia ko. kohteeseen, mutta kehittämistyön aikana tullaan kiinnittämään huomiota luonnon varojen käyttöön toimijoiden toiminnassa. Kehittämistyön aikana tullaan lisäämään toimijoiden ja kohderyhmän tietoisuutta ekologisesta kestävyydestä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeiden kehittämistyöllä ei ole suoraan välittömiä vaikutuksia ko. kohteeseen, välillisestikin pystytään vaikuttamaan vain vähän. Kehittämistyön aikana tullaan lisäämään toimijoiden ja kohderyhmän tietoisuutta ekologisesta kestävyydestä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Hankkeiden kehittämistyöllä ei ole suoraan välittömiä vaikutuksia ko. kohteeseen, välillisestikin pystytään vaikuttamaan vain vähän. Kehittämistyön aikana tullaan lisäämään toimijoiden ja kohderyhmän tietoisuutta ekologisesta kestävyydestä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeiden kehittämistyöllä ei ole suoraan välittömiä vaikutuksia ko. kohteeseen, välillisestikin pystytään vaikuttamaan vain vähän. Kehittämistyön aikana tullaan lisäämään toimijoiden ja kohderyhmän tietoisuutta ekologisesta kestävyydestä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeiden kehittämistyöllä ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ko. kohteeseen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Toimijoiden toiminnassa/ kehittämistyössä tuetaan ja edistetään materiaalien uudelleen käyttöä/kierrätystä ja ehkäistään jätteiden syntymistä (esim. turhien tulosteiden määrässä). Yhdistyksissä/toimitilojen sijaintikohteessa ja Kansalaistoiminnankeskus Matarassa on tarkoituksenmukainen jätteiden lajittelu ja kierrätys. Toimistotyössä ja ostosten teossa tehdään viisaita valintoja ekologisuus huomioiden. Paikallisuus jää useimmiten hyvin vähälle, koska hinnat eivät ole kilpailukykyisiä/halvimpia, ja näin ollen eivät palvele ESR-rahoitusta ns. kustannuksiltaan edullisimpana hankintana. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeiden kehittämistyöllä ei ole suoraan välittömiä vaikutuksia ko. kohteeseen, välillisestikin pystytään vaikuttamaan vain vähän. Kehittämistyön aikana tullaan lisäämään toimijoiden ja kohderyhmän tietoisuutta taloudellisesta kestävyydestä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 3 |
| Toimijat vaikuttavat oman alueensa elinkeinorakenteeseen kehittämällä toimintaansa siten, että työllisyys lisääntyy ja työttömyys vähenee. Työnhakijat saadaan aktivoitumaan, parantamaan elämäntilannettaan ja nuoret saadaan mukaan toimintaan. Näin työttöminä olevien työllistymisvalmiudet paranevat. Työnantajille korostetaan työnhakijoiden osaamista ja taitoja sekä ympäristötietoutta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 3 |
| Hankkeiden toimintoihin sisältyy myös hyvinvoinnin lisääminen. Hankkeissa edistetään mm. sähköisten palveluiden käyttöä. Tulokset mallinnetaan ja ne ovat sähköisessä muodossa kaikkien toimijoiden käytettävissä. Aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä erityisesti kohderyhmän työllistymistä vahvistavassa toiminnassa voidaan hyödyntää aineettomia mahdollisuuksia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 0 |
| Osahankkeiden toiminnassa pyritään käyttämään yhteiskuljetuksia (ostopalveluina) mahdollisuuksien mukaan. Välitin hanke käyttää kimppakyytejä mahdollisuuksien mukaan. Julkisen liikenteen väheneminen/puuttuminen kokonaan vaikeuttaa liikkumista eri kunnissa, eikä ESR-rahoitus tue,(ts. ei ole tukikelpoinen) kohderyhmän liikkumista esim. bussilla tai junalla, vaikka kohderyhmä sen toteaisi edullisimmaksi tavaksi liikkua. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 4 |
| Hankkeiden toiminnoilla parannetaan hyvintointia ja työllistymismahdollisuuksia, joilla on myös vaikutusta osallistujan koko perheelle ja lähipiirille. Toiminnoissa huomioidaan toiminnallisuuden, aktivoitumisen, luonnon, liikunnan ja terveellisten elämäntapojen vaikutus hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 4 |
| Useimpien toimijoiden arvoissa ja perustoiminnassa huomioidaan jo tasa-arvo, yksilöiden tasapuoliset osallistumismahdollisuudet eri toimintoihin. Myös kehittämistyössä tullaan edistämään tasa-arvoa ja kiinnittämään huomioita osallistujien yksilöllisiin tarpeisiin. Hankkeissa huomioidaan/tullaan reagoimaan, jos osallistujien tasa-arvo alkaa vinoutumaan. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 3 |
| Yhdenvertaisuutta edistetään osahanketoimijoiden toiminnassa ja kehittämistyössä. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus huomioidaan jokaisesssa osahankkeessa, kehittämällä ja toteuttamalla tasavertaisesti työllistymis-, osallistumis- ja toimintamahdollisuuksia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 3 |
| Toiminnoissa otetaan huomioon, varsinkin eri kulttuurista tulevien osalta, kulttuuriympäristön (alueen historia, perinteet, rakennukset ym.)tarjoamat hyödyntämismahdollisuudet. Hankkeiden toiminnoista mainiten mm. ruoka- ja käsityökulttuuri, maan/alueen historia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 3 |
| Toimintojen kehittämisessä huomioidaan ympäristön tarjoamat mahdollisuudet ja edistetään ympäristön tarjoaminen mahdollisuuksien (toimintatapana esim. hyvinvointiin liittyvien) tunnistamista. Luonnon hyödyntäminen, luontolähtöinen toiminta (Green care). Ympäristöosaamisen osalta hankkeissa huomioidaan kestävät kulutusvalinnat sekä työ- ja asiakasturvallisuus. Kehitetyt ja luodut materiaalit ovat saatavilla ja hyödynnettävissä sähköisesti. | ||
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n hallinnoima ja toteuttama Välitin -hanke vastasi toiminnoillaan Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoitteisiin ihmisten hyvinvoinnin kohentamisessa ja eri elämäntilanteissa pärjäämisessä. Työtä vailla olevan kohderyhmän työllisyyden edistämiseksi luotiin uusia menetelmiä viiden hanketoteuttajan voimin.
Hankekokonaisuuden saamalla rahoituksella Välitin mahdollisti järjestöjen osallistumisen ESR-rahoitettuun kehittämishankkeeseen. Mukana olivat Jyväskylän Katulähetys ry:n Ekotuunari -hanke, kohderyhmänä kädentaidoista kiinnostuneet työnhakijat, Jyväskylän seudun Nuorisoseura ry:n Virkku, jonka kohderyhmää oli ohjausalasta kiinnostuneet nuoret työnhakijat, Paremmin Yhdessä ry:n Mä oon pihalla -hanke kohderyhmänään maahan muuttaneet työnhakijat ja Keski-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto Wari ry:n Kufu-hanke, jonka osallistujat olivat kädentaidoista kiinnostuneita maahanmuuttajia. INNOtyöverkon Työbileet -hanke opasti korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia kohti yrittäjyyttä.
Välittimessä mukana olleet järjestöt ja hankehenkilöstö saivat ESR-perehdytyksen lisäksi kokemusta kehittämishankkeessa mukanaolosta. Välittimen ensisijainen tehtävänä oli hallinnoida hankekokonaisuutta sekä ohjata, tukea ja rohkaista hankehenkilöstöä uusiin kokeiluihin kehittämistyössä, löytämään uusia innostavia tapoja tukea työnhakijoita kohti työelämää. Välittimen vahva hankekokemus loi pohjan kehittämistyön puitteille. Välittimen uusi tapa hallinnoida keskitetysti hankkeiden hankintoja, palveluiden ostoja ja muita tarvikeostoja auttoi osahankkeita keskittymään varsinaiseen kehittämis- ja asiakastyöhön. Välitin reagoi välittömästi, jos huomasi osahankkeiden toiminnassa epävarmuutta, tai suunnitelman ulkopuolelle menevää toimintaa tai henkilöstön jaksamisessa uupumista. Osahankkeiden tukena projektipäällikön lisäksi oli projektitiedottaja-assistentti sekä talousassistentti.
Hankekokonaisuus teki laajasti yhteistyötä eri verkostojen kanssa, mm. järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia sekä osallistumalla muiden toimijoiden järjestämiin tilaisuuksiin. Keskinäistä yhteistyötä tehtiin mm. kierrätysmateriaalien jakamisessa, yhteisten tilaisuuksien järjestämisessä ja asiakasohjauksessa hankkeesta toiselle.
Työtä vailla olevien osallistujien tietoa ja osaamista lisättiin eri teemojen myötä työllistymiseen sekä kestävään kehitykseen ja kulttuurisiin menetelmiin liittyen. Toimintoihin sisältyi ohjausta kestävien valintojen tekemiseen mm. ympäristön ja omien kulutustottumusten huomioimisessa. Kulttuuriset menetelmät, luovan toiminnan keinot näkyivät mm. nuorten suunnittelemissa ja toteuttamissa sisällöissä. Osallistujat saivat olla mukana toiminnan suunnittelussa, vaikuttaa niiden sisältöön, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta. Osallistujat pääsivät kokeilemaan itseä kiinnostavaa toimintaa ja jopa työtehtäviä erilaisten projektien, tapahtumien ja tilaisuuksien järjestelyissä. Työllistymisen edistämiseksi ideoitiin, suunniteltiin ja kokeiltiin eri keinoja. Kädentaitojen ja suomen kielen vahvistumisen ohessa opittiin sosiaalisia taitoja, tunnistettiin omaa osaamista ja vahvuuksia, harjoiteltiin työelämän pelisääntöjä sekä työnhakuun ja työllistymiseen liittyviä tapoja. Keskustelut ja vertaistuki koettiin tärkeäksi voimavaraksi. Työpaikkailmoitusten tulkinta ja termien avaaminen oli tärkeää, jotta työnhakija ymmärsi ilmoitusten sisällön ja osasi kohdistaa oma osaamisensa juuri oikein paikan vaatimuksia vastaavaksi. Suurin osa osallistuneista halusi päästä töihin tai opiskella ammatin itselleen. Heitä tuettiin työnhakuun, työelämään ja opintoihin liittyvien valmiuksien vahvistamisessa. Työhakemuksia tehtiin kunkin hakijan kiinnostuksen, koulutuksen ja osaamisen pohjalta, eikä niinkään tarjolla avoimina oleviin, joihin hakijalla ei ollut minkäänlaista kiinnostusta.
Yrittäjyys oli osa hankkeiden toimintaa, eri alojen asiantuntijat antoivat yrittäjyysvalmennusta ja yrittäjiä kävi esittelemässä omia yrittäjätarinoitaan. Yrittäjyyden ja yrittäjämäisen toiminnan suuntaan luotiin perustaa ja osa osallistujista sai kokeilla omia vahvuuksiaan toimia yrittäjämäisesti. Usealle osallistujalle omien taitojen ja osaamisen kehittyminen synnytti ajatuksia mahdollisuudesta itsensä työllistämiseen.
Määrälliset tavoitteet ylitettiin 50 osallistujalla, osahankkeiden saavuttaessa 271 osallistujaa, joista lopetuslomakkeet palautti 265. Osahankkeesta toiseen siirtyi 7 osallistujaa. Osallistujien työllistymis- ja opiskelutavoitteet onnistuttiin toteuttamaan osittain. Osallistujista työllistyi 69 (25 %), joista kolme ryhtyi yrittäjäksi, opiskelemaan pääsi 67 (25 %), lisäksi 6–8 osallistujaa jäi pohtimaan itsensä työllistämistä yrittäjänä. Osallistujista 64 ilmoitti olevansa työtön lopettaessaan hankkeissa, kun aloittaessa työttömänä oli kaikkiaan 205. Lopettaneista 60 ilmoitti ryhtyneensä hakemaan työtä. Hankkeissa oli mukana valmistuvia opiskelijoita, he tarvitsivat tukea työllistymiseensä tai pohtivat alan vaihtoa kokonaan. Työelämän ulkopuolelle siirtyi viisi osallistujaa.
Osahankkeiden kehittämistyön tuloksina syntyi tiimioppimisen ympäristö, Virkku-tiimi, Mä oon pihalla -toiminta, joka koostui vertaistuellisesta ryhmätoiminnasta, luotettavasta ja perusteellisesta yksilöohjauksesta sekä työnhaun valmennusklinikasta. Wari ry:n Kufu -hankkeen toimintamallissa kehitettiin ja vahvistettiin osallistujan osaamista kokonaisvaltaisesti. Ekotuunarin toimintamalliksi muotoutui yksilö- ja ryhmävalmennusten lisäksi matalan kynnyksen yrittäjyysvalmennus sekä eri teemoilla toteutetut kädentaitopajat. Työbileet kehittivät Työbile-valmennuksen korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille.
Projektitiedottaja vastasi kokonaisuuden yhteisestä viestinnästä ja muun muassa rakennerahastojen viestintäohjeen noudattamisesta. Sähköisinä ja julkisina viestintäkanavina toimivat KYT ry:n www-sivut osoitteessa https://www.kyt.fi. Hankkeen päättymisen jälkeen sivu siirrettiin hankeportfolioon, osoitteesen https://www.kyt.fi/hankeportfolio/valitin-valittajaorganisaatiohanke/ , sekä Facebook https://www.facebook.com/valitin.esr/ ja Instagram https://www.instagram.com/valitin_esr/?hl=fi . Jokaisella osahankkeella oli omat sosiaalisen median sivut, joissa osahankkeet näkyivät.
Osahankkeiden toimintaa tehtiin näkyväksi valokuvausnäyttelyllä, joka luotiin virtuaaliselle Artsteps-alustalle osoitteeseen:
https://www.artsteps.com/view/5eba445f5c5b804287a9b97f . Hankkeiden toiminnasta pidettiin blogia, johon kukin hankkeen toimittivat kirjoituksia. Blogi löytyy osoitteesta http://xn--vlitinblogi-l8a.com/ . Kufun (Wari ry) virtuaalinen valokuvanäyttely asiakkaiden valmistamista tuotteista:
https://myalbum.com/album/nzKVyvMgx4h3?fbclid=IwAR3h_mHdBAdoq1N2BIQ-wszFuNxxikJ-n0yR8fd92gALW7imi1ZVU2q_Mxw
Välittimen kehittämistyön tuloksia on nähtävillä päätösseminaarivideolla (https://www.youtube.com/watch?v=lZI0mD7F_WQ ) ja tarkemmin jokaisen osahankkeen loppuraporteissa. Kehittämistyön vaikuttavuutta arvioitiin osana toteutusta ja raportti on luettavissa KYT:n www-sivuilta osoitteesta:
https://www.kyt.fi/hankeportfolio/valitin-valittajaorganisaatiohanke/ sekä osatoteuttajien www-sivuilta.