Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21294

Hankkeen nimi: Puutarha-alan työhyvinvointi ja tuottavuus (HortiProw)

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 0244629-2

Jakeluosoite: Latokartanonkaari 9

Puhelinnumero: 029 532 6000

Postinumero: 00790

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.luke.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ulla Ovaska

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ulla.ovaska(at)luke.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029 532 6418

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiö, 0502942-7
Työtehoseura ry, 0202496-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Puutarha-alan työ on kausiluonteista ja fyysisesti kuormittavaa, mikä tuo haasteita työhyvinvoinnille ja tuottavuudelle samalla, kun alan työntekijöiden keski-ikä kasvaa sekä nuorten vähentyneen kiinnostuksen että keski-ikäisten alanvaihtajien määrän kasvun myötä. Alan kiristyvä kilpailu tuo mukanaan myös henkistä kuormittavuutta. Hankkeen tarkoituksena on edistää puutarha-alan työhyvinvointia ja tuottavuutta. Hanke toteutetaan valtakunnallisena puutarha-alan case-yrityksissä, joiden kanssa yhteistyössä selvitetään työhyvinvoinnin ylläpidon ja kehittämisen haasteita ja haetaan niihin ratkaisuja parantaen samalla tuottavuutta. Tavoitteena on 1. tuottaa yrityksille ratkaisuja tuottavuuden nostoon ja työurien jatkamiseen työhyvinvointia parantamalla ja vakiinnuttaa ne osaksi yritysten toimintaa 2. muodostaa yrityspareja/-ryhmiä, jotka yhdessä ideoivat työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämistoimia 3. vahvistaa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittymistä puutarha-alalla näiden pilottien kautta.

Hanke toteutetaan case-yrityksissä osallistamalla sekä johto että työntekijät kehittämistyöhön. Hankkeessa kartoitetaan yhteistyössä yritysten alkutilanne, ideoidaan kehittämistoimenpiteitä ja viedään ne konkreettisesti käytäntöön. Tietoa kerätään prosessin eri vaiheissa haastatteluin ja osallistavin menetelmin.

Hankkeessa tuotetun aineiston pohjalta verrataan puutarha-alalla toimivien nuorten ja ikääntyvien henkilöiden työtä ja kokemuksia työn kehittämistarpeista sekä kuormitus- ja vaaratilanteista. Myös työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiskohteista ja niihin tuotetuista ratkaisuista ja hyvistä käytännöistä kootaan yhteenveto. Kehittämisprosessin ja sen vaikutusten arviointipalautteet analysoidaan ikäryhmittäin; kyettiinkö prosessin aikana vaikuttamaan työhön, työyhteisön toimintaan ja eri ikäryhmien työhyvinvointiin sekä mitä toimenpiteitä voidaan hankkeen perusteella suositella alan toimijoille toiminnan ja tuottavuuden kehittämiseksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeessa puutarha-ala rajataan koskemaan puutarhatuotantoa (avomaalla, tunneleissa ja kasvi-/kausihuoneissa) sekä viher-, koristekasvi- ja kukkakauppa-alaa ja näiden mikro- ja pk- yrityksiä. Pienimuotoinen perunantuotanto ja varhaisperunantuotanto katsotaan tässä yhteydessä osaksi puutarhatuotantoa. Erityisesti työpaikat, jotka eivät ole olleet mukana kehittämisohjelmissa ja joissa toimintatapojen kehittäminen on ollut vähäistä, ovat hankkeen kohteina. Esimerkiksi kausituotantoon tai varhaisperunan tuotantoon keskittyvät yritykset ovat usein jääneet kehityshankkeiden ulkopuolelle tai sivurooliin hankkeiden keskittyessä enemmän ympärivuotisen tuotannon ja suurtuotannon kehittämiseen.

Hanketoimintaa painotetaan yli 54-vuotiaisiin yrittäjiin ja työntekijöihin, mutta mukaan otetaan myös yrityksiä, joissa henkilöstö on nuorempaa, koska monet yrittäjät ja työntekijät oireilevat jo varhaisessa vaiheessa ja pohtivat nimenomaan pitkän aikavälin jaksamistaan. Jokaisesta yrityksestä kehittämisessä ovat mukana niin yrityksen johto kuin henkilöstöä. Muutostarpeita identifioidaan yrityskohtaisesti ja käsitellään yrityksissä sekä yritysten välisissä keskusteluissa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Varsinaisen kohderyhmän lisäksi hankkeesta hyötyvät Työterveyshuollon yksiköt, jotka pystyvät tulosten avulla entistä paremmin tukemaan yrityksiä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisessä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 314 315

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 313 049

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 359 230

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 357 795

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 26

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Analyysi perustuu pääasiassa tilastotietoihin ja toimialaraportteihin. Myös aiempia tutkimuksia ja yrittäjien kertomaa on käytetty haasteiden tunnistamisessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Alalla on havaittavissa merkittäviä sukupuolittaisia eroja ja työrooleja. Keskusteluissa haastetaan yrittäjiä ja työntekijöitä pohtimaan työnjaon perinteitä ja organisaatiota sukupuolinäkökulmasta. Yrityskohtaisissa kehittämishankkeissa edetään yrityksissä esiin nousevien teemojen puitteissa. Jos keskusteluissa nousee esiin kehittämistarpeita sukupuolinäkökulmasta, niihin reagoidaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Yrittäjien työhyvinvoinnin ja jaksamisen parantuessa resursseja vapautuu tuotantotapojen kehittämiseen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 8
Yrittäjien ja työntekijöiden liiallinen kuormittuminen, univaje ja puutteellinen työstä palautuminen ovat selkeä riskitekijä, joka voi johtaa ympäristövahinkoihin, esimerkiksi vaarallisten tai haitallisten aineiden pääsyyn ympäristöön. Työhyvinvoinnin parantuessa myös nämä ympäristöön kohdistuvat riskit pienenevät.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Yrittäjien työhyvinvoinnin ja jaksamisen parantuessa resursseja vapautuu tuotantotapojen ja logistiikan kehittämiseen. Prosessien kehittäminen kiinnittämällä huomiota erilaisiin hukkiin tehostaa resurssien (ml. materiaalien) käyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hanke kohentaa puutarha-alan houkuttelevuutta työpaikkana. Puutarhayritykset ovat monella maaseutupaikkakunnalla merkittäviä toimijoita ja työnantajia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 5
Hankkeessa tuetaan yrityksiä työnopastusohjeiden täydentämisessä ja tuotetaan tietoa työterveyshuollon asiantuntijoiden käyttöön. Hankkeessa voidaan lisäksi arvioida mahdollisuuksia ja tarpeita kausityövoiman kustannustehokkaaseen perehdytykseen yhteisten sähköisten järjestelmien kautta, jotka mahdollistavat eri kieliversiot.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke keskittyy hyvinvoinnin edistämiseen suoraan case-yrityksissä ja välillisesti tietoa jakamalla.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeessa haastetaan yrittäjiä ja työntekijöitä pohtimaan sukupuoliperustaisen työnjaon mielekkyyttä ja merkitystä työhyvinvoinnille ja tuottavuudelle.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hanke edistää työhyvinvoinnin kehittämistä puutarha-alan yrityksissä huomioiden erityisesti ikääntyvät, jolloin vahvistetaan heidän yhdenvartaisia mahdollisuuksiaan työskennellä alalla. Monet alan yritykset ovat monikulttuurisia työpaikkoja, joiden työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisessä on omanlaisiaan haasteita. Tämä hanke osallistaa koko henkilöstön. Hanke kohdistetaan erityisesti ryhmiin, jotka ovat aiemmin jääneet vähemmälle huomiolle kehittämishankkeissa.
Kulttuuriympäristö 0 5
Ei suoria vaikutuksia, mutta maaseudun yritysten tukeminen ja hyvinvoinnin edistäminen vahvistavat elinmahdollisuuksia maaseudulla.
Ympäristöosaaminen 0 5
Ei suoria vaikutuksia, mutta yrittäjien työhyvinvoinnin ja jaksamisen parantuessa resursseja vapautuu osaamisen kehittämiseen. Alalle hakeutuu paljon keski-ikäisiä alanvaihtajia. Heillä voi aiemman työhistorian vuoksi olla ympäristöosaamista, jota he voivat tuoda uudelle alalleen. Kun tuetaan yritysten mahdollisuuksia ja osaamista ikääntyvien työhyvinvoinnin tukemisessa, parannetaan samalla yritysten mahdollisuuksia hyödyntää tämä työntekijämarkkinoilla oleva mahdollisuus rekrytoida monipuolista osaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Puutarha-alan työhyvinvointi ja tuottavuus -hankkeen lähtökohtia olivat puutarha-alan fyysinen kuormittavuus, voimakas sesonkiluonteisuus, ulkomaisen työvoiman suuri osuus ja alan ikääntyminen. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa alalle ratkaisuja tuottavuuden nostoon ja työurien pidentämiseen työhyvinvointia parantamalla, edistää työyhteisöjen kehittämisvalmiuksia ja vertaistuen käyttöä sekä verkostoitumista.

Hankkeessa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämistä tarkasteltiin case-yritysten kautta. Hankkeeseen osallistui 25 yritystä. Jokaisessa case-yrityksessä toteutettiin työhyvintiin keskittyvä kehittämishanke, jossa yhteistyössä yrittäjien ja työntekijöiden kanssa tunnistettiin kehittämiskohteita ja hyviä käytäntöjä prosessianalyysin ja yksilöhaastattelujen avulla sekä etsittiin tunnistettuihin kehittämiskohteisiin ratkaisuja. Lähestymistapa tuotti yrityksille identifioituja kehittämisen mahdollisuuksia ja niihin ideoituja ratkaisuja, joilla jaksamista ja työhyvinvointia pystytään parantamaan. Lisäksi laajoista yhteisistä teemoista käytiin keskusteluja yritysten yhteisissä tapaamisissa. Tunnistetut kehittämiskohteet jakaantuivat jokseenkin tasan työn organisointiin ja työtapoihin liittyviin ja toisaalta teknisiin kysymyksiin. Ideoidut ratkaisut liittyivät tyypillisesti työkuormitukseen, tiedon hallintaan ja kulkuun sekä ympäristöön ja olosuhteisiin. Monia ratkaisuja ja ratkaisuideoita löydettiin myös töiden ajoituksen, sujuvuuden ja tekniikan haasteisiin.

Sekä tunnistetuista kehittämiskohteista että ratkaisuista on tiedotettu laajasti ja niistä on käyty keskusteluja yrittäjien ja sidosryhmien kanssa monissa tapahtumissa, koska hankkeen päämääränä oli tukea työhyvinvoinnin kehitystä koko alalla. Hankkeen tulokset on tiivistetty koulutusmateriaaliksi, jota hyödynnetään Maatalouden työterveyshuollon keskusyksikön koulutuksissa. Case-yritysten avulla materiaalista saatiin elävää ja konkreettista ja sen toivotaan tehostavan yritysten ja työterveyshuollon yhteistyötä työterveyden vaalimisessa.