Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21295

Hankkeen nimi: KETTU - Ketterä uraohjaus osaksi ammatillista koulutusta

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2018 ja päättyy 31.10.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0993644-6

Jakeluosoite: Paasikivenkatu 7

Puhelinnumero: 03 828 11

Postinumero: 15110

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.salpaus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hanna Salminen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanna.salminen(at)salpaus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447080645

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoite on antaa toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstön paremmat valmiudet tarjota opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden ja taitojen mukaista uraohjausta koko opintojen ajan. Välillisenä tavoitteena on toisen asteen ammatillisten opiskelijoiden työelämävalmiuksien ja -taitojen parantuminen, opinnoista eroamisen vähentyminen sekä nuorten työllisyyden paraneminen.

Hankkeen toimenpiteet on jaettu kahteen toimenpidekokonaisuuteen:

Toimenpidekokonaisuus 1: Ammatillisen oppilaitoksen ohjaus- ja opetushenkilökunnan uraohjaustaitojen tukemisen kehittämistoimet
Toimenpidekokonaisuus 2: Toimenpiteet uraohjauksen integroimiseksi osaksi ammatillista koulutusta

Hankkeen tulokset

1. Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstön uraohjausvalmennuksen koulutusohjelma, joka sisältää ammattitaitovaatimukset sekä henkilöstön henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS); osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, tavat hankkia puuttuvaa osaamista 70-20-10 -mallilla, osaamisen arviointitavat.
2. Opetus- ja ohjaushenkilöstön osaaminen on kehittynyt.
3. Uraohjausmallin kuvaus.
4. Uraohjausmalli käytössä opiskelijoiden opetuksessa ja ohjauksessa.
5. Kokemuksia erilaisista toimintamalleista.
6. Uraohjauksen uudenlaiset toimintatavat ovat käytössä osana ammatillista koulutusta.
7. Nuorten työllistymisvalmiudet parantuneet.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaiset kohderyhmät ovat 1) ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä 2) ammatillisessa koulutuksessa olevat opiskelijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillinen kohderyhmä ovat Päijät-Hämeen alueen
- toisen asteen opinnot keskeyttäneet
- vailla tutkintoa olevat alle 25-vuotiaat
- sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneet työttömät työnhakijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 439 362

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 408 097

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 570 589

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 527 937

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Sysmä, Hollola, Lahti, Kärkölä, Asikkala, Padasjoki, Orimattila, Heinola, Hartola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 198

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Koulutuskeskus Salpaus on sekä tämän hankkeen valmistelussa että aikaisempien hankevalmistelujen yhteydessä syventynyt Tilastokeskuksen tilastoihin koulutuksen keskeyttämisistä, koulutukseen hakeutumisesta ja ammatillisen koulutuksen suorittaneista Päijät-Hämeen alueella ja Päijät-Hämeen kunnissa sekä Koulutuskeskus Salpauksen omiin opiskelijatilastoihin. Tilastojen perusteella pojat (miehet) ovat tyttöjä (naisia) hieman heikommassa asemassa. (Tilastokeskus 2017: Koulutuksen keskeyttäminen 2015, http://www.stat.fi/til/kkesk/2015/kkesk_2015_2017-03-17_fi.pdf)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa huomioidaan sukupuolinäkökulma niin, että kehitettävät kokeilut räätälöidään kohderyhmän ja asiakkaan elämäntilanteen, toimintaympäristön, iän, sukupuolen ja tarpeen mukaan. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen onnistumista seurataan koko ajan ja etsitään eroavaisuuksia, joiden perusteella uraohjauksen menetelmiä muokataan tarpeen mukaan. Ohjaustilanteessa ohjeistetaan kirjaamaan ylös tilanteet ja olosuhteet, joissa ohjaustilanteessa sukupuolinäkökulmalla on merkitystä. Sukupuolinäkökulma on huomioitu myös hankkeen toteuttajahenkilöstön kokoonpanossa: noin puolet hankkeen toteuttajista on miehiä, ohjaustoiminnassa on sekä miehiä että naisia. Se antaa mahdollisuuden myös vaihtaa ohjaajaa, jos ohjattavan tarve vaatii.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa sekä siihen liittyvässä uraohjauksessa kaikki toiminta on ja tulee olla sukupuolisensitiivistä sekä tasa-arvoa edistävää, mutta samanaikaisesti tulee toiminnassa huomioida erilaisten ihmisten erilaiset tarpeet.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeen ydintoiminta ei ole luonnonvarojen käytön kestävyyden kehittäminen. Hankkeeseen osallistuvat organisaatiot noudattavat kuitenkin kukin osaltaan toimistotyöhön liittyviä kestävän kehityksen periaatteita, kuten tulostuksen ja energiankulutuksen seuranta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Tämä ei ole hankeen ydintoimintaa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Tämä ei ole hankeen ydintoimintaa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Tämä ei ole hankeen ydintoimintaa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Tämä ei ole hankeen ydintoimintaa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeen ydintoiminta ei ole vähentää materiaalin tuotantoa ja jätteen syntymistä. Hankkeeseen osallistuvat organisaatiot noudattavat kuitenkin kukin osaltaan toimistotyöhön liittyviä kestävän kehityksen periaatteita, kuten tulostuksen ja energiankulutuksen seuranta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen ydintoiminta ei ole edistää uusiutivien energialähteiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeen toimijat sekä hankkeen kohderyhmät ovat paikallisten elinkeinojen palveluiden käyttäjiä. Hankkeessa tehdään yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa ja tavoitellaan nuorten työllistymistä paikallisiin yrityksiin toimialariippumattomasti. Hanke keskittyy vahvasti Päijät-Hämeen alueelle, joten sillä on positiivinen vaikutus paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehitymiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 4
Hankkeessa kehitetään ja tuotteistetaan ketterän uraohjauksen malli ammatilliseen koulutukseen sekä uraohjauksen valmennusohjelma.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeen ydintoiminta ei ole logistikan energiatehokkuuden kehittäminen. Hanke kuitenkin huomioi toiminnassaa myös tavoitteen vähentää turhaa liikkumista uusiutumattomia luonnonvaroja energianlähteenään käyttävillä kulkuvälineillä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 7
Hankkeen ydintavoite kytkeytyy nuorten työllistymiseen. Työllistymistaitojen kehittäminen tarkoittaa myös sosiaalisten taitojen kehittämistä ja sitä kautta myös sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämistä.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeen ydintavoite ei ole edistää tasa-arvoa. Hanke kuitenkin arvioi toimintaansa myös sukupuolinäkökulmasta, kts. aiemmin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hankkeen toiminnassa kulttuurinen ja yhteiskunnallinen tasavertaisuus on mukana itsestäänselvyytenä: ammatillinen koulutus on jo nyt monikulttuurista sekä yhteiskunnan eri luokat läpileikkaavaa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen ydintoimintaa ei ole kulttuuriympäristön kehittäminen.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeen ydintoimintaa ei ole ympäristöosaamisen lisääminen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa kehitettiin uraohjauksen malli toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Uraohjauksen malli sisältää hakeutumisvaiheen ohjauksen, opintoihin orientoitumisen, henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (sis. urasuunnitelma), urasuunnittelutaitojen tukemisen, enemmän tukea tarvitsevan opiskelijan uraohjauksen, työelämään pääsyn tukemisen, jatko-opinto-ohjauksen, yrittäjyyskasvatuksen sekä jälkiohjauksen (valmistumisen jälkeen).

Hankkeen tuloksena syntyi Urakettu-uraohjausvalmennussarja ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Opetus- ja ohjaushenkilöstö sai hankkeen toteuttamista valmennuksista ja työpajoista lisää uraohjausosaamista sekä kokemusta uraohjauksen toteuttamisesta esim. työnhakutyöpajojen, rekrytointitapahtumien sekä jatko-opintopajojen kautta.

Hankkeessa tuotettiin myös uraohjauksen malli ammatilliseen koulutukseen, joka sisältää uraohjauspalveluiden visuaalisen mallinnuksen, uraohjauksen käsikirjan sekä materiaalipankkina toimivan uraohjaajan työkalupakin (Moodle-kurssi).

Hankkeeseen osallistuneissa oppilaitoksissa on kartoitettu ja mallinnettu kunkin omat uraohjauspalvelut, joita kukin toteuttaa omien prosessiensa kautta. Keskeistä kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa on henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelma HOKS:iin sisältyvän opiskelijan urasuunnitelman rakentaminen kautta opintojen. Sitä tukevat mm. uraohjaukseen liittyvät verkkokurssit, työpajat ja erilaiset tapahtumat.

Hankkeessa kokeiltiin uraohjauksen menetelmistä uraohjauksen palveluständejä, työnhakupajoja, jatko-opintopajoja sekä erilaisia työelämän ja opiskelijoiden yhteisiä päiviä. Lisäksi tuotettiin ohjausmateriaalia opiskelijoille, esimerkiksi videoita visuaalisen CV:n ja HOKS:n urasuunnitelman tekemisestä sekä kuvattiin 32 eri perustutkinnon luontevimmat jatko-opintopolut. Näistä vakiintuivat käyttöön esimerkiksi SDO:n vuosittainen Duunittamo-tori -rekrytointitapahtuma, Pajulahden työelämäfoorumit sekä Koulutuskeskus Salpauksen HOKS:n päättökeskustelu, Ohjauspiste Suunta ja Tiitus-työnhakupalvelu. Lahden kansanopistolla kehiteltiin pienelle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle soveltuva tapa muokata urasuunnitelmaa työelämäkokemusten avulla.

Sadat opiskelijat osallistuivat hankkeen järjestämiin työpajoihin ja tapahtumiin sekä opiskelivat urataitoja mm. hankkeen tuottamilla verkkokursseilla.