|
|
|
Hankekoodi: S21297
Hankkeen nimi: Live - Lisää vetovoimaa
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2018 ja päättyy 31.10.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Turun kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0204819-8
Jakeluosoite: Yliopistonkatu 27 A
Puhelinnumero: 02 233 0000
Postinumero: 20100
Postitoimipaikka: Turku
WWW-osoite: http://www.turku.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Matti Mäkelä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektitoimiston päällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: matti.makela(at)turku.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 907 3166
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Live – Lisää vetovoimaa -hankkeen tavoitteena on kasvattaa Lounais-Suomessa tekniikan koulutusalojen vetovoimaa ja edistää koulutuksesta koulutukseen ja koulutuksesta työelämään siirtymistä. Hankkeeseen mukaan tulevat koulutusalat ovat rakennusala, sähköala, kone- ja tuotantotekniikka, talotekniikka, kemiantekniikka, prosessiteollisuus, yhdyskuntatekniikka, materiaalitekniikka, pintakäsittely, rakennusmaalaus, lattianpäällystys sekä rakennuspeltityö. Laajasti siis tekniikan ja valmistavan teollisuuden alat.
Hankkeessa lisätään opiskelijoiden sekä opetus- ja ohjaushenkilöstö osallistumista koulutusmarkkinoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä kehitetään heidän osaamistaan markkinoinnissa ja yritysyhteistyön toteuttamisessa. Hankkeessa otetaan sukupuolinäkökulma huomioon niin koulutusten markkinoinnissa kuin myös koulutuksien toteutuksessa – tavoitteena on innostaa lisää tyttöjä tekniikan aloille.
Hankkeessa tavoitteiden toteuttamiseksi toimenpiteet jaetaan kolmeen toimenpidekokonaisuuteen, jotka ovat
1) VetoVoimaa teknologia-aloille -hankkeessa kehitettyjen markkinointi- ja vetovoimatoimintamallien pilotointi ja juurruttaminen muilla kuin kone- ja tuotantotekniikan alalla sekä edelleen kehittäminen laajasti tekniikan aloilla,
2) kouluasteiden ja koulutusalojen välisten siirtymien sekä työelämään siirtymisen sujuvoittaminen
3) opetus- ja ohjaushenkilöstön vahva osallistaminen vetovoimaisuuden kasvattamiseen
Kaikkia toimenpidekokonaisuuksia ja niissä kehitettävien mallien toimivuutta arvioidaan suhteessa vetovoimaisuuden kasvamiseen.
1.4.2018 alkava ja 31.7.2020 päättyvä hanke toteutetaan Lounais-Suomen koulutuksenjärjestäjien tiiviinä yhteistyönä.
Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Lounais-Suomessa tekniikan alojen vetovoimaa sekä edistää koulutuksesta koulutukseen ja koulutuksesta työelämään siirtymistä oppilaitosten, yritysten ja muiden sidosryhmien yhteistyössä toteutettavilla toimenpiteillä. Hanke kytkeytyy hyvin tiukasti Lounais-Suomessa vallitsevaan positiiviseen rakennemuutokseen ja kasvavaan työvoimapulaan. Hankkeen onnistumisen ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta on tärkeää, että hanke toteutetaan ylimaakunnallisena yhteishankkeena. Myös hankkeen sidosryhmät, Teknolologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry sekä Rakennusteollisuus ry, ovat todenneet yhteishankkeen merkityksellisyyden. Lisäksi hanke on osa kokonaisuutta, johon kuuluvat esimerkiksi Hyvä PORE – positiivisen rakennemuutoksen tukeminen koulutuksen keinoin -projekti ja muita ammatillisen koulutuksen reformia tukevia projekteja. Turun kaupunki on useissa näissä projekteissa hallinnoiva organisaatio ja siksi on tehty päätös, että nämä projektit hankkeistetaan kokonaisuudeksi. Näin voidaan olla varmoja, että samoja toimenpiteitä ei tehdä päällekkäin tai että jokin merkittävä tavoite jää saavuttamatta. Live – lisää vetovoimaa -projektin selkeä tehtävä kokonaisuudessa on tekniikan alojen vetovoimaisuuden kasvattaminen.
Hankkeen toteuttaminen verkostohankkeena mahdollistaa vertaisoppimisen ja -kehittämisen koulutusorganisaatioiden kesken. Lisäksi verkosto tukee osatoteuttajien kokeilujen toteutusta antamalla testaus- ja sparraustukea ja mahdollistamalla ideoiden ja kehittämisaihioiden testaamisen mahdollisimman pienellä vaivalla ja kustannuksilla. Verkostohankkeen hyötyihin kuuluu myös mahdollisuus resurssien viisaaseen hyödyntämiseen (tiedon, osaamisen ja ideoiden jakaminen; sparraus, vertailu ja palaute; yhteiskehittäminen). Lisäksi yhteishanke tukee hanketulosten ja hyvien käytäntöjen levittämistä ja juurruttamista.
Kumppanuusverkostoon kuuluvat:
- Turun kaupungin sivistystoimiala
- Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä
- Raision seudun koulutuskuntayhtymä
- Salon seudun koulutuskuntayhtymä
- TAO Turun Ammattiopistosäätiö
- Turun ammattikorkeakoulu Oy
- Länsirannikon Koulutus Oy WinNova
- Satakunnan ammattikorkeakoulu
- Satakunnan koulutuskuntayhtymä
- Koneteknologiakeskus Turku Oy
Lisäksi hankkeen yhteistyöverkostoon ovat lupautuneet Teknologiateollisuus ry, Rakennusteollisuus RT ry, Kemianteollisuus ry sekä SAK.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat seuraavat:
- yläkouluikäiset nuoret
- toisen asteen opiskelijat (ammatillinen ja lukiokoulutus)
- nuoret ja nuoret aikuiset (ml. maahanmuuttajat)
- opetus- ja ohjaushenkilöstö perus- ja toisella asteella
Hankkeen yhtenä keskeisenä kohderyhmänä ovat perusopetuksen 7. ja 8. luokkalaiset, koska perusopetuksen päättövaiheessa olevat ovat jo usein valintansa tehneet. Tämän vuoksi vetovoima-toimenpiteiden toteutus pitää ulottaa myös heihin.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat nuorten vanhemmat, muut nuorten ohjauksesta vastaavat tahot (esimerkiksi nuorisotyö, nuorisotoimi, etsivä nuorisotyö, nuorten työpajat, te-toimisto) sekä alueen yritykset ja yritysten työntekijät.
Hankkeen levittämistoiminnan kautta välillisiä kohderyhmiä ovat myös hankkeen toteuttajaverkoston ulkopuoliset oppilaitosten, työhallinnon, ohjaustoimijoiden, yritysten ja muiden sidosryhmien (esimerkiksi kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt ja ammattiliitot) edustajat niin hankkeen toteutusalueilla kuin myös muualla Suomessa. Tämän lisäksi hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat muiden kehittämishankkeiden edustajat eri puolilla Suomea sekä koulutusorganisaatiot ja projektit kansainvälisesti .
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 632 491
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 621 184
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 831 040
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 816 905
Maakunnat: Satakunta, Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Rauman, Salon, Porin, Loimaan, Vakka-Suomen, Turun
Kunnat: Vehmaa, Pomarkku, Somero, Pöytyä, Aura, Säkylä, Koski Tl, Salo, Nakkila, Taivassalo, Pyhäranta, Oripää, Paimio, Eura, Lieto, Ulvila, Merikarvia, Sauvo, Kustavi, Rusko, Nousiainen, Pori, Naantali, Rauma, Mynämäki, Harjavalta, Turku, Kokemäki, Masku, Huittinen, Uusikaupunki, Loimaa, Kaarina, Laitila, Marttila, Eurajoki, Raisio
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 80
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 123
Suunniteltu: 670
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 8 |
| Hankkeen verkostoissa suositaan mahdollisuuksien mukaan etäkokouksia ja muita vastaavia yhteydenpitokeinoja matkustamisen sijaan. Lisäksi hankehallinnossa kehitetään edelleen paperittoman toimiston käytäntöjä sekä suositaan tulosten tuotteistamisessa sähköisiä julkaisuja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Välillinen vaikutus perustuu edellisessä kohdassa kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ilmastonmuutosta hillitseviin vaikutuksiin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Välillinen vaikutus perustuu kohdassa Luonnonvarojen käytön kestävyys kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ilmastonmuutosta hillitseviin vaikutuksiin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| Välillinen vaikutus perustuu kohdassa Luonnonvarojen käytön kestävyys kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ilmastonmuutosta hillitseviin vaikutuksiin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 2 |
| Välillinen vaikutus perustuu kohdassa Luonnonvarojen käytön kestävyys kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ilmastonmuutosta hillitseviin vaikutuksiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Paperittoman toimiston ja sähköisten julkaisujen suosiminen vähentävät hankkeen tuotteena syntyviä materiaaleja ja jätteitä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 5 |
| Hankkeen kaikessa toiminnassa suositaan mahdollisuuksien mukaan uusiutuvia energialähteitä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Hanke tukee paikallisen elinkeinorakenteen monimuotoisuutta kehittämällä ammatillisen koulutuksen, työelämän ja yritysten yhteistyötä. Hanke edesauttaa paikallisesti ja valtakunnallisesti elinkeinorakenteelle hyvin tärkeitä tekniikan alojen kehittämistä ja tukee ammattitaitoisen työvoiman saantia myös tulevaisuudessa. Paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä hanke tukee niin ekologisesta, taloudellisesta kuin sosiaalisesta ja kulttuurisestakin näkökulmasta tarkasteltuna. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 8 |
| Hankkeessa kehitettävät ohjausmallit ohjaus- ja opetusmallit ovat pääosin aineettomia. Ohjauksessa käytetään mahdollisuuksien mukaan erilaisa mobiiliratkaisuja samoin kuin viestinnässä sosiaalisen median mahdollisuuksia. Lisäksi hanke suosii julkaisutoiminnassaan mahdollisuuksien mukaan sähköisiä julkaisuja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 7 |
| Hankkeessa pyritään suosimaan verkostoissa etäkokouksia ja muita vastaavia yhteydenpitokeinoja matkustamisen sijaan. Tämä vähentää välittömästi hankkeessa tapahtuvan liikkumisen ympäristölle tuottamaa rasitusta. Lisäksi sähköisten julkaisujen suosiminen vähentää julkaisujen levittämiseen liittyvien logististen palveluiden tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hanke edistää nuorten sijoittumista koulutukseen ja sitä kautta työelämään sekä parantaa ammatillisen koulutuksen läpäisyä sekä vähentää keskeyttämisiä. Tämän vuoksi hanke edistää hyvinvointia parantamalla nuoriso- ja koulutustakuun toteutumista, vähentämällä nuorten syrjäytymistä sekä lisäämällä ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta. Maahanmuuttajanuorten kohdalla hyvinvoinnin lisääntyminen koulutukseen ja työelämään sijoittumisen myötä kasvaa merkittävästi. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 9 |
| Sukupuolten tasa-arvon näkökulma otetaan huomioon hankkeen toteutuksessa pyrkimällä lisäämään tekniikan alojen vetovoimaa erityisesti tyttöjen ja naisten keskuudessa. Samoin hankkeen yhteydessä kerättävät ja kehitettävät hyvät käytännöt tullaan arvioimaan myös sitä silmällä pitäen, miten ne auttavat sukupuoleen liittyvien odotusten ja eri alojen sukupuolittuneisuuden purkamiseen. Hankkeen yhteydessä kehitettävissä hyvissä käytännöissä tullaan myös ottamaan alakohtaisesti huomioon erityisesti aliedustetun sukupuolen tarpeet. Lisäksi hankkeen omana kojderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset nuoret, joiden työelämään saaminen mahdollisimman nopeasti edidtää heidän tasa-arvoisen aseman vahvistumista kansalaisina. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hanke tukee yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tasa-arvoa edistämällä (ks. edellinen kohta) sekä kehittämällä erilaisia nuorisotakuuta edistäviä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 7 |
| Hanke tukee erityisesti oppilaitos-yritys- yhteistyön kautta paikallisten mahdollisuuksien ja vahvuuksien parempaa tunnistamista ja hyödyntämistä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 5 |
| Hyödyntäessään erilaisia ympäristön kestävyyden kannalta positiivisia toimintamalleja (etäkokoukset, paperiton toimisto, uudet oppimisympäristöt, sähköiset julkaisut jne.)hanke levittää ympäristöosaamisen käytäntöjä toteuttajaverkoston, kohderyhmän ja sidosryhmien käyttöön. | ||
Live – Lisää vetovoimaa -hankkeen tavoitteena oli kasvattaa Lounais-Suomessa tekniikan koulutusalojen vetovoimaa ja edistää koulutuksesta koulutukseen ja koulutuksesta työelämään siirtymistä. Hankkeessa mukana olleet koulutusalat olivat laajasti tekniikan ja valmistavan teollisuuden alat.
Hankkeessa lisättiin opiskelijoiden ja opetus- ja ohjaushenkilöstön osallistumista koulutusmarkkinoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen, sekä kehitettiin heidän osaamistaan markkinoinnissa ja yritysyhteistyön toteuttamisessa. Hankkeessa otettiin sukupuolinäkökulma huomioon niin koulutusten markkinoinnissa kuin myös koulutuksien toteutuksessa – tavoitteena oli innostaa lisää tyttöjä tekniikan aloille.
Tavoitteiden toteuttamiseksi toimenpiteet jaettiin kolmeen toimenpidekokonaisuuteen, jotka olivat
1) VetoVoimaa teknologia-aloille -hankkeessa kehitettyjen markkinointi- ja vetovoimatoimintamallien pilotointi ja juurruttaminen muilla kuin kone- ja tuotantotekniikan alalla sekä edelleen kehittäminen laajasti tekniikan aloilla,
2) kouluasteiden ja koulutusalojen välisten siirtymien sekä työelämään siirtymisen sujuvoittaminen
3) opetus- ja ohjaushenkilöstön vahva osallistaminen vetovoimaisuuden kasvattamiseen
1.4.2018 alkanut ja 31.10.2020 päättynyt hanke toteutettiin Lounais-Suomen koulutuksenjärjestäjien tiiviinä yhteistyönä. Hankkeen onnistumisen ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta oli tärkeää, että hanke toteutettiin ylimaakunnallisena yhteishankkeena. Myös hankkeen sidosryhmät, Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry sekä Rakennusteollisuus ry, ovat todenneet yhteishankkeen merkityksellisyyden. Hankkeen toteuttaminen verkostohankkeena mahdollisti vertaisoppimisen ja -kehittämisen koulutusorganisaatioiden kesken. Verkostohankkeen hyötyihin kuuluu myös mahdollisuus tiedon, osaamisen ja ideoiden jakamiseen; sparraus, vertailu ja palaute, sekä yhteiskehittäminen. Lisäksi yhteishanke tuki hanketulosten ja hyvien käytäntöjen levittämistä ja juurruttamista.
Kumppanuusverkostoon kuuluvat:
- Turun kaupungin sivistystoimiala/ Turun ammatti-instituutti (TAI)
- Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä (Novida)
- Raision seudun koulutuskuntayhtymä (Raseko)
- Salon seudun koulutuskuntayhtymä (Sskky)
- TAO Turun Ammattiopistosäätiö
- Turun ammattikorkeakoulu Oy (Tuamk)
- Länsirannikon Koulutus Oy WinNova
- Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK)
- Satakunnan koulutuskuntayhtymä (Sataedu)
- Koneteknologiakeskus Turku Oy
Markkinointi- ja vetovoimaisten mallien kehittäminen ja juurruttaminen onnistuivat erinomaisesti. Hankkeessa sekä kehitettiin aiemmassa Vetovoimaa -hankkeessa pilotoituja malleja edelleen, mutta luotiin myös aivan uusia, vetovoimaisia, elämyksellisiä ja nuoria kiinnostavia tapoja ja keinoja markkinoida tekniikan aloja, mm. Al chemian punainen mysteeri ja Pakohuone. Al chemian punainen mysteeri -tarinan tavoitteena on saada alalle tullut tutustuja kiinnostumaan kemiasta ja prosessitekniikasta tutkimalla kuvitteellisen mysteerin todisteita erilaisilla kokeellisella menetelmällä. Pakohuone-pelin tavoitteena on myös herättää kiinnostus tekniikan aloja kohtaan ja pelin ongelmien ratkaisut perustuvat tekniikan alojen koulutusten sisältöihin. Peli toteutetaan kuorma-auton vaihtolavakontissa.
Projektin kantavana ajatuksena oli ”nuorten näköistä markkinointia nuorten menetelmillä”. Erityisen tärkeänä ja merkittävänä hankkeessa nousi esille aloilla jo opiskelevien monitahoinen viestintä, esim. videot, vierailut, teemapäivät, tutoropiskelijat ja My Tech -lähettiläät, teknologia-agentit. Sosiaalisen median käyttö nuoria houkuttelevana keinona osoittautui tehokkaimmaksi menetelmäksi hankkeessa. Markkinointitoimenpiteitä suunnattiin voimakkaasti myös yläkouluikäisiin oppilaisiin, koska he ovat valitsemassa opiskelualaansa. Hyviksi koettuja menetelmiä olivat toiminnalliset tutustumis- ja esittelypäivät, jossa nuoret pääsivät itse osallistumaan ja tekemään asioita.
Peruskoululaisten TET-jaksojen kasvattaminen oli menestys ja jaksoihin tuli lisää suunnitelmallisuutta hankkeen aikana. Toteutus ammatillisessa oppilaitoksessa ja yrityksissä vie työelämän, tekniikan alojen ja ammatillisten oppilaitosten tunnettavuutta eteenpäin. LiVe -hankkeessa luotiin Turun www.tet-tori.fi -sivusto, jonka tarkoituksena on helpottaa oppilaiden, yritysten ja kotien verkostoyhteistyötä ja tutustuttaa oppilas oman ura- ja koulutusalakiinnostuksensa mukaiseen toimintaan kotiseudullaan. TET-jaksot ovat lähteneet kehittymään Raksa-TET -jaksoista, joita Varsinais-Suomen 2. asteen rakennusalan opettajat ovat olleet ideoimassa muutamia vuosia sitten.
Teknologiatiistai on ammattioppilaitosten ja teknologiateollisuuden yhteinen vuosittain marraskuussa toteutettava tapahtumapäivä. Tapahtuman tavoitteena on kannustaa nuoria ja aikuisia hakeutumaan teknologia-alan töihin, uralle ja koulutukseen. Tapahtumaa kehitettiin huomioiden aiemmat palautteet, ja hankkeessa luotiin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa laaja ja toimiva verkosto päivän suunnittelulle ja toiminnalle, jossa oppilaitosyhteistyö ja opiskelijoiden osallisuus olivat keskeisiä tekijöitä. Varsinais-Suomen yhteistyöryhmässä aloitettiin syksyllä 2020 tapahtuman suunnittelu virtuaaliseksi vallitsevan pandemian takia, ja tapahtuma toteutettiin osana valtakunnallista virtuaalista Teknologiatiistaita.
Malleista ja menetelmistä koottiin ”Vetovoimaisuuden lisääminen ammatillisessa koulutuksessa” -käsikirja 2.0 (https://www.koulutustakuu.fi/tuotetori/live-kasikirja/ ). Malleja ja hyviä käytäntöjä levitetään ja otetaan käyttöön myös muilla kuin tekniikan aloilla.
Naispuolisten henkilöiden innostaminen tekniikan aloja kohtaan onnistui hyvin, hankkeeseen osallistujista 46 % oli naispuolisia henkilöitä. Hankkeessa myös kehitettiin tekniikan alojen mainostusta siten, että alojen monipuolisuutta tuotiin esille ja virheellisiä mielikuvia aloista ja opiskelusta poistettiin.
Yhteistyö Lounais-Suomen tekniikan alan koulutusten järjestäjien välillä kehittyi ja tiivistyi entisestään.
Hankkeessa ammattioppilaitosten tekniikan alan opiskelijoiden jatko-opintopolkuja ammattikorkeakouluihin luotiin yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyön tavoitteena on luoda joustava jatko-opintoväylä ammatillisen oppilaitoksen motivoituneille opiskelijoille. AMK-polku nostaa myös teknologia-alojen perustutkinnon arvostusta ja toimii hyvänä markkinointikeinona. Lukion välivuosiopintoja ja välivuosimallia alettiin kehittää myös hankkeessa, ja mallin kehittäminen sekä markkinointi jatkuu useassa hankeorganisaatiossa. Satakunnan ammattikorkeakoulun lukioväylämallin suunnittelu ja pilotointi tuotti pysyvän jatkokoulutusväylän alueen lukiolaisille. Hankkeessa suunniteltiin ja pilotoitiin lukioväylä, jossa opiskelija suorittaa lukio-opintojen aikana SAMKin opintoja. Hyväksytysti suoritettujen opintojen jälkeen opiskelija saa tutkinto-opiskelupaikan SAMKissa valitsemassaan tekniikan koulutusohjelmassa.
Hankkeen kaikessa toiminnassa osallistettiin opetus- ja ohjaushenkilöstöä suunnittelussa, mainonnassa ja markkinoinnissa. Opettajien innostus ja osaaminen erityisesti some-markkinoinnissa kasvoi, yhteistyö oppilaanohjaajien kanssa tiivistyi ja tietoa tekniikan aloista ja niiden opiskelusta levitettiin opiskelijoiden lisäksi vanhemmille.
Työelämäyhteistyötä on lisätty hankkeen aikana monin tavoin. Sekä yritysten vierailut oppilaitoksissa että opiskelijoiden yritysvierailut tuovat työelämää lähemmäksi opiskelijoita. Hankkeessa järjestettiin mm. rekrytointitapahtumia ja työelämäpäiviä oppilaitoksissa. Tapahtumissa yritykset olivat mukana kertomassa aloistaan ja työelämän vaatimuksista, sekä rekrytoimassa työntekijöitä yrityksiinsä.
Erityisen hieno asia oli oppilaitosten välillä ollut avoin vuorovaikutus, jossa jaettiin avoimesti tietoa ja ideoita, vaihdettiin kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, mutta tuotiin esiin myös kehitettäviä asioita. Kaikilla toimijoilla oli yhteinen ja selkeä tavoite lisätä alan vetovoimaa.
Aikaisemmassa hankkeessa rakennettu Komea tulevaisuus –brändi muutettiin Tekniikan tekijäksi, koska mukaan tuli mm. rakennusala. Uuden brändin sloganiksi muodostui opiskelijoiden hankkeen markkinointiworkshopissa kehittämä ”Tulin, tein, työllistyin”.