Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21299

Hankkeen nimi: Osaajat osaa 2020

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2018 ja päättyy 30.4.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Business Joensuu Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2921270-1

Jakeluosoite: Länsikatu 15

Puhelinnumero: +358 10 419 8035

Postinumero: 80110

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: https://www.businessjoensuu.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hannu Juhani Räsänen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: yritysasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hannu.rasanen(at)businessjoensuu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 10 419 8035

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ikääntyminen ja tuottavuus ovat Suomessa tällä hetkellä ajankohtaisia kysymyksiä suurien ikäluokkien ollessa yrityksien johtavissa asemissa. Ikääntyminen on tuonut mukanaan myös pysähtyneisyyden ja varovaisuuden toimintamallin yrityskulttuuriin. Tämä tietysti ei ole ainut totuus, poikkeuksiakin toki on. Jotenkin kuitenkin Pohjois-Karjala on tällä saralla jäänyt jälkeen kilpailijoista kasvuyrityksissä ja kansainvälistymisessä. Nopeasti yhdistäen yhdyskohta näistä siis kuitenkin löytyy.

Joensuun Tiedepuisto Oy on yritysrajapinnassa toimiessaan kerännyt tietoa koulutustarpeista, joilla yrityksien tuottavuutta saadaan kehitettyä.

Yritysten jatkuvuuden ja kilpailukyvyn kehittämisessä yhtenä tärkeänä osana on dokumentoida yrityksen tapa toimia. Tuo tapa toimia on pohja yrityksen laatujärjestelmälle, joka vahventaa yrityksen omaa brändiä sekä uskottavuutta osatoimittajana.

Toinen iso haaste on yrityksien tuottavuuden ja resurssien optimointi. Mikäli logistisesti haasteellisella alueella pyritään toimimaan kannattavasti tulevaisuudessakin, on resurssien optimointi siihen ainut mahdollisuus. LEAN ja siihen liittyvien oppien opiskelu ja käyttöönotto on tähän paras ratkaisu.

Tiimityö ja Lean:in mukanaan tuoma virtauksien mukainen työsuunnittelu muuttaa vanhan johtokulttuurin sekä monesti organisaatiorakenteen monessa yrityksessä täysin uudeksi. Näin ollen yrityksien hallitustyöskentely, johtoryhmätyö sekä jo yrittäjän tai johdon oman minän johtaminen on valtavan muutoksen kourissa.

Hankkeen tavoitteena on parantaa tuottavuutta alueen yrityksissä johtamisen, prosessien ja laatujärjestelmien parantamisen avulla. Yrityksille hankitaan räätälöityjä, personoituja koulutuksia, joilla yritykset voivat rakentaa laatujärjestelmänsä, parantaa tuotantoprosessiaan sekä nostaa johtamisen tasonsa uudelle tasolle.

Kiteytettynä hankkeella on kolme päätavoitetta:
1. Hankkia yrityksille räätälöityjä koulutuksia sekä valmennuksia, joiden avulla on mahdollista rakentaa laatujärjestelmä yrityksille
2. Tuotannon tehostaminen LEAN -oppeja noudattaen, sekä pavelu LEAN:in käyttöönoton. Benchmarkkaus matkat, koulutuksen ja oman muutokset lähtökohdaksi.
3. Johtamisen parantaminen, lähtien oman minän johtamisesta koko organisaatioon. Näiden lisäksi järjestetään yhteisiä pienyrityksentoimitusjohtaja -kursseja

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat pohjoiskarjalaiset pk-yritykset. Hanketta valmistellessa toimija on kerännyt tarpeita kohdeyrityksiltä. Kohdeyrityksistä tarpeineen on lista hakemuksen liitteenä. Näiden kerättyjen tarpeiden perusteella lähdetään rakentamaan parhaiden asiantuntijoiden tekemiä räätälöityjä koulutuskokonaisuuksia yrityksille. Pohjatyö ja yritysten tarpeet mahdollistavat oikeanlaisen tarjouspyynnön rakentamisen.


Hankkeen toteutuksesta vastaa päätoiminen projektipäällikkö. Hankkeen viestinnässä ja tilaisuuksien järjestämisessä avustaa viestintä- ja projektikoordinaattori n. 1kk/ vuosi työmäärällä.


Yrityskohtaisten toimenpiteiden suunnittelussa noudatetaan pääpiirteittäin seuraavan sisältöistä toimintamallia:

Yrityksen laatujärjestelmä / dokumentaation kehittäminen

1. Tutustuminen yritykseen ja yrityksen toimintaan.
2. Tämän jälkeen määritetään, miten toteutetaan yrityksen toimintatapa dokumentoituun muotoon. Etsitään oikea asiantuntija, joka voi edesauttaa asiaa parhaalla mahdollisella tavalla.
3. Dokumentaation toteuttaminen yritykseen valitun asiantuntijan avustuksella.
4. Dokumentaation läpikäynti sekä sen kehittämisestä ja päivittämisestä päättäminen sekä vastuuttaminen.

LEAN -koulutukset
1. Tutustuminen yritykseen samoin kuin laatujärjestelmän kehittämisessä.
2. Yhdessä yrityksen kanssa määritetään tapa ja etsitään paras mahdollinen valmentaja yrityksen tarpeiden mukaisesti.
3. Toteutetaan koulutus ja vastuutetaan vastuuhenkilöt

Johtamiskoulutukset
1. Tutustuminen yritykseen samoin kuin kahdessa edellisessä kohdassa.
2. Yhdessä yrityksen kanssa määritetään tarpeet ja koulutettavat.
3. Valitaan valmentaja eri johtamistarpeiden sekä yrityksen tarpeiden mukaisesti.

Näiden lisäksi toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yritysryhmäkoulutuksia sekä benchmarkkaus -matkoja. Yritysryhmäkoulutuksista esimerkkinä toimii pienyrityksen toimitusjohtajakurssi, joka toimi samalla verkottumisalustana alueen pk-yrityksille. Mahdolliset benchmarkkaus -matkat suuntautuvat esimerkiksi tuotantolaitoksiin, joissa LEAN toiminta on maailman huippuluokkaa.


Hankkeen alussa ja myös hankkeen aikana viestitään yrityksiä suorilla yrityskontakteilla, sekä käytetään hyväksi Karjalainen kauppamies kansainvälistyy-, Osaamisella tehokkuutta toimintaan- sekä Digikarjalasta kajahtaa -hankkeiden kautta tulleita tarpeita ja kontakteja.

Hankkeen tuloksena yritysten johtaminen kehittyy, sen tuottavuus sekä tehokkuus parantuu ja yritys luo on laatujärjestelmän, joka dokumentoidaan.Yrityksen toiminnassa se näkyy selkeänä kilpailukyvyn paranemisena. Yrityksen toimintamalli selkenee sekä johtamistapa ja yrityksen oma tapa toimia kirkastuu. Tämä ilmenee mm. läpimenoaikojen lyhenemisenä, parempana tiimitoimintana, varastojen ja keskeneräisten töiden pienenemisenä, tehokkaampina ohjaus- ja toimintamalleina sekä yleisesti dokumentaation aikaansaamana tehokkaampana toimintana ja innovaatiokyvyn parantumisena.

Pitkällä aikavälillä kilpailukyvyn kasvu näkyy liikevaihdon ja kannattavuuden kasvuna, työpaikkojen turvaamisena, uusien työpaikkojen luomisena sekä yrittäjäpolven vaihdon mahdollistumana.

Hankkeen aikana toteutetaan noin 40 toimenpidettä kohdeyrityksissä.

Hankkeen sisäiset mittarit:

1. Dokumentoidut Yrityksen laatujärjestelmät
2. Pidetyt LEAN-koulutuspäivät ja niissä mukana olleet henkilöt
3. Koulutetut johtajat ja tiiminvetäjät

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat pohjoiskarjalaiset pk-yritykset ja niiden henkilökunta. Hanketta valmistellessa toimija on kerännyt tarpeita kohdeyrityksiltä. Kohdeyrityksistä tarpeineen on lista hakemuksen liitteenä. Listassa olevat kohdeyritykset ovat osa hankkeen aikana koulutettavista yrityksistä. Hankkeen aikana yrityksien määrä kontaktien kautta lisääntyy. Hankkeeseen pyritään saamaan mukaan yrityksiä henkilökuntineen, jotka eivät ole aiemmin olleet mukana tämän tyyppisissä kehityshankkeissa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat tuotannollisten alojen työntekijät lisääntyvien työpaikkojen ansiosta, maakunnan nykyiset ja mahdollisesti tänne sijoittuvat uudet kansainväliset kärkiyritykset, jotka hyötyvät projektista välillisesti kehittyneemmän toimittajaverkoston kautta. Näiden lisäksi muualla Suomessa toimivat yritykset, jotka toimivat Pohjois-Karjalan yritysten arvoverkostoissa, kohdeyritysten sidosorganisaatiot, kuten koulutusorganisaatiot, tutkimuslaitokset, kauppakamarit, asiantuntijat, konsultit, yliopistot ja tutkimuslaitokset jne, jotka ovat osaltaan tekemässä yritysten kehittämistoimenpiteitä tämän hankkeen vaikutuksesta sekä maakunnan kunnat lisääntyvien verotulojen muodossa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 390 467

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 300 273

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 409 470

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 314 277

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Polvijärvi, Liperi, Lieksa, Kontiolahti, Nurmes, Rääkkylä, Outokumpu, Tohmajärvi, Joensuu, Kitee, Juuka, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 103

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 145

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeessa ei ole tehty sukupuolinäkökulmasta lähtevää toimintaympäristön analyysiä. Aikaisemmista hankkeista olemme raportoinnin kautta keränneet tietoa myös eri sukupuolten osallaistumisesta tämän tyyppisiin hankkeisiin. Hanke valmentaa yritysten henkilöstöä siten, että yritysten kilpailukyky, tuottavuus ja kasvu toteutuisi. Tuotannollisissa yrityksissä naisten osuus on selkeästi vähäisempi kuin muilla toimialoilla. Kohdeyrityksissä naisten osuus henkilöstöstä on n. 10 - 30 %. Hankkeen koulutuksissa ja valmennuksissa huomioidaan sukupuolten tasapuolinen näkökulma.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa valmennetaan yrityksen tarpeiden mukaisesti henkilöitä siten, että yrityksen kannattava kasvu turvattaisiin mahdollisimman hyvin. Kielitaitoisille ja hyvän koulutustason omaaville naisille tuotannollisten yritysten toiminnot tarjoavat hyvän uramahdollisuuden. Tuotannolliset yritykset saavat siten vahvaa osaamista kehittäessään kilpailukykyään. Hankkeen koulutuksissa ja valmennuksissa huomioidaan sukupuolten tasapuolinen näkökulma.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on kehittää yritysten tuottavuutta, johtamista ja laatuajattelua tarjoamalla yrityskohtaisia valmennuksia, asiantuntijapalveluja ja koulutuksia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 5
LEAN-ajattelussa paneudutaan vahvasti myös esim. materiaalitehokkuteen ja ns. hukkien eliminointiin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Ilmastonmuutoksen huomiointi tuote- ja palvelukehityksessä voi tuoda kilpailukykyä tietyillä toimialoilla
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Materiaalitehokkuden hyödyntäminen samoin kuin ilmastomuutoksen huomiointi tuote- ja palvelukehityksessä sekä yrityksen toimintaprosesseissa lisää yrityksen kilpailukykyä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 6
LEAN-ajattelussa paneudutaan vahvasti myös esim. materiaalitehokkuteen ja ns. hukkien eliminointiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 4
Osaamista lisäämällä voi löytyä myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Toisaalta tuotteiden/palvelujen ekologisuus on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi kilpailukeino. Hyödyntämällä uusituvia energialähteitä voidaan lisätä paikallista energiatehokkuutta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 6
Kilpailukyvyn lisääminen mahdollistaa elinkeinorakenteen pysymisen vireänä ja sen kehittämisen tavoitteiden suuntaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 4
Tuotannollisten tuotteiden lisäksi hankkeessa painotetaan myös erilaisten palveluyritysten (mm. ICT- ja suunnittelutoimistot)kehittämistä. Useilla toimialoilla palveluliiketoiminnan osuus on nopeasti kasvava ja se tuo yritykselle tasaisemman kassavirran kuin perinteinen tuotepohjainen toimintamalli. Osaamisen kautta pyritään lisäämään innovointikykyä ja uusien palvelujen kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 2 3
Logistiikan kehittämisen kautta voidaan saavuttaa huomattavia kustannussäästöjä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 3
Kannattavassa yrityksessä myös henkilökunnan hyvinvointi on paremmalla tasolla.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei vaikutusta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 2 2
Ympäristöosaaminen on joillain yrityksillä ydintoimintaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen aikana järjestettiin sekä yritys- että yritysryhmäkohtaisia suunnattuja koulutuksia, valmennuksia ja kehittämistoimeksiantoja (konsultointia) Pohjois-Karjalan alueella toimiville mikro- ja pk sektorin yrityksille, eri toimialat laajasti huomioiden. Tarjotut osaamista lisäävät ja tukevat tilaisuudet ovat ulottuneet aina valmistavan teollisuuden hitsauksen laatukoulutuksista, yrityskohtaisten laatujärjestelmien rakentamiseen sekä teollisuuden ja palvelualojen tuotannon Lean toimintojen kehittämiseen ja käyttöönottoon yrityksissä; sekä johtamisen kehittämiseen yritys- ja yritysryhmäkohtaisten valmennuksien ja koulutuksen kautta.

Hankkeessa toteutettiin 61 erilaista (40 yrityskohtaista ja 21 yritysryhmäkohtaista) tilaisuutta, tavoittaen Pohjois-Karjalan alueella 109 yritystä ja 508 henkilöä näiden yritysten palveluksessa.
Hankkeen aikana toteutettiin kaksi ulkomaille (Saksa 2018 ja Japani 2019) suunnattua Benchmarking -matkaa yhteistyössä Digikarjalasta kajahtaa -hankkeen kanssa.

Hankkeessa merkittävinä toimenpiteinä pidetyillä aloilla: Lean toiminnan kehittäminen, johtaminen ja laatujärjestelmien rakentaminen, toteutettiin seuraavat keskeiset toimenpiteet:
Hankkeessa järjestettiin viisi avointa LEAN-tehdasta, joissa mikro- ja pienyritykset ja niiden yrittäjät pääsivät tyypillisesti vain suuremmille yrityksille suunnattujen koulutusten piiriin. Näiden lisäksi toteutettiin yhteensä viisi pienyrityksen toimitusjohtajakurssia (3 Joensuussa ja 1 Lieksa/Nurmes alueella ja 1 Kiteellä), joka käsitti 6 päivän opintokokonaisuuden. Tämän kurssin suoritti lähes 50 eri yritysten avainhenkilöä.

ICT toimialalle toteutettiin kaksi yritysryhmätilaisuutta Lean toiminnan ja projektijohtamisen alueella.

Laatujärjestelmätyössä kaksi yritystä toteutti laajan ISO9001 – 2015 ja ISO 22000 (Elintarviketurvallisuus) laatujärjestelmätyön sertifioituna yritysten käyttöön sekä yhdessä muoviteollisuusalan yrityksessä ISO9001-2015 laatujärjestelmän käyttöönotto.