Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21303

Hankkeen nimi: INNOHEIMO - yksilöllisille yrittäjyyden poluille yhteisöllisyyden kautta rajat rikkoen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2018 ja päättyy 31.3.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Salon Seudun Koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0139545-4

Jakeluosoite: Taitajankatu 6

Puhelinnumero: 0277041

Postinumero: 24240

Postitoimipaikka: Salo

WWW-osoite: http://www.sskky.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kirsi Tontti

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektisuunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.tontti(at)sskky.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447704218

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vuonna 2030 Suomen talous on monessa mielessä erilainen kuin tänä päivänä. Se on palvelujen, mukaan lukien teollisten palvelujen, tuotannosta elävä palvelutalous. Se on ylikansallisiin verkostoihin kytkeytynyt verkostotalous. Se on erilaisiin, myös radikaaleihin, kokeiluihin rohkaiseva kokeilutalous. Se on myös jatkuvasti uutta osaamista luomaan pyrkivä oppiva talous. Yrittäjämäiselle toiminnalle ja yrittäjyydelle on tarvetta, jotta tulevaisuuden visiot toteutuisivat.

INNOHEIMO-hankkeen kehitystavoitteena on kehittää ja kokeilla oikea-aikaisia ohjausmalleja yrittäjyyteen sekä rajoja rikkovia, yhteisöllisyyteen ja asiakaskokeiluihin perustuvia uudenlaisia yrittäjyyden oppimisratkaisuja, -ympäristöjä sekä INNOHEIMO-yhteisöjä yhteistyössä työelämän ja verkostokumppaneiden kanssa. Tavoitteena on kehittää opiskelijoiden siirtymävaiheiden palveluja koulutuksesta koulutukseen ja/tai työelämään siirryttäessä työelämän ja eri koulutusasteiden välisenä yhteistyönä. Lisäksi tavoitteena on tukea ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa verkostoyhteistyöllä. Samalla pystytään tuottamaan laadukkaampaa ja aiempaa paremmin työelämän tarpeita vastaavaa oppimista, edistämään koulutus- ja nuorisotakuun toteutumista sekä tehostamaan toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen tutkinnon suorittamista ja työmarkkinoille kiinnittymistä.

Hankkeen toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi ovat:
• Kehitetään yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen toimintaan kannustavia ohjauksen toimintamalleja oppilaitoksiin.
• Vahvistetaan opetus- ja ohjaushenkilöstön yrittäjyyden ohjausosaamista polkuopinnoista oppilaitoksessa, toiseen koulutukseen, työelämään tai yrittäjyyteen siirtymisen tukemiseksi.
• Kehitetään oppilaitoksiin uudenlaisia mahdollisuuksia opiskella yrittäjyyden kautta ja kokeilla yrittäjyyttä: kehitetään oppilaitoksiin INNOHEIMO-yhteisön toimintaa yhden alan ja/tai usean eri koulutusalan yhteisinä oppimistiimeinä asiakasprojektien kautta.
• Kokeillaan ja kehitetään uusia laajempia polkuopintoja yrittäjänä -toimintamalleja perustuen loma-ajan-, omistajanvaihdos- ja tiimiyrittäjyyteen.
• Kehitetään poikkialaista tiimiopettajuuden mallia oppimistiimien valmentamiseen
• Kehitetään yrittäjyyden oppimisen ekosysteemi, jossa eri organisaatioiden, oppimisympäristöjen ja työelämän rajat on purettu. Tavoitteena on kehittää ja pilotoida työelämän keskelle sijoittuvia, uudenlaisia yrittäjyyden edistämistä tukevia organisaatioiden innovaatioympäristöjä opiskelijoille: kehitetään uutta rajat rikkovaa toimintamallia työelämältä tulevien toimeksiantojen vastaamiseen ja niiden toteuttamiseen ja luodaan koulutusasteet ylittävä (korkeakoulu, toinen aste) yritysalumniverkosto.
• Kehitetään vertaisoppimista ja -kehittämistä verkostossa.

Hankkeen kohderyhmän muodostavat toisen (ammatillinen ja lukiokoulutus) ja korkea-asteen opiskelijat sekä opetus- ja ohjaushenkilöstö.

Hankkeen kehityskohteet on tunnistettu päättyneen INNOSTAMO-hankkeen kautta, jossa kehitettiin yrittäjämäisiä oppimisympäristöjä, yrittäjyyspolkuja ja opettajien yrittäjyysosaamista mentoroinnin avulla. INNOHEIMO-hanke kehittää yrittäjämäisen oppimisen toimintaympäristöön uutta: sen kautta kokeillaan monialaisia ja eri koulutusasteiden yhteisiä työelämältä tulevien asiakastöiden toteutusta, oikea-aikaisia ja yksilöllisiä ohjausmalleja yrittäjyyteen opintojen aikana, laaja-alaisia yrittäjyyspolkuja hyödyntämällä loma-aikoja ja omistajanvaihdostilanteita yrittäjyyden oppimiseksi sekä yrittäjiltä tulevan vertaisoppimisen kehittämistä yrittäjyyteen kasvettaessa.

Hankkeessa saavutetaan seuraavat konkreettiset tulokset:
• Oppilaitosten käytössä on uudenlaisia toimintamalleja opiskelijoiden yrittäjyysohjaukseen ja/tai jatko-opintoihin, työelämään hakeutumiseen.
• Opettajien ja hankeverkoston toimijoiden yrittäjyyteen kannustava ohjausosaaminen on kehittynyt.
• Yrittäjyyden polkuopintojen tunnettavuus on lisääntynyt ja toimijoiden välinen sidosryhmäyhteistyö vahvistunut.
• Oppilaitoksiin on syntynyt asiakasprojekteihin perustuvia INNOHEIMO-yhteisöjen toimintamalleja.
• Oppilaitoksissa on käytössä erilaisia kokeilevia yrittäjyysmalleja.
• Oppilaitoksissa on käytössä laajemmat polkuopinnot yrittäjyyteen, kuten loma-ajanyrittäjyys ja omistajanvaihdosyrittäjyys.
• On syntynyt toimintamalli verkostoyhteistyön rajat rikkovaan yrittäjyys- ja innovaatioympäristöön.
• On syntynyt tiimiyrittäjyyden malli, jossa toimintaa kehitetään lean startup-yrittäjyyden kautta.
• Opiskelijoiden siirtymävaiheet jatko-opintoihin/töihin on helpottunut.
• On syntynyt yritysalumniverkoston toimintamalli ja työelämän ohjausosaaminen on kehittynyt oppilaitosyhteistyöhön.
• Opiskelijoiden elinikäisen oppimisen taidot, hyvinvointi ja yhteisöllisyyden kokemukset ovat lisääntyneet ja tutkintojen läpäisy on parantunut.
• Opiskelijan yrittäjämäinen osaaminen on kehittynyt (mahdollisuuksien näkeminen, vastuullisuus, innovatiivisuus).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen välittömänä kohderyhmänä ovat:
• toisen (ammatillinen ja lukiokoulutus) ja korkea-asteen asteen opiskelijat sekä nuoret että aikuiset, jotka ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä
• opetus- ja ohjaushenkilöstö ja koulutuspalvelujen asiantuntijat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat:
• yritykset ja yritysten työntekijät
* kolmannen sektorin edustajat
• työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat
• nuorten ohjauksesta vastaavat tahot (esimerkiksi nuorisotoimi, etsivä nuorisotyö, nuorten työpaja)hankkeen tiedottamisen ja tulosten levittämisen myötä oppilaitokset eri puolella Suomea
• työ- ja elinkeinotoimiston henkilöstö
• tiedotusvälineet ja niiden kautta ns. suuri yleisö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 341 561

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 340 419

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 455 416

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 453 892

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun, Loimaan, Salon

Kunnat: Naantali, Turku, Pöytyä, Oripää, Paimio, Nousiainen, Sauvo, Somero, Mynämäki, Rusko, Lieto, Masku, Salo, Aura, Koski Tl, Marttila, Raisio, Kaarina, Loimaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 89

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 450

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toteuttajilla on joko voimassa oleva tai valmisteilla oleva tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on toteuttaa sukupuolten välistä tasa-arvoa toiminnassaan. Lisäksi on tehty yleinen analyysi yrittäjyyteen liittyvistä sukupuolinäkökulmista tutustumalla mm. työ- ja elinkeinoministeriön Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava)-kehittämisohjelman materiaaleihin mm. Moninainen ja uudistuva naisyrittäjyys, jossa yhtenä kehittämisehdotuksena on oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksen ja koulutuksen kehittäminen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Yrittäjyys on perinteisesti sukupuolistunut toimialoittain, miesten yritykset ovat mm. teollisuuden ja rakentamisen alan yrityksiä ja naisilla on sosiaali- ja terveysalan yrityksiä. Hankkeen kehittämisessä on esillä monialainen yhteistyö, mikä tarjoaa hankkeen kohderyhmälle erilaisia mahdollisuuksia ja yrittäjyyden vaihtoehtoja eri toimialojen yrityksien perustamisessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hankkeen kehittämistyö kohdistuu tasapuolisesti sekä naisiin että miehiin, joille tarjotaan tasa-arvoisesti mahdollisuuksia osallistua hankkeen toimintaan. Projektissa toteutettavat toimenpiteet pyritään toteuttamaan sukupuolisensitiivisesti, jokaisella osallistujalla tulee olemaan omista lähtökohdistaan mahdollisuudet osallistua kehittämistoimenpiteisiin. Hankkeessa seurataan ja arvioidaan naisten ja miesten osallistumista. Jos huomataan, että osallistuminen jakaantuu epätasaisesti, tehdään korjaavia toimenpiteitä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 5
Hankkeen toiminnassa pyritään luonnonvarojen kestävään käyttöön. Hankkeessa kehitettävissä oppimisympäristöissä (ml. pop up) painotetaan ympäristö-, energia- ja materiaalitehokkuutta sekä ympäristön huomioon ottamista kestävällä tavalla. Hankkeessa kestävä kehitys sisällytetään yrittäjyyden oppimiseen ja huomioidaan vastuullisen yrittämisen näkökulmia, kuten kierrättäminen, digitaalisuus. Hanketoiminnassa hyödynnetään aineettomia palveluja, kuten sähköinen viestintä ja kokoukset. Tilaisuuksien mahdolliset tarjoilut pyritään hankkimaan lähialueilta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Hankkeessa hyödynnetään aineettomia palveluja, jolloin toimitaan vähähiilisyyden periaatteiden mukaisesti.Hankkeessa pyritään matalaan energiankulutukseen mm. seuraavasti: sähköiset viestintävälineet, etäkokoukset ja paperimateriaalin vähentäminen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Hankkeen tavoitteena on kehittää mm. digitaalista ohjausta ja oppimisympäristöä yrittäjyyteen, jolloin vähennetään paperin kulutusta ja sitä kautta jätteen määrää. Lisäksi hankkeessa edistetään vastuullisen yrittäjyyden ajattelua, jolloin korostetaan kierrättämistä ja jätteiden lajittelua.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Yritystoiminnassa yleistyy uusiutuvien energianlähteiden käyttö, kuten aurinko, tuuli ja maalämpö vaihtoehtoisena energiankäyttömuotona. Lisätään hankkeen kohderyhmän tietoisuutta vaihtoehtoisista energian lähteistä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeen tavoitteena on edistää rajat rikkovaa yhteistyötä alueellisesti ja maakunnallisesti. Poikkialaisella yhteistyöllä voidaan kehittää uusia, innovatiivisia ja tehokkaista liiketoimintamalleja, kun halutaan monipuolistaa ja kehittää alueen kestävää kehittymistä ja elinkeinorakennetta, lisätä tuottavuutta ja yritystoiminnan kannattavuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeessa kehitetään aineettomia palveluja ja toimintamalleja.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Maakunnallisessa yhteistyössä hyödynnetään sähköistä työskentelyä ja yhteiskuljetuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 5
Hankkeella on suoraan vaikutusta kohderyhmän (opiskelijoiden, opettajien, yrittäjien) hyvinvointiin. Hankkeessa vahvistetaan yksilön ja yhteisön oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta, osallisuutta ja osallistumista, jolla on vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeessa pyritään matalan kynnyksen toimintaan ja avoimuuteen kaikille osapuolille. Jokaisella on mahdollisuus osallistua alasta ja oppilaitoksesta riippumatta yrittäjyyden opiskeluun. Toimintaa kehitetään tasa-arvoisesti, ei sukupuolen lähtökohdista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hankkeen tavoitteena on tarjota tasapuolisia yrittäjyyden oppimisympäristöjä riippumatta opiskelijan sosio-ekonomisesta asemasta riippumatta.
Kulttuuriympäristö 8 8
Hankkeen tavoitteena on tunnistaa paikallisen ja alueellisen kulttuuriympäristön tarjoamat mahdollisuudet kehittää uutta liiketoimintaa mm. hyödyntää/kehittää poikkialaista rajat rikkovaa yhteistyötä Salon alueen kulttuuriin kuuluvassa Nokian/Mikrosoftin kiinteistössä (Salon IOT Campus).
Ympäristöosaaminen 8 8
Hankkeen tavoitteena on edistää kestävän kehityksen käytäntöjen jakamista, asenne ilmapiirin ylläpitoa. Tilojen käytössä pyritään hyödyntämään tiloja, joita muut eivät tarvitse (tyhjiä tiloja), pop up toiminnassa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli kehittää ja kokeilla oikea-aikaisia ohjausmalleja yrittäjyyteen sekä rajoja rikkovia, yhteisöllisyyteen ja asiakaskokeiluihin perustuvia uudenlaisia yrittäjyyden oppimisratkaisuja, -ympäristöjä sekä INNOHEIMO-yhteisöjä yhteistyössä työelämän ja verkostokumppaneiden kanssa.

Hankkeen toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi olivat:

- Kehitettiin yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen toimintaan kannustavia ohjauksen toimintamalleja
- Vahvistettiin opetus- ja ohjaushenkilöstön yrittäjyyden ohjausosaamista
- Kehitettiin oppilaitoksissa uudenlaista mahdollisuutta opiskella yrittäjyyden kautta ja kokeilla yrittäjyyttä
- Kehitettiin poikkialaista tiimiopettajuuden mallia oppimistiimien valmentamiseen
- Kehitettiin yrittäjyyden oppimisen ekosysteemi, jossa eri organisaatioiden, oppimisympäristöjen ja työelämän rajat purettiin. Tavoitteena oli kehittää ja pilotoida työelämän keskelle sijoittuvia, uudenlaisia yrittäjyyden edistämistä tukevia organisaatioiden innovaatioympäristöjä opiskelijoille: kehitettiin uutta rajat rikkovaa toimintamallia työelämältä tuleviin toimeksiantoihin vastaamiseksi ja niiden toteuttamiseksi.

Hankkeessa saavutetut keskeiset tulokset oppilaitoksittain olivat:

Raseko:

- Rasekon ammattiopiston yhteinen Yrittäjyydenpolkuopetus, johon osallistui opiskelijoita lähes kaikilta Rasekon koulutusaloilta ja jossa hyödynnettiin yhteisopettajuutta
- Opettajien pedagogisen yrittäjyyskasvatusosaamisen kehittyminen
- Yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta –opintojakson koko Rasekon yhteinen toteutusmalli 10h-leirinä ja sen jatkokehittäminen
- Raisio Business Race -tapahtuma yhteistyössä Rasekon, Raision lukion, Vaisaaren yläkoulun, Varsinais-Suomen Yrittäjien, Raision yrittäjien ja Raision nuorkauppakamarin kanssa
- Rasekon opiskelijat ovat olleet mukana suunnittelemassa ja järjestämässä moni- ja poikkialaisia tapahtumia, joissa he ovat tehneet yhteistyötä kattavasti eri tahojen ja sidosryhmien kanssa.
- Kehitettiin Rasekon eri aloilla jo olevia tai uusia oppimisympäristöjä. Olemassa olevana oppimisympäristönä kehitettiin terveys- ja hyvinvointialan sekä tieto- ja viestintäalan opiskelijoille Lasten Amis -konseptin alle Lego Education -oppimisympäristö. Uusina oppimisympäristöinä: liiketoiminnan opiskelijoille Rasekon Toimisto ja hius ja kauneudenhoitoalan opiskelijoille Rasekon salonki.

Salon seudun ammattiopisto:

- Uusia yrittäjyyden ohjausmalleja, joista merkittävin ja oppilaitoksen arkeen kiinnittynyt malli on yrittäjyyspaja opiskelijoille. Muita uusia ohjausmalleja olivat yrittäjyyden uutiskirje, yrittäjyystunti opiskelijoille ja yrittäjyystapahtumat yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa.
- Rajat rikkovia oppimisympäristöjä, joista merkittävin oli yrittäjyyden innoleirit, joiden toiminta on onnistuttu vakiinnuttamaan osaksi oppilaitoksen normaalia toimintaa. Myös innovatiivisena yrittäjyyden oppimisympäristönä on saatu käyntiin Turun amk:n Visioonan ja ammattiopiston opiskelijoiden yhteinen osuuskuntatyö.
- Verkostotyössä merkittävintä on ollut yhteistyö paikallisen Sykäys-yrittäjyyskasvatustiimin kanssa, jossa on suunniteltu ja toteutettu erilaisia yrittäjyystapahtumia ja videoita.

Novida:

Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnossa:
- visuaalinen malli yrittäjyyspolusta perehdyttämiseen
- ammattiopiston tilat ja ajanvarausjärjestelmä yrittäjyyden oppimisympäristöinä
- yrittäjänä työskentelyn opinnollistaminen osaksi tutkintoa -malli

Liiketoiminnan sekä ravintola- ja catering-alan perustutkinnossa:
- kahvila yrittäjyyden oppimisympäristönä -malli, joka mahdollistaa toiminnan ympäri vuoden ja kahvilan näyttöympäristönä sekä liiketoiminnan että ravintola- ja catering-alan perustutkinnon kanssa
- Yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta (1 osp) -opinnoista koostettu verkkokurssi Novidan kaikkien toimipaikkojen käyttöön.

Turun Ammatti-instituutti:

- Yrittäjyyskasvatukseen kehitetty opintotarjonta laajentui ja mallit jalkautuivat Innoheimo-hankkeessa instituutin pysyviksi toiminnoiksi.
- Opiskelijoiden ja opettajien yrittäjyysosaaminen ja -tietoisuus lisääntyi ja vahvistui kehitettyjen mallien ja toteutettujen tapahtumien avulla.
- Myös verkosto- ja työelämäyhteistyö laajentui ja syveni. Esimerkiksi työelämän aidot toimeksiannot lisääntyivät ja oppilaitos liittyi hankkeen myötä uusiin verkostoihin.

Luostarivuoren lyseon lukio:

- Työelämä- ja tulevaisuustaidot saatiin luontevaksi osaksi opiskelijan lukioarkea työkirjan ja ryhmänohjausmallin avulla.
- Eri kouluasteiden välinen yhteistyöverkosto saatiin luotua. Yhteistyökuvioita, mm. 12h-leiri, saatiin muodostettua. Covid-19:n aiheuttama etätyöhön siirtyminen vaikeutti tulosten arviointia etenkin lukion osalta.

Turun amk:

- Salossa kehitettiin malli AMK:n ja ammattiopiston yhteisestä osuuskunnasta, jonka toiminta on käynnistynyt.
- Yhtenä hankkeen tuloksena on nuorten toimikunta, johon kutsuttiin ammattikorkeakoulun edustajia.
- Hankkeen myötä on muodostunut hanketoimijoiden verkosto, jonka kesken järjestettiin innovointileiri ja sen tuloksena syntyi ideoita opiskelijoiden yrittäjyyden edistämiseen. Leiri toi myös toimintatapoja pedagogiseen lähestymiseen, keskusteluttamiseen ja innovoimiseen. Verkosto kehittää ja jakaa jatkossakin uusia toimintatapoja. Lähestymiskynnys yhteistyölle on hankkeen jäljiltä matala. Uusia ideoita yhteistyön jatkolle on viritteillä.