|
|
|
Hankekoodi: S21304
Hankkeen nimi: Up Action - Silta tulevaisuuden yrittäjyyteen
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.3.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Cursor Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 0727178-6
Jakeluosoite: Kyminlinnantie 6 / PL 14
Puhelinnumero: 040 190 2500
Postinumero: 48600
Postitoimipaikka: KOTKA
WWW-osoite: http://www.cursor.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maarit Koverola
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maarit.koverola(at)cursor.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 190 2545
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen yleistavoitteena on edistää nuorten työelämävalmiuksia ja yrittäjyyttä kehittämällä työelämätaitoja, yrittäjyystietoa ja -kokemuksia ja sitä kautta tukea nuorten siirtymistä jatkokoulutukseen, työelämään tai yrittäjyyteen. Pitkän aikavälin tavoitteena on pk-yrittäjyyden, sekä kasvuun ja kansainvälisyyteen tähtäävän yrittäjyyden lisääminen ja yrittäjyysilmapiirin parantaminen nuorten asenteiden kautta.
Päätavoitteena on uudenlaisten verkostomaisten, tulevaisuuden yrittäjyyteen tähtäävien oppimisympäristöjen kokeilu, kehittäminen ja juurruttaminen oppilaitosten toimintakulttuuriin. Uudenlaisten yrittäjyyttä tukevien yhteistyömuotojen etsiminen ja tiivistäminen kaikilla tasoilla alueen työelämän, yrittäjyyden toimijoiden ja oppilaitosten kanssa nuorten yrittäjyyden edistämiseksi. Toisena tavoitteena on nuorten työelämävalmiuksien sekä yrittäjyysosaamisen tukeminen yrittäjyyden ehjä VÄYLÄ -mallin mukaisesti perusopetuksesta toiselle asteelle, jatkokoulutukseen, työelämään ja /tai yrittäjyyteen, nivelvaiheet, opintoväylien joustavuus ja työelämävastaavuus huomioiden.
Hankkeen toimenpiteissä toteutetaan uudenlaisia yrittäjyyteen liittyviä oppimisympäristökokeiluja esim. startup-, popup- ja innovaatiokokeiluja luovia ja toiminnallisia työskentelytapoja hyödyntämällä. Hankkeessa luodaan mahdollisuuksia alueelliselle ja maakunnalliselle yrittäjyyskasvatusyhteistyön toteuttamiselle hyödyntämällä verkostoitumista, digitalisaatiota, pelillisyyttä, mentorointia, vertaiskehittämistä ja uusia, innovatiivisia yhteistyömuotoja järjestämällä mm. yrittäjyysfestivaalit. Toimenpiteillä edistetään nuorten työelämävalmiuksia ja yrittäjyyttä sujuvoittamalla ja synkronoimalla yrittäjyyskasvatusta- ja opintoja siirryttäessä kouluasteelta toiselle Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategian ns. väylä-ajattelua hyödyntäen. Toimenpiteissä kehitetään myös uusia yrittäjyyden dokumentointitapoja. Toimenpiteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan mm. LUT:n kehittämien yrittäjyyskasvatuksen arviointivälineiden avulla.
Hankkeen tuloksena eri kouluasteiden rajapinnoilla olevaa innovaatiopotentiaalia on hyödynnetty ja uudenlaisia, yrittäjyyttä tukevia oppimisympäristöjä on kokeiltu, luotu ja juurrutettu sekä otettu käyttöön. Nuorten työelämävalmiuksia ja yrittäjyysosaamista on tuettu yrittäjyysopintojen ehjä väylä –mallia hyödyntämällä. Oppilaitosten välinen ja oppilaitosten, yritysten ja työelämän verkostoyhteistyö on tiivistynyt ja kehittynyt. Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatuksen toteutumisen tilasta on tehty arviointikooste.
Lyhyen aikavälin vaikutuksena on syntynyt uusia, innovatiivisia kokeiluja, yritysideoita ja halukkuutta yrittäjyyteen. Opiskelijoiden työelämä- ja yrittäjyysosaaminen ovat parantuneet. Opiskelijoiden kynnys hakea jatko-opintoihin, työelämään tai yrittäjyyteen on madaltunut. Vuorovaikutus ja yhteistyö alueen oppilaitosten, työelämän ja yrittäjyyden toimijoiden kanssa on tiivistynyt ja uudistunut. Opettajien yhteisöllisyys yrittäjyysosaamisen jakamisessa on kasvanut. Pitkän aikavälin vaikutuksina yrittäjyysmyönteisyys on lisääntynyt nuorten asenteiden kautta, yritystä perustavien opiskelijoiden tuen laajuus on lisääntynyt ja laatu parantunut, yrittäjämäisesti toimivan työvoiman määrä on lisääntynyt, alueella on uusia, innovatiivisia ja kasvuhakuisia yrittäjiä.
Hankkeen tarve on noussut esille mm. käynnissä olevien yrittäjyyskasvatushankkeiden, Yrittäjyyskasvatuksen mittaristosta (www.lut.fi/yrittajyysmittaristo) saatujen havaintojen, käytännön yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen ja eri koulutustapahtumien ja tilaisuuksien yhteydessä. Alueiden maakuntaohjelmat, alueelliset elinkeinostrategiat, oppilaitoskohtaiset strategiat ja suunnitelmat korostavat yrittäjyyden ja kokeilukulttuurin edistämistä sekä oppilaitosten välistä yhteistyötä sekä oppilaitosten ja työelämän entistä tiiviimpää yhteistyötä.
Hankkeessa ovat mukana yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen edistämisen keskeiset toimijat laajana yhteistyöverkostona niin Etelä-Karjalasta kuin Kymenlaaksosta. Hankkeen pääpartneri on Cursor Oy ja osatoteuttajat ovat Etelä-Kymenlaakson ammattioppilaitos, Kouvolan seudun ammattiopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillisen yliopisto, Saimaan ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattiopisto, joilla kaikilla on vankkaa osaamista yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä ja toteuttamisessa.
Horisontaalisia periaatteita huomioidaan käytännössä siten, että toimenpiteillä pyritään edistämään molempia sukupuolia tasavertaisesti työelämävalmiuksien ja yrittäjyysosaamisen kehittämisessä, mutta pyritään myös tasaamaan sukupuolittuneiden ammattien sukupuolijakaumaa (esim. soteala). Koulutuksen piirissä tyttöjä ja poikia on jokseenkin saman verran, mutta koulutusaloittain sukupuolijakauma on epätasainen esim. tekniikan alat vs. sote-alat. Opiskelu, työskentely ja kehittäminen tapahtuvat pitkälti verkon avulla, digitaalisia materiaaleja ja verkkokokousympäristöjä hyödyntäen.
Varsinaisena kohderyhmänä ovat nuoret (15-29-vuotiaat) ja kuntien sivistystoimet, koulutuksen järjestäjät, oppilaitosjohto, oppilaitokset, ohjaus- ja opetushenkilöstö.
Välillisenä kohderyhmänä ovat perusopetuksen 9. lk oppijat ja yrittäjät/yritykset sekä seudun elinkeinoelämä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 420 199
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 412 074
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 593 617
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 582 139
Maakunnat: Etelä-Karjala, Kymenlaakso
Seutukunnat: Imatran, Kouvolan, Lappeenrannan, Kotkan-Haminan
Kunnat: Taipalsaari, Kouvola, Lemi, Pyhtää, Rautjärvi, Miehikkälä, Savitaipale, Hamina, Luumäki, Virolahti, Iitti, Kotka, Ruokolahti, Parikkala, Imatra, Lappeenranta
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 42
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 29
Suunniteltu: 585
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Hankkeella ei ole suoranaisia välittömiä vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Välillisenä vaikutuksena esim. luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävät sähköiset aineistot. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia kasvillisuuteen eliöstöön ja luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään ja ilmaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoranaista vaikutusta materiaaleihin ja jätteiden kierrätykseen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia uusiutuvan energian käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 2 |
| Hankkeen tavoite on taloudellisesti kestävä kehitys Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on pk-yrittäjyyden, sekä kasvuun ja kansainvälisyyteen tähtäävän yrittäjyyden lisääminen sekä yrittäjyysilmapiirin parantaminen nuorten asenteiden kautta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 2 |
| Hanke pyrkii tuottamaan koulutuspalveluja, jotka lisäävät nuorten työelämävalmiuksia, yrittäjyys- ja verkostoitumisosaamista. Välillisesti uusien yritysten määrä lisääntyy. Osa uusista yrityksistä tuottaa aineettomia palveluja. Hankeen tavoitteena on myös tuottaa koulutuspalveluja, jotka edistävät myönteistä yrittäjyysasennetta alueella. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hanke ei varsinaisesti kohdennu liikkumiseen ja logistiikkaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen toimenpiteitä toteutetaan pitkälti yrittäjyyskasvatuksen menetelmin. Yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen lisää kouluviihtyvyyttä ja nuorten hyvinvointia sekä tukee nuorten omien mielenkiinnon kohteiden ja uratavoitteiden löytämistä. Pitkällä aikavälillä työllistymismahdollisuuksien kasvaminen ja yritysten määrän lisääntyminen on omiaan kasvattamaan alueen asukkaiden hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Hanke edistää osaltaan naisten ja miesten taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon lisäämisen toteutumista. Hanketoimenpiteisiin osallistuu sekä naisia että miehiä. Hankkeen toimenpiteillä pyritään innostamaan molempia sukupuolia tasavertaisesti työelämävalmiuksien ja yrittäjyysosaamisen kehittämisessä sekä tasaamaan sukupuolittuneiden ammattien sukupuolijakaumaa (esim. soteala). Opetuksen piirissä tyttöjä ja poikia on jokseenkin saman verran. Opetus- ja ohjaushenkilöstöstä valtaosa on naisia. Yrittäjistä yli 50% on miehiä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Yrittäjyyskasvatus pedagogisena menetelmänä, nuorten työelämävalmiuksien ja yrittäjyysosaamisenkehittämisessä tukee eri tavoin oppivien kehittymistä ja osallisuutta oppimiseen ja torjuu sitä kautta syrjäytymistä niiden osalta, joita perinteiset opetusmenetelmät eivät kohtaa. Maahanmuuttajista suhteessa useammat kuin valtaväestöstä toimivat yrittäjinä. Yrittäjyyskasvatuksella annetaan yhdenvertaiset ja tasapuoliset mahdollisuudet maahanmuuttajanuorille toimia yrittäjinä Suomessa. Yhdenvertaisuutta viedään eteenpäin koulutuksen ja yrittäjyyden kautta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 2 |
| Kaakkois-Suomen elinkeinoelämä perinteisesti nojannut suurteollisuuteen. Nyt se on saanut rinnalleen ja osittain tilalleen mm. erilaisiin palveluihin ja matkailuun liittyvää yrittäjyyttä, peliteollisuutta yms. Tämän hankkeen aikana myös pyritään vaikuttamaan nuorten ajatteluun niin, että nähtäisiin laajemmin yrittäjyyden merkitys niin oman työllistymisen kuin alueen elinvoimaisuudenkin kannalta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia ympäristöosaamiseen. | ||
Hankkeen yleistavoitteena oli edistää nuorten työelämävalmiuksia ja yrittäjyyttä kehittämällä työelämätaitoja, yrittäjyystietoa ja -kokemuksia ja sitä kautta tukea nuorten siirtymistä jatkokoulutukseen, työelämään tai yrittäjyyteen. Pitkän aikavälin tavoitteena oli pk-yrittäjyyden, sekä kasvuun ja kansainvälisyyteen tähtäävän yrittäjyyden lisääminen ja yrittäjyysilmapiirin parantaminen nuorten asenteiden kautta.
Tavoitteena oli uudenlaisten verkostomaisten, tulevaisuuden yrittäjyyteen tähtäävien oppimisympäristöjen kokeilu, kehittäminen ja juurruttaminen oppilaitosten toimintakulttuuriin. Uudenlaisten yrittäjyyttä tukevien yhteistyömuotojen etsiminen ja tiivistäminen kaikilla tasoilla alueen työelämän, yrittäjyyden toimijoiden ja oppilaitosten kanssa nuorten yrittäjyyden edistämiseksi. Toisena tavoitteena oli nuorten työelämävalmiuksien sekä yrittäjyysosaamisen tukeminen yrittäjyyden ehjä VÄYLÄ -mallin mukaisesti perusopetuksesta toiselle asteelle, jatkokoulutukseen, työelämään ja /tai yrittäjyyteen, nivelvaiheet, opintoväylien joustavuus ja työelämävastaavuus huomioiden.
Hankkeen tuloksena hankkeessa toteutettiin monenlaisia yrittäjyyteen liittyviä oppimisympäristökokeiluja esim. startup-, popup- ja innovaatiokokeiluja luovia ja toiminnallisia työskentelytapoja hyödyntämällä, esimerkkeinä mm. Kärkisaaren joulu -tapahtuma ja Taideruukki -tapahtumat Kymenlaaksossa ja Yritä ees -tapahtuma Etelä-Karjalassa. Kouvolan seudun ammattiopistossa (KSAO) käynnistyi osuuskuntatoiminta, joka tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden kokeilla yrittäjänä toimimista. Saimaan ammattiopistoon (Sampo) perustettiin uusia osuuskuntia ja oppilaitoksen oma osuuskuntamalli kehittyi Start-Up yrittäjyyden oppimisympäristönä yhdessä Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston (Ekami) ja KSAOn kanssa. Oppilaitokset Ekami, KSAO, LAB-ammattikorkeakoulu (ent. Saimaan ammattikorkeakoulu) ja Sampo ottivat Nuori yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä ohjelman käyttöön ja vakiinnuttivat NY-toimintaansa. Xamkissa opiskelijat perustivat muotoilijoiden kattojärjestön ja toimivat yrityksenä. Varsinaisen NY-yrittäjyyspolun rakentaminen toisen ja korkea-asteen välille jäi Ekamin sekä KSAOn näkökulmasta odotettua suppeammaksi. Eri kouluasteiden rajapinnoilla olevaa innovaatiopotentiaalia hyödynnettiin ja uudenlaisia, yrittäjyyttä tukevia oppimisympäristöjä kokeiltiin ja otettiin käyttöön. Nuorten työelämävalmiuksia ja yrittäjyysosaamista tuettiin yrittäjyysopintojen ehjä väylä –mallia hyödyntämällä. Oppilaitosten välinen ja oppilaitosten, yritysten ja työelämän verkostoyhteistyö tiivistyi ja syventyi hankkeen toimenpiteiden tuloksena. Tulosten juurruttaminen jatkuu hankkeen päätyttyä.
Hankkeessa tuotettiin arviointi ja kooste Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatuksen toteutumisen tilasta toisen asteen oppilaitoksissa suhteessa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategiaan. Kaakkois-Suomi vrt. koko Suomi tuloksia: Kaakkois-Suomen vastauksista koostettiin vertailut sekä ammatillisella toisen asteen, että ammattikorkeakoulujen osalta ja tuloksia vertailtiin koko Suomen vastauksiin. Oppilaitosten yrittäjyyden edistämiseen vastaavat henkilöt vaikuttaisivat useasti toimivan ulkopuolisella projektirahoituksella ja oppilaitosten resurssointi yrittäjyys -henkilön nimeämiseen on käytännössä melko vähäistä. Yrittäjämäisen toimintakulttuuriin liittyvien muuttujien osalta ammatillisella toisella asteella Kaakkois-Suomen arvot ovat koko Suomen keskiarvojen kanssa samalla tasolla. Ammattikorkeakouluissa arvot sen sijaan jäävät koko Suomen keskiarvoista. Yrittäjämäisen toimintakulttuurin kehittäminen onkin yksi Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategian kehittämiskohteista.
Up Action – silta tulevaisuuden yrittäjyyteen -hanke toteutettiin Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteisenä verkostohankkeena, jossa olivat mukana Cursor Oy, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kouvolan seudun ammattiopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattiopisto tiiviissä yhteistyössä, alueen opetustoimien, kehittämisyhtiöiden, yrittäjäjärjestöjen, Nuori yrittäjyys ry:n ja kansallisen YES-verkoston kanssa. Up Action – silta tulevaisuuden yrittäjyyteen -hankkeen vahvuus oli se, että hanke toteutettiin laajana verkostoyhteistyönä ja siinä olivat mukana kaikki keskeiset korkea-asteen ja ammatillisen toisen asteen oppilaitokset. Yhteinen hanke kokosi yhteen vahvaa
yrittäjyyskasvatusasiantuntijuutta edistämään ja tukemaan nuorten työelämävalmiuksien, yrittäjyysosaamisen, -tietoisuuden ja –myönteisyyden kehittämistä. Toimenpiteillä parannettiin nuorten mahdollisuuksia siirtyä työmarkkinoille, jatkokoulutukseen tai yrittäjyyteen.