Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21304

Hankkeen nimi: Up Action - Silta tulevaisuuden yrittäjyyteen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.3.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Cursor Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0727178-6

Jakeluosoite: Kyminlinnantie 6 / PL 14

Puhelinnumero: 040 190 2500

Postinumero: 48600

Postitoimipaikka: KOTKA

WWW-osoite: http://www.cursor.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maarit Koverola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maarit.koverola(at)cursor.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 190 2545

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, 0245904-2
Saimaan ammattikorkeakoulu, 2177546-2
Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, 1958694-5
Kouvolan kaupunki/Kouvolan seudun ammattiopisto, 0161075-9
Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Saimaan ammattiopisto Sampo, 1027740-9
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2472908-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen yleistavoitteena on edistää nuorten työelämävalmiuksia ja yrittäjyyttä kehittämällä työelämätaitoja, yrittäjyystietoa ja -kokemuksia ja sitä kautta tukea nuorten siirtymistä jatkokoulutukseen, työelämään tai yrittäjyyteen. Pitkän aikavälin tavoitteena on pk-yrittäjyyden, sekä kasvuun ja kansainvälisyyteen tähtäävän yrittäjyyden lisääminen ja yrittäjyysilmapiirin parantaminen nuorten asenteiden kautta.
Päätavoitteena on uudenlaisten verkostomaisten, tulevaisuuden yrittäjyyteen tähtäävien oppimisympäristöjen kokeilu, kehittäminen ja juurruttaminen oppilaitosten toimintakulttuuriin. Uudenlaisten yrittäjyyttä tukevien yhteistyömuotojen etsiminen ja tiivistäminen kaikilla tasoilla alueen työelämän, yrittäjyyden toimijoiden ja oppilaitosten kanssa nuorten yrittäjyyden edistämiseksi. Toisena tavoitteena on nuorten työelämävalmiuksien sekä yrittäjyysosaamisen tukeminen yrittäjyyden ehjä VÄYLÄ -mallin mukaisesti perusopetuksesta toiselle asteelle, jatkokoulutukseen, työelämään ja /tai yrittäjyyteen, nivelvaiheet, opintoväylien joustavuus ja työelämävastaavuus huomioiden.

Hankkeen toimenpiteissä toteutetaan uudenlaisia yrittäjyyteen liittyviä oppimisympäristökokeiluja esim. startup-, popup- ja innovaatiokokeiluja luovia ja toiminnallisia työskentelytapoja hyödyntämällä. Hankkeessa luodaan mahdollisuuksia alueelliselle ja maakunnalliselle yrittäjyyskasvatusyhteistyön toteuttamiselle hyödyntämällä verkostoitumista, digitalisaatiota, pelillisyyttä, mentorointia, vertaiskehittämistä ja uusia, innovatiivisia yhteistyömuotoja järjestämällä mm. yrittäjyysfestivaalit. Toimenpiteillä edistetään nuorten työelämävalmiuksia ja yrittäjyyttä sujuvoittamalla ja synkronoimalla yrittäjyyskasvatusta- ja opintoja siirryttäessä kouluasteelta toiselle Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategian ns. väylä-ajattelua hyödyntäen. Toimenpiteissä kehitetään myös uusia yrittäjyyden dokumentointitapoja. Toimenpiteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan mm. LUT:n kehittämien yrittäjyyskasvatuksen arviointivälineiden avulla.

Hankkeen tuloksena eri kouluasteiden rajapinnoilla olevaa innovaatiopotentiaalia on hyödynnetty ja uudenlaisia, yrittäjyyttä tukevia oppimisympäristöjä on kokeiltu, luotu ja juurrutettu sekä otettu käyttöön. Nuorten työelämävalmiuksia ja yrittäjyysosaamista on tuettu yrittäjyysopintojen ehjä väylä –mallia hyödyntämällä. Oppilaitosten välinen ja oppilaitosten, yritysten ja työelämän verkostoyhteistyö on tiivistynyt ja kehittynyt. Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatuksen toteutumisen tilasta on tehty arviointikooste.

Lyhyen aikavälin vaikutuksena on syntynyt uusia, innovatiivisia kokeiluja, yritysideoita ja halukkuutta yrittäjyyteen. Opiskelijoiden työelämä- ja yrittäjyysosaaminen ovat parantuneet. Opiskelijoiden kynnys hakea jatko-opintoihin, työelämään tai yrittäjyyteen on madaltunut. Vuorovaikutus ja yhteistyö alueen oppilaitosten, työelämän ja yrittäjyyden toimijoiden kanssa on tiivistynyt ja uudistunut. Opettajien yhteisöllisyys yrittäjyysosaamisen jakamisessa on kasvanut. Pitkän aikavälin vaikutuksina yrittäjyysmyönteisyys on lisääntynyt nuorten asenteiden kautta, yritystä perustavien opiskelijoiden tuen laajuus on lisääntynyt ja laatu parantunut, yrittäjämäisesti toimivan työvoiman määrä on lisääntynyt, alueella on uusia, innovatiivisia ja kasvuhakuisia yrittäjiä.

Hankkeen tarve on noussut esille mm. käynnissä olevien yrittäjyyskasvatushankkeiden, Yrittäjyyskasvatuksen mittaristosta (www.lut.fi/yrittajyysmittaristo) saatujen havaintojen, käytännön yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen ja eri koulutustapahtumien ja tilaisuuksien yhteydessä. Alueiden maakuntaohjelmat, alueelliset elinkeinostrategiat, oppilaitoskohtaiset strategiat ja suunnitelmat korostavat yrittäjyyden ja kokeilukulttuurin edistämistä sekä oppilaitosten välistä yhteistyötä sekä oppilaitosten ja työelämän entistä tiiviimpää yhteistyötä.

Hankkeessa ovat mukana yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen edistämisen keskeiset toimijat laajana yhteistyöverkostona niin Etelä-Karjalasta kuin Kymenlaaksosta. Hankkeen pääpartneri on Cursor Oy ja osatoteuttajat ovat Etelä-Kymenlaakson ammattioppilaitos, Kouvolan seudun ammattiopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillisen yliopisto, Saimaan ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattiopisto, joilla kaikilla on vankkaa osaamista yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä ja toteuttamisessa.

Horisontaalisia periaatteita huomioidaan käytännössä siten, että toimenpiteillä pyritään edistämään molempia sukupuolia tasavertaisesti työelämävalmiuksien ja yrittäjyysosaamisen kehittämisessä, mutta pyritään myös tasaamaan sukupuolittuneiden ammattien sukupuolijakaumaa (esim. soteala). Koulutuksen piirissä tyttöjä ja poikia on jokseenkin saman verran, mutta koulutusaloittain sukupuolijakauma on epätasainen esim. tekniikan alat vs. sote-alat. Opiskelu, työskentely ja kehittäminen tapahtuvat pitkälti verkon avulla, digitaalisia materiaaleja ja verkkokokousympäristöjä hyödyntäen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisena kohderyhmänä ovat nuoret (15-29-vuotiaat) ja kuntien sivistystoimet, koulutuksen järjestäjät, oppilaitosjohto, oppilaitokset, ohjaus- ja opetushenkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat perusopetuksen 9. lk oppijat ja yrittäjät/yritykset sekä seudun elinkeinoelämä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 381 586

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 122 151

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 593 617

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 172 564

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Kymenlaakso

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan, Kotkan-Haminan, Kouvolan

Kunnat: Hamina, Luumäki, Pyhtää, Taipalsaari, Lemi, Kouvola, Rautjärvi, Savitaipale, Miehikkälä, Ruokolahti, Virolahti, Lappeenranta, Parikkala, Iitti, Imatra, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 42

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 585

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketoimenpiteet on suunnattu sekä tytöille/naisille että pojille/miehille. Hankkeen toimenpiteillä pyritään innostamaan molempia sukupuolia tasavertaisesti työelämävalmiuksien ja yrittäjyysosaamisen kehittämisessä. Koulutuksen piirissä tyttöjä ja poikia on jokseenkin saman verran, mutta koulutusaloittain sukupuolijakauma on epätasainen esim. tekniikan alat vs. sotealat. Opetus- ja ohjaushenkilöstöstä valtaosa on naisia. Yrittäjistä yli 50% on miehiä. Naisvaltaisten alojen opiskelijoille/monikulttuurisille opiskelijaryhmille luodaan tiimiytimisen mahdollisuuksia erilaisissa kokeiluissa ja oppimisympäristöissä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet ovat avoimia molemmille sukupuolille. Hankkeen toimenpiteillä pyritään innostamaan molempia sukupuolia tasavertaisesti työelämävalmiuksien ja yrittäjyysosaamisen kehittämisessä. Koulutuksen piirissä tyttöjä ja poikia on jokseenkin saman verran. Opetus- ja ohjaushenkilöstöstä valtaosa on naisia. Yrittäjistä yli 50% on miehiä. Hankkeessa tehdään muutosta sukupuolittuneiden ammattien sukupuolijakauman tasaamisessa (esim. soteala) tukemalla tätä mm. luomalla opiskelijoille tiimiytymisen mahdollisuuksia. Sukupuolinäkökohtia pyritään huomioimaan projektin toteuttamisen eri vaiheissa suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toimenpiteet on suunnattu sekä tytöille/naisille että pojille/miehille.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hankkeella ei ole suoranaisia välittömiä vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Välillisenä vaikutuksena esim. luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävät sähköiset aineistot.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia kasvillisuuteen eliöstöön ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään ja ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole suoranaista vaikutusta materiaaleihin ja jätteiden kierrätykseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia uusiutuvan energian käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 2
Hankkeen tavoite on taloudellisesti kestävä kehitys Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on pk-yrittäjyyden, sekä kasvuun ja kansainvälisyyteen tähtäävän yrittäjyyden lisääminen sekä yrittäjyysilmapiirin parantaminen nuorten asenteiden kautta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 2
Hanke pyrkii tuottamaan koulutuspalveluja, jotka lisäävät nuorten työelämävalmiuksia, yrittäjyys- ja verkostoitumisosaamista. Välillisesti uusien yritysten määrä lisääntyy. Osa uusista yrityksistä tuottaa aineettomia palveluja. Hankeen tavoitteena on myös tuottaa koulutuspalveluja, jotka edistävät myönteistä yrittäjyysasennetta alueella.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hanke ei varsinaisesti kohdennu liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Hankkeen toimenpiteitä toteutetaan pitkälti yrittäjyyskasvatuksen menetelmin. Yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen lisää kouluviihtyvyyttä ja nuorten hyvinvointia sekä tukee nuorten omien mielenkiinnon kohteiden ja uratavoitteiden löytämistä. Pitkällä aikavälillä työllistymismahdollisuuksien kasvaminen ja yritysten määrän lisääntyminen on omiaan kasvattamaan alueen asukkaiden hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Hanke edistää osaltaan naisten ja miesten taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon lisäämisen toteutumista. Hanketoimenpiteisiin osallistuu sekä naisia että miehiä. Hankkeen toimenpiteillä pyritään innostamaan molempia sukupuolia tasavertaisesti työelämävalmiuksien ja yrittäjyysosaamisen kehittämisessä sekä tasaamaan sukupuolittuneiden ammattien sukupuolijakaumaa (esim. soteala). Opetuksen piirissä tyttöjä ja poikia on jokseenkin saman verran. Opetus- ja ohjaushenkilöstöstä valtaosa on naisia. Yrittäjistä yli 50% on miehiä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Yrittäjyyskasvatus pedagogisena menetelmänä, nuorten työelämävalmiuksien ja yrittäjyysosaamisenkehittämisessä tukee eri tavoin oppivien kehittymistä ja osallisuutta oppimiseen ja torjuu sitä kautta syrjäytymistä niiden osalta, joita perinteiset opetusmenetelmät eivät kohtaa. Maahanmuuttajista suhteessa useammat kuin valtaväestöstä toimivat yrittäjinä. Yrittäjyyskasvatuksella annetaan yhdenvertaiset ja tasapuoliset mahdollisuudet maahanmuuttajanuorille toimia yrittäjinä Suomessa. Yhdenvertaisuutta viedään eteenpäin koulutuksen ja yrittäjyyden kautta.
Kulttuuriympäristö 2 2
Kaakkois-Suomen elinkeinoelämä perinteisesti nojannut suurteollisuuteen. Nyt se on saanut rinnalleen ja osittain tilalleen mm. erilaisiin palveluihin ja matkailuun liittyvää yrittäjyyttä, peliteollisuutta yms. Tämän hankkeen aikana myös pyritään vaikuttamaan nuorten ajatteluun niin, että nähtäisiin laajemmin yrittäjyyden merkitys niin oman työllistymisen kuin alueen elinvoimaisuudenkin kannalta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-