Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21306

Hankkeen nimi: MYÖ, TYÖ, HYÖ! – Myötämäkeen työkuntoa tai hyvinvointia!

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2018 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Rautavaaran kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0172646-0

Jakeluosoite: Koulutie 1

Puhelinnumero: 040 860 8000

Postinumero: 73900

Postitoimipaikka: Rautavaara

WWW-osoite: http://www.rautavaara.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Henri Ruotsalainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: talousjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: henri.ruotsalainen(at)rautavaara.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408608180

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on tutkia ja selvittää rautavaaralaisten kaikkein heikommassa asemassa olevien työttömien työ- ja toimintakykyä ja selvitykseen perustuen tarjota heille yksilöllisiä matalan kynnyksen vaihtoehtoja henkilön toimintakyvyn mukaan.

Hankkeessa selvitetään työttömien, joista iso osa on pitkäaikaistyöttömiä, työ- ja toimintakyky eri toimijoiden välisen yhteistyön ja moniammatillisen tiimin avulla. Tiimi koostuu Rautavaaran kunnan työllisyyspalveluista, sosiaalityöstä, perusterveydenhuollosta, ja yksityisen sektorin työterveyshuollosta. Tiimi tekee yhteistyötä TE-toimiston ja Kelan kanssa (ns. TYP-työ). Arvioidaan, että kunnan ja perusterveydenhuollon lisäksi työterveyshuollon erikoislääkäri on soveltuva lääketieteen ammattilainen arviomaan henkilön työ- ja toimintakykyä. Toimintakykyselvityksen jälkeen henkilöille tarjotaan ja ohjataan vierellä kulkien hakemaan yksilöllisesti heille sopivaa jatkovaihtoehtoa: esimerkiksi tukitoimia työllistymiseen työmarkkinoille, kouluttautumista, kuntouttavaa työtoimintaa kunnan omissa yksiköissä tai kolmannen sektorin toimijoissa, tai työkyvyttömyyseläkettä.

Hanke lisää sosiaalista osallisuutta, ehkäisee syrjäytymistä ja osaltaan torjuu köyhyyttä. Hanke tarjoaa polun työelämään tai arkielämään. Pitkän aikavälin vaikutuksena hankkeessa halutaan saada toimintakykyselvitys juurtumaan pysyväksi toimintatavaksi jolloin se voidaan monistaa koko suomalaisen yhteiskunnan käyttöön tuottamaan sosiaalisten positiivisten vaikutusten lisäksi ongelmia ennaltaehkäisevän luonteensa vuoksi myös taloudellisia hyötyjä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on rautavaaralaiset työttömät joista iso ja tärkein osa on pitkäaikaistyöttömät. He tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn selvittämistä akuutisti, sillä he eivät kuulu työterveyshuollon piiriin, heillä saattaa olla pitkä aika edellisestä terveys- tai lääkärintarkastuksesta ja täten hoitamattomia perussairauksia. Kohderyhmään kuuluvat kaiken ikäiset aikuiset, sekä nuoret että vanhat, sukupuoleen katsomatta.

Rautavaaran kunnassa oli työttömiä työnhakijoita kokonaisuudessaan vuoden 2017 alussa 130 henkilöä, joista iso osa tavattiin yksilöllisesti työkoordinaattorin tai sosiaalityöntekijän toimesta vuoden aikana. Näiden tapaamisten aikana paljastui huolestuttavasti kuinka heikossa asemassa osa näistä työttömistä saattoi olla. Jo pelkästään se, että joku keskusteli heidän kanssaan, oli osalle työttömistä arvokasta ja toisaalta keskustelu saattoi täysin ennalta arvaamattomasti paljastaa tarpeen tutkia työttömän terveydentilaa ja toimintakykyä tarkemmin. Suurin osa huolta herättäneistä epäillyistä toimintakyvyn alenemista havaittiin pitkäaikaistyöttömillä, joita oli Rautavaaran kunnassa vuoden 2017 alussa 38 henkilöä. Havaittiin kuitenkin, että ennaltaehkäisevänä työnä on tarpeen pyrkiä hankkeen aikana yksilöllisesti kohtaamaan kaikki rautavaaralaiset työttömät, joilla on riski pitkittyvään työttömyyteen tai he ovat jo pitkäaikaistyöttömiä. Kohderyhmän tavoittamista helpottaa, että yli 200 päivää työttömänä olleista tulee kuntaan ennakkotieto Kelalta. Hakemuksen kirjoitushetkellä Rautavaaralla on noin 200 työnhakijaa, joista noin 90 on työtöntä työnhakijaa. Hankkeen aikana vuoden 2019 loppuun mennessä arvioidaan kohderyhmään kuuluvia työttömiä tavattavan ja olevan Rautavaaralla noin 100, joista yksilöllisen alkukartoituksen ja eteenpäin kannustamisen jälkeen siivilöityy noin 15-20 työtöntä työterveyshuollon tekemään työ- ja toimintakykyselvitykseen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät ovat pääkohderyhmän henkilöiden läheiset, perheet ja lähipiirinsä. Välilliseen kohderyhmään kuuluu kunnan työllisyyspalvelujen ja sosiaalityön lisäksi myös julkisen sektorin perusterveydenhuolto, yksityisen sektorin työterveyshuolto, sekä toimintakykyselvityksen jälkeen räätälöityinä jatkovaihtoehtoina mahdollisesti tuetut työmarkkinat, oppilaitokset tai kuntouttavaa työtoimintaa tarjoavat tahot. Kuntouttavaa työtoimintaa tarjotaan kunnan omissa yksiköissä tai kolmannen sektorin toimijoissa kuten Rautavaaran työraitti ry:ssa. Välilliseen kohderyhmään kuuluu myös sairausvakuutusetuuksia, eläke- ja vammaisetuuksia sekä työttömyysturvaetuuksia maksava Kela sekä TE-toimisto (TYP-työ).

TE-toimistolla on merkittävä rooli asiakkaiden suunnitelmien laadinnassa sekä yhdessä kunnan kanssa valita oikea-aikaisesti asiakkaita aktivointitoimien piiriin. Toiveena on, että TE-toimisto nimeää henkilön rautavaaralaisille asiakkailleen, erityisesti pitkäaikaistyöttömille ja muille vaikeasti työllistyville asiakkaille. TE-toimiston työpanosta tarvitaan viikoittaiseen yhteydenpitoon asiakkaiden asioiden edistämiseksi sekä läsnäoloa aktivointisuunnitelmia laadittaessa. TE-hallinnon asiantuntija ohjaa hankkeeseen asiakkaita moniammatillisesti yhdessä kunnan työllisyyskoordinaattorin sekä sosiaaliohjaajan kanssa.

Hankkeessa vahvistetaan kolmannen sektorin roolia syrjäytymisen ehkäisyssä sekä yhteisöllisyyttä. Hankkeessa luodaan välillisien kohderyhmien sektorirajat ylittävää yhteistyötä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluissa ja korostetaan palvelujen asiakaslähtöisyyttä. Kolmannen sektorin toimijoita, joita ei vielä tässä vaiheessa tunnisteta, tulee välilliseen kohderyhmään hankkeen aikana lisää.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 73 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 73 398

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 105 465

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 105 319

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon

Kunnat: Rautavaara

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Rautavaaran kunta, Koulutie 1

Postinumero: 73900

Postitoimipaikka: Rautavaara

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali. Toimintaympäristöä ja kohderyhmää on analysoitu keskusteluissa yhteistyötahojen kanssa. Hankkeen toimenpiteet ja tulokset kohtelevat kohderyhmään kuuluvia henkilöitä yhdenvertaisella tavalla sukupuolesta riippumatta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 7
Elämänhallinnan kanssa tasapainossa oleva henkilö osaa suunnitella ja toteuttaa arkeen liittyvät valintansa paremmin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Köyhyyden kitkemisen mukana tuoma taloudellinen vakaus antaa myös mahdollisuuden tehdä ympäristön kannalta parempia valintoja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Köyhyyden kitkemisen mukana tuoma taloudellinen vakaus antaa myös mahdollisuuden tehdä ympäristön kannalta parempia valintoja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Köyhyyden kitkemisen mukana tuoma taloudellinen vakaus antaa myös mahdollisuuden tehdä ympäristön kannalta parempia valintoja.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
Köyhyyden kitkemisen mukana tuoma taloudellinen vakaus antaa myös mahdollisuuden tehdä ympäristön kannalta parempia valintoja.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Elämänhallinnan kanssa tasapainossa oleva henkilö osaa suunnitella ja toteuttaa arkeen liittyvät valintansa paremmin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Köyhyyden kitkemisen mukana tuoma taloudellinen vakaus antaa myös mahdollisuuden tehdä ympäristön kannalta parempia valintoja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 4
Elämänhallinnan kanssa tasapainossa oleva henkilö osaa suunnitella ja toteuttaa arkeen liittyvät valintansa paremmin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Köyhyyden kitkemisen mukana tuoma taloudellinen vakaus antaa myös mahdollisuuden tehdä ympäristön kannalta parempia valintoja.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 6
Hankkeessa luodaan sektorirajat ylittävää jatkuvaa yhteistyötä kunnan (julkinen toimija), työterveyshuollon (lähialueen yksityisen sektorin toimijan), ja alueella toimivien kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään nimen omaan aineettomia tuotteita ja palveluja kunnan, lähialueen työterveyshuollon toimijan ja alueella toimivien kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Malli on skaalattavissa valtakunnalliseksi.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Elämänhallinnan kanssa tasapainossa ja paremmassa kunnossa oleva henkilö alkaa todennäköisemmin suosimaan arkista hyötyliikuntaa esim. asioilla käymiseen kävellen autolla ajamisen sijaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke edistää voimakkaasti pääkohdekohderyhmien hyvinvointia osallistamalla normaalitoimintaan, lisäämällä sosiaalista osallisuutta, ehkäisemällä syrjäytymistä ja osaltaan torjumalla köyhyyttä.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke edistää sosioekonomisten ryhmien välistä tasa-arvoa torjumalla köyhyyttä ja ehkäisemällä syrjäytymistä. Hanke edistää myös sekä seudullista että valtakunnallista tasa-arvoa tukemalla aluetta, jossa on tunnetusti korkeimmat maksetut KELAn etuudet ja sairastavuusindeksi sekä kansantauti-indeksi. Hanke on sukupuolineutraali.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 5
Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta torjumalla köyhyyttä ja ehkäisemällä syrjäytymistä alueella, jossa on tunnetusti korkeimmat maksetut KELAn etuudet ja sairastavuusindeksi sekä kansantauti-indeksi.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 2
Elämänhallinnan kanssa tasapainossa oleva henkilö osaa suunnitella ja toteuttaa arkeen liittyvät valintansa paremmin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Köyhyyden kitkemisen mukana tuoma taloudellinen vakaus antaa myös mahdollisuuden tehdä ympäristön kannalta parempia valintoja.

9 Loppuraportin tiivistelmä

MYÖ, TYÖ, HYÖ! – Myötämäkeen Työkuntoa ja Hyvinvointia hankkeessa selvitettiin rautavaaralaisten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakykyä eri toimijoiden välisen yhteistyön ja moniammatillisen tiimin avulla. Selvitysten jälkeen henkilöille tarjottiin heille sopivia tukitoimia työllistymiseen työmarkkinoille, koulutautumista, kuntouttavaa työtoimintaa kunnan omissa yksiköissä tai kolmannen sektorin toimijoissa. Myös työkyvyttömyyseläkettä tai osatyökyvyttömyyseläkettä haettiin selvitysten perusteella.

Työ- ja toimintakyvyn selvityksiä tehtiin yhteistyössä TE-toimiston, sosiaalityön, etsivän nuorisotyön, terveydenhuollon ja työkoordinaattorin kanssa. Työ- ja toimintakyvyn selvitys alkoi alkukartoituksella, joka tehtiin aktivointisuunnitelman laadinnan tai päivityksen yhteydessä yhdessä asiakkaan kanssa. Alkukartoitusta tehdessä asiakkaille tarjottiin mahdollisuus osallistua hankkeeseen ja lähteä selvittämään laajemmin omaa työ- ja toimintakykyä.

Hanke on lisännyt kohderyhmään osalta sosiaalista osallisuutta, ehkäissyt syrjäytyneisyyttä sekä tarjonnut polkuja työelämään tai mielekkäämpään arkielämään ja arkirytmiin. Hankkeessa kohderyhmään kuuluvat henkilöt ovat hyötyneet yksilöohjauksesta sekä siitä, että he ovat saaneet tukea erilaisiin vaikeuksiin yhdellä asiointikäynnillä. Hankkeessa on kehitetty yhteistyötä TE-toimiston kanssa asioinnissa niin, että yhdyshenkilö on ollut työkoordinaattori. Näin toimien asiakkaat ovat saaneet helpommin yhteyttä TE-toimistoon ja heidän asiansa ovat hoituneet nopeammin.

Hankkeessa tehtyjen toimenpiteiden sekä työ- ja toimintakykyselvittelyjen ja henkilöille tarjottujen tukitoimien ansiosta Rautavaaran työttömyys on alentunut merkittävästi. Hankkeen aikana työttömien lukumäärä on laskenut 87 työttömästä työnhakijasta 61 työttömään. Työttömien lukumäärä on siis laskenut noin 30 %. Alhaisimmillaan työttömiä hankkeen aikana oli 49 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on hankkeen aikana vakiintunut 10 – 15 työttömän välille. Nuorten, alle 25 –vuotiaiden työttömien määrä vaihteli suuresti vuosien 2016-2018 aikana, mutta viime vuoden aikana työttömien nuorten määrä väheni enää muutamaan työttömään. Pohjois-Savon joulukuun 2019 työllisyyskatsauksen mukaan Rautavaaran työttömyysprosentti oli 10,3 % Pohjois-Savon keskiarvon ollessa korkeampi 10,7 %. Hankkeen alkaessa Rautavaaran työttömyysprosentti oli 14,2 % ja Pohjois-Savon keskiarvo 11,0 %.