RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21308, Oiva - Oman osaamisen tunnistaminen ja soveltaminen uusissa ammattikonteksteissa

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Oiva - oman osaamisen tunnistaminen ja soveltaminen uusissa ammattikonteksteissa kehittää ammattikorkeakoulujen osaamista edistää opiskelijoiden työllistymistä ja mielekkäitä työuria. Ammattikorkeakoulut ovat perinteisesti tarjonneet tiettyyn ammattiin valmistavaa ja työelämälähtöistä tutkintokoulutusta. Mutta mitä tehdä niillä aloilla, joilla tutkinnon jälkeen tuleva työtehtävä ei olekaan itsestään selvä tai ammatti, johon tutkinto on valmistanut on murroksessa tai vuosien myötä jopa katoaa. Oiva-hankkeessa tutkitaan käytännön kokeilujen avulla, miten opiskelijaa autetaan tunnistamaan oma osaamisensa ja mahdollistetaan rajapinta johonkin odottamattomaan, joka ei juonnu oman alan traditiosta. Samalla benchmarkataan miten syntyy ns. loikkausosaaminen eli kyky ja uskallus loikata oman alansa traditioista muualle ja soveltaa osaamistaan yllättävissä konteksteissa.

Hankkeessa pureudutaan kolmeen pääongelmaan: 1) Miten tukea opiskelijan mielekästä ja arvokasta työuraa niillä aloilla, joilla tutkinnon jälkeen tuleva työtehtävä ei ole itsestään selvä tai se ammatti, johon tutkinto on valmistanut on murroksessa tai vuosien myötä jopa katoamassa? Kuinka luoda oppimaan oppimisen taito ja valmiudet, jotta valmistunut opiskelija voi työuransa aikana muuttuvassa työelämässä profiloida ja fokusoida osaamistaan? 2) Miten ohjata opiskelijat tunnistamaan oman osaamisensa soveltamismahdollisuuksia muuttuvassa työelämässä? 3) Miten jakaa ja hyötyä muiden korkeakoulujen tekemästä kehittämistyöstä?

Oiva-hankkeen tavoitteet:
1. Hankkeen jälkeen on rakennettu ja otettu käyttöön konkreettisia ja testattuja työkaluja ja metodeja, joilla tukea opiskelijan oman osaamisen tunnistamista ja sanoittamista sekä tunnistetun osaamispotentiaalin soveltamista emergentissä toimintaympäristössä ja verkostoissa.
2. Hankkeen jälkeen on lisätty korkeakoulujen opinto-ohjaajien ja työelämätaitojen opettajien osaamista tukea oman alan traditiosta poikkeavia urapolkuja.
3. Hankkeen jälkeen käytössä on korkeakoulujen yhteiskehittelyllä tuotettu vertais- ja itseohjaukseen soveltuva väline, esimerkiksi peli tai MOOC.

Hankkeen (1.4.2018-31.12.2020) päätoteuttajana on Metropolia Ammattikorkeakoulu, jossa vastuuyksikkönä toimii musiikin osaamisalue. Osatoteuttajina ovat Turun ammattikorkeakoulu (teatteri-ilmaisun ohjaajat), Hämeen ammattikorkeakoulu (ympäristösuunnittelijat), Lapin ammattikorkeakoulua (liikunnanohjaajat) sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu (kulttuuurituottajat).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat työelämään siirtymässä tai juuri siirtyneet ammattikorkeakoulujen opiskelijat erityisesti niillä aloilla, joista ei suoraan työllisty johonkin tiettyyn ammattiin. Toinen suora kohderyhmä ovat työelämävalmiuksien ohjaajat ja opinto-ohjaajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Työpaikat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, jotka saavat lisäarvoa ensin hankkeen piloteissa työharjoittelijoiden ja myöhemmin, opiskelijoiden valmistuttua, työntekijöiden moninaisuudesta ja erilaisista osaamisista. Hankkeessa ei kehitetä yksittäisten yritysten tai organisaatioiden toimintaa vaan luodaan yleisemmät periaatteet ja mallit, joita soveltaa korkeakoulutuksessa ja joita valmistuneet opiskelijat voivat soveltaa työelämässä. Case-esimerkkeinä käytetään sekä julkisia ja yksityisiä organisaatioita, mutta ne eivät ole toiminnan fokuksessa vaan toimivat mallinnusaineistona.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 835 302

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 829 564

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 044 129

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 037 129

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 220

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen sukupuolinäkökulman keskeiset kysymykset koskevat sitä, miten opiskelijoita ohjaavien ammattilaisten ohjaustyössä ja koko korkeakoulutuksessa pyritään lieventämään segregaatiota, edistämään sukupuoltenvälistä tasa-arvoa ja toteuttamaan ns. sukupuolisensitiivistä ohjausta. Opetusministeriön 2009 asettaman segregaation lieventämistyöryhmän loppuraportin mukaan sukupuoli- ja tasa-arvotietoinen ohjaus ja opetus on vakiinnutettava kaikilla koulutusasteilla, varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Tavoitteena on, että oppiaine-, koulutus- ja uravalintoja tehtäisiin yksilöllisten ominaisuuksien eikä sukupuolen perusteella. Hanke vastaa raportin esittämään tarpeeseen kehittämällä tukipalveluja ja ohjauskäytäntöjä tukemaan tätä pyrkimystä.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolten tasa-arvon toteutumisen kannalta ongelmallista on se, että Suomessa koulutus ja työelämä ovat eriytyneet vahvasti sukupuolen mukaan. Työt, tehtävät ja koulutusalat ovat eriytyneet ns. naisten ja miesten aloiksi ja töiksi. Väestön koulutusrakenteen 2015 mukaan naiset ovat suorittaneet 88 prosenttia kaikista terveys- ja hyvinvointialojen ja 78 prosenttia kasvatusalojen tutkinnoista, miehet puolestaan 84 prosenttia tekniikan alan ja 79 prosenttia tietojenkäsittely- ja tietoliikennealan (ICT) tutkinnoista. Vaikka korkeakouluvaiheessa opiskelija on pitkälle valinnut oman alansa, on alojen sisälläkin jakautumista. Esimerkiksi Metropolian pop&jazz-musiikissa laulun opiskelijat ovat pääsääntöisesti naisia, instrumentalistit miehiä. Lisäksi samankin tutkinnon suorittaneista voi miehet helpommin päätyä johtavaan asemaan kuin naiset. Näin ollen sukupuolisensitiivinen ohjaus on tärkeää myös korkeakouluopintojen aikana. Käytännön tasolla hankkeessa sukupuolitietoisuus välittyy kohderyhmälle henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa luontevana osana yhdessä toimimista. Sukupuolisensitiivinen ohjaus merkitsee monitasoista ohjaustoimintaa, jossa kaikille yhteisesti tärkeät tasa-arvotyön ja sukupuolitietoisuuden näkökulmat integroituvat oppilaitosten ja järjestöjen toimijoiden arjessa. Oiva -hankkeen tavoitteena on kulttuurisensitiivinen työote ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen opiskelijoiden ammattillisen kasvun tukemisessa. Toiminnan suunnittelu- ja toteutusvaiheessa kiinnitetään huomiota sukupuolten tasa-arvoon liittyvän näkökulman sisällyttämiseen hankkeen kehittämistoimiin sekä tuotoksiin. Tässä hyödynnetään mm. aiemmin toteutettujen sukupuolten tasa-arvoa edistävien hankkeiden hyviä käytäntöjä ja materiaaleja ja tarpeen mukaan myös tasa-arvo-asiantuntijan konsultaatiota. Sukupuolten tasa-arvonäkökulman näkyvyydestä huolehditaan kiinteänä osana hanketta ja tämä huomioidaan mm. tiedotuksessa ja levitystyössä. Hankkeen koulutuksien, työpajojen ja muiden kohtaamisfoorumien toteutuksessa huolehditaan siitä, että sukupuolten tasa-arvonäkökulma säilyy hankkeen kantavana periaatteena myös konkreettisesti käytännön tasolla kautta linjan. Seurataan hankkeen toimintojen seurannan ja arvioinnin yhteydessä myös tasa-arvonäkökulman toteutumista käytännön tasolla hyödyntäen Metropolian koordinoimassa Liaani-hankkeessa rakennettua sukupuolisensitiivisyyden arvioinnin kehikkoa.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Sukupuolten välinen tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta se huomioidaan läpi koko hankkeen ja läpi kaikkien hanketoimintojen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	5
Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä alustoja ja modernia, mediapohjaista toimintaympäristöä vuorovaikutukseen, oppimiseen, ohjaukseen, tiedotukseen ja materiaalien jakamiseen. Sähköisiä materiaaleja voidaan tulostaa tarpeen mukaan, jolloin ei synny hukkamateriaalia, mutta pyrkimys ja peruskäytäntö läpi hankkeen on paperittomuus.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	-1	5
Usealle paikkakunnalle levittyvän hankekonsortion yhteydenpidossa vältetään turhaa matkustamista, ja hyödynnetään skype-palavereita ja muuta sähköistä viestintää. Kaikkea matkustamista ei kuitenkaan voida välttää ja näin aiheutetaan liikenteestä johtuvia päästöjä, jotka ovat ilmastolle haitallisia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Oiva-hankkeessa mukana olevat alat ovat aineettoman arvonluonnin ammattilaisia, lisäksi Hamkin ympäristösuunnittelijat ovat erityisesti keskittyneet kestävän kehityksen edistämiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Sama kuin Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Emme toimi Natura-alueella
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	4	6
Hanke keskittyy aineettoman pääoman kasvattamiseen, ja myös kaikki tiedotus tapahtuu sähköisesti. Samoin kaikkien painotuotteiden tarpeellisuus pohditaan tarkasti. Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä alustoja ja modernia, mediapohjaista toimintaympäristöä vuorovaikutukseen, oppimiseen, ohjaukseen, tiedotukseen ja materiaalien jakamiseen. Hankkeen pyrkimys ja peruskäytäntö on paperittomuus. Hankkeessa noudatetaan päätoteuttaja Metropolian Green Office -sitoumuksia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	2	2
Toimimme emo-organisaation tarjoamien palveluiden energiapalveluiden varassa. Hankkeessa suositaan julkisen liikenteen käyttöä liikkumisessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	10	10
Suuri osa ammattikorkeakouluista valmistuneista työllistyy lähiseudulle. Kun opiskelijat oppivat tunnistamaan omaa potentiaaliaan paremmin, siitä hyötyy erityisesti paikallinen ja alueellinen elinkeinorakenne. Työpaikoille saadaan työntekijöitä monipuolisemmista koulutustaustoista ja syntyy uusia yllättäviä yhdistelmiä, jotka hyödyttävät sekä julkisen että yksityisen sektorin työpaikkoja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	10
Hanke keskittyy aineettoman ja sähköisen pääoman kasvattamiseen. Viestinnässä panostetaan sähköisiin työvälineisiin, ja vältetään tarpeettomien painotuotteiden käyttöä.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Usealle paikkakunnalle levittyvän hankekonsortion yhteydenpidossa vältetään turhaa matkustamista, ja hyödynnetään skype-palavereita ja muuta sähköistä viestintää. Hankkeen alussa kuitenkin panostetaan myös kasvokkaisiin tapaamisiin, jotta eri puolilla Suomea toimivat hanketyöntekijät tapaavat ja tutustuvat.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	2	7
Hankkeen välillisenä tavoitteena on hyvinvoinnin edistäminen. Nuorten työllistyessä mielekkäästi hyvinvointi kasvaa niin yksilö- kuin yhteiskunnan tasolla.
Tasa-arvon edistäminen	5	8
Hankkeen toimissa harjoitetaan sukupuolisensitiivistä pedagogiikkaa ja ohjausta, sekä pyritään sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen. Hanke sitoutuu päätoteuttajan Metropolia kautta FIBS ry:n alaiseen monimuotoisuusverkostoon, jossa oikeudenmukaisuuden edistäminen on tärkeä arvo.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	3	7
Oiva-hankkeessa halutaan nostaa pienet alat ja alat, joilta ei suoraan valmistuta tiettyyn ammattiin, niiden täyteen potentiaaliin. Hankkeessa ohjataan nuoria tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan ja näin parannetaan heidän yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta. Kulttuurinen yhdenvertaisuus on Oiva-hankkeessa lähtökohta, mukaan otetaan kaikki osatoteuttajayksiköiden opiskelijat kulttuurisesta tai muusta taustasta riippumatta.
Kulttuuriympäristö	4	6
Oiva-hankkeen osaaminen kulttuuriympäristön vaalimisessa ja uudistamisessa näkyy erityisesti Hamkin ympäristösuunnittelijoiden osaamisena ja Metropolian kulttuurituottajissa. Kulttuurituottajat ovat erikoistuneet kaupunkikulttuurin kehittämiseen.
Ympäristöosaaminen	8	8
Oiva-hankkeessa mukana olevat alat ovat aineettoman arvonluonnin ammattilaisia, lisäksi Hamkin ympäristösuunnittelijat ovat erityisesti keskittyneet kestävän kehityksen edistämiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa kartoitettiin kykyä hyödyntää koulutuksessa opittua ammattitaitoa alalle epätyypillisellä tavalla. Tätä kykyä nähdä oma osaaminen laajasti ja soveltaa sitä uusissa yhteyksissä kutsutaan loikkausosaamiseksi. Loikkausosaamista kartoitettiin haastattelemalla työelämässä olevia, kokeneita työntekijöitä. Haastatteluaineistojen pohjalta esimerkiksi tunnistettiin loikkausosaamisen piirteitä ja viisi uraloikkarihahmoa, jotka ovat samooja, sipulinkuorija, heinäsirkka, köydenpunoja ja lasinpuhaltaja. Hahmoja voi hyödyntää ohjaustyössä ja itsearvioinnissa, kun tunnistetaan itselle ominaisia käyttäymismalleja ammatillisella uralla.

Kokeneiden uraloikkareiden kanssa rakennettiin ja pilotoitiin mentorointimalli, jossa opiskelija pääsee ohjatusti pohtimaan omaa osaamistaan, työelämän vaatimuksia ja mahdollisuuksiaan osaamisen hyödyntämiseen alan perinteistä poikkeavilla tavoilla. Mentorointimallia pilotoitiin toteuttajaorganisaatioissa ja malli jää käyttöön erilaisina ristiinpilotoinneissa syntyneinä sovelluksina.

Hankkeessa luotiin kompetenssityöpajamalli opiskelijan olemassa olevan geneerisen osaamisen tunnistamiseksi ja tukemiseksi. Mallin suunnittelussa hyödynnettiin mm. hankkeessa tehtyjä alumnihaastatteluja sekä myöhemmin toteutuneista työpajojen pilotoinneista saatuja palautteita. Tavoitteena oli, että työpajat opiskelujen edetessä vahvistavat opiskelijoiden tietoisuutta omasta osaamisestaan ja ohjaavat opiskelijaa toimimaan aktiivisesti osaamiskertymänsä kehittämiseksi ja suuntaamiseksi haluttuun suuntaan, mahdollisesti yli koulutusrajojen.

Hankkeessa toteutettiin digitarinamenetelmästä malli, jonka tavoitteena on tunnistaa osallistujan osaamista ja vahvistaa kykyä omien työllistymis- ja uramahdollisuuksien monipuoliseen tarkasteluun.

Hankkeessa rakennettiin OivaTaito-sovellus, joka on verkossa toimiva geneeristen taitojen arvioimiseen tarkoitettu itsearvointityökalu.

Loikkausosaamista tukevien osaamispolkujen ja opintojen kehittäminen -toimenpiteessä kehittettiin malleja työelämän toimijoiden, kuten ammattilaisorganisaatioiden, alumien ja työelämässä olevien mentorien kanssa toimimiseen. Lisäksi kehitettiin jatkuvaan käyttöön päätyneitä työpajamalleja oman osaamisen, arvojen ja päämäärien tunnistamiseen sekä toivottavien tulevaisuuksien hahmottamiseen. Mentoriharjoittelu todettiin erinomaiseksi toimintatavaksi ja sen käyttöä jatketaan edelleen.

Uraohjaus työelämän emergentissä ympäristössä ja peli/työväline harjoittelun ohjaukseen. Tähän kehitettiin uraohjauksen opintojaksoksi Henkilöbrändi ja ammatti-identiteetti some-ympäristössä sekä testattiin harjoittelun raportoinnin välineenä kaupallista Workseed-ohjelmistoa. Kumpikin näistä on nyt osa Seinäjoen ammattikorkeakoulun kulttuurituottajien opinto-ohjelmaa.

Hankkeessa toteutettiin Oivallista ohjausta – miten ohjata uusille poluille? -täydennyskoulutus opinto-ohjaajille ja muille ohjauksen ammattilaisille. Koulutuksessa esiteltiin loikkausosaamisen konsepti sekä hankkeessa kehitettyjä ohjauksellisia työkaluja.

Hankkeessa tuotettiin hankkeen teemoja ja kehitettyjä työkaluja ja menetelmiä esittelevä Uraloikkarin käsikirja -verkkojulkaisu. Käsikirja toimii johdantona loikkausosaamisen teemoihin ja sitä tukeviin työkaluihin.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat