Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21310

Hankkeen nimi: Ripeämpi siirtymä Aikuisten Perusopetuksen työelämäjaksoille (RAIPE)

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kainuun Opisto Oy

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 0188756-3

Jakeluosoite: Tahvintie 4

Puhelinnumero: 0400731305

Postinumero: 88380

Postitoimipaikka: Mieslahti

WWW-osoite: http://www.kainuunopisto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Helena Ahonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Rehtori, toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: helena.ahonen(at)kainuunopisto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447727028

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lieksan kristillisen opiston kannatusyhdistys ry., 0169327-5
Valkealan Kristillisen Kansanopiston kannatusyhdistys ry, 0163408-0
Eurajoen kristillisen opiston kannatusyhdistys ry, 0203717-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työnantajien tarpeet ja maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden osaaminen tai mahdollisuudet eivät kohtaa ja maahanmuuttajien työllistyminen on Suomessa heikkoa. Työelämään mukaan pääseminen voidaan havaita selkeästi jo opiskeluvaiheessa työharjoittelupaikkojen saamisen vaikeutena. RAIPE-hanke kehittää aikuisten perusopetuksen opiskelijoiden työelämäjaksojen järjestämistä ennakoivaksi, suunnitelmalliseksi, tavoitteelliseksi ja arvioitavissa olevaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on luoda työnantajien ja aikuisten perusopetusta järjestävien oppilaitosten yhteistyöverkosto uudenlaisten yhteistyön käytänteiden ja sähköisen pilvipalvelun avulla, kehittää ennakoiva ja kustannustehokas opiskelijoiden ja työnantajien työelämäjaksoon perehdyttämisen prosessi, sekä mahdollistaa entistä parempi työelämäkumppanin, oppilaitoksen ja opiskelijan tavoitteellistaminen ja arviointi.

Hankkeen tuottama kustannustehokas ja ennakoiva toimintamalli ja toimintaa helpottava sähköinen järjestelmä auttaa kohdistamaan entistä paremmin työnantajien ja maahanmuuttajataustaisten työharjoittelijoiden tarpeita ja tekemään työelämäjaksoista yhä onnistuneempia kokemuksia kaikille osapuolille. Pitkällä aikavälillä hankkeen toivotaan helpottavan paikkakunnilla työelämäjaksojen järjestämistä, hälventävän ennakkoasenteita, sekä mahdollisesti helpottavan maahanmuutajataustaisten opiskelijoiden hakeutumista ammattiopintoihin ja työelämään.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat aikuisten perusopetusryhmissä opiskelevat maahanmuuttajat.

Toisena kohderyhmänä ovat oppilaitosten opettajat, joille annetaan tarvittavaa koulutusta pilvipalvelujärjestelmän käyttämiseen ja opiskelijoiden ohjaamiseen.

Lisäksi koulutusta annetaan myös työnantajille, jotta he tuntevat uuden hankkeessa kehitetyn toimintaprosessin ja osaavat käyttää pilvipalveluohjelmistoa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Opettajat jotka eivät saa koulutusta. He saavat dokumentoidut ohjeet omatoimista opiskelijoiden ohjausta varten. Heille ei ole suoria toimenpiteitä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 427 449

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 393 602

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 427 449

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 393 602

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 56

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 107

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 300

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen aikana pyritään murtamaan perinteisiä rooleja eri sukupuolille mielletyistä ammateista. Hankkeen aikana tarkoitus on saada opiskelijoille vaihtoehdoiksi työharjoittelupaikkoja mahdollisimman laajasti eri aloilta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
-
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
-

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Lisääntyvä motivaatio kohderyhmässä yrittäjyyteen ja työllisyyteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 5
Digitaalisten palveluiden käyttöönotto.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Sukupuolten välisen ja etnisen tasa-arvon toteutuminen työelämäjaksoilla.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen aikana luotiin ohjemateriaaleja sekä opiskelijoiden, opetushenkilöstön että työnantajien edustajien käyttöön. Samalla luotiin myös pilvipalveluohjelmisto, joka mahdollistaa hankkeessa mukana olleiden osapuolten helpomman lähestymisen, tuoden näin askeleen lähemmäksi mahdollisuuden työllistyä työelämäjaksojen kautta, sekä löytää oman polkunsa työelämässä. Opiskelijat ja työnantajat voivat luoda tunnukset pilvipalveluun, jonka kautta opiskelijat voivat etsiä paikkoja työelämäjaksoille ja työnantajat voivat tarjota paikkoja.

Hanke tavoitti suunnitelmien mukaisen määrän asiakkaita opiskelijoiden ja työantajien edustajien osalta, sekä ylitti odotukset mukana olleiden yritysten ja organisaatioiden määrän osalta.

Hankkeen aikana pilotoitiin toimintatapoja opiskelijoiden, työpaikkaohjaajien ja opettajien käyttöön. Toimintatavat sujuvoittavat työelämäjaksolle valmistautumista, niissä toimimista sekä niiden arviointia. Ennen työelämäjaksoja ohjauskeskustelussa päivitettiin opiskelijan kanssa hänen henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaansa ja kartoitettiin ajatuksia työelämäjaksoihin liittyen. Opiskelijat harjoittelivat tunnistamaan omaa osaamistaan sekä asettamaan henkilökohtaisia tavoitteita työelämäjaksoja varten. Työelämäjaksoille valmistautuessa käytettiin hankkeessa luotuja toiminnallisia harjoituksia ja materiaaleja työelämätietouden lisäämiseksi. Opiskelijoita kannustettiin itseohjautuvuuteen paikan löytämiseksi työelämäjaksolle. Paikkojen löytämistä helpotti hankkeen aikana luotu työnantajaverkosto.

Työelämäjaksojen aikana opiskelijat oppivat arvioimaan omaa suoriutumistaan, tunnistamaan kehittymistarpeitaan ja tekemään havaintoja työelämästä eri aloilla. Jokaiseen jaksoon sisältyi myös opiskelijan, työpaikkaohjaajan ja opettajan yhteinen palautekeskustelu.

Hankkeessa luotujen materiaalien avulla opiskelijat tekivät tavoitteisiin pohjautuvaa itsearviointia jokaisen työelämäjakson päättyessä. Itsearvioinnissa keskityttiin itsetuntemukseen, tiedonhakutaitoihin, oppimaan oppimisen taitoihin, asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, työelämään suuntautuvaan oppimiseen, osallisuuteen sekä koulutus- ja työelämätietouteen. Työelämäjaksojen jälkeen päivitettiin henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa työelämäjaksojen ja jatkosuunnitelmien osalta.

Työpaikkaohjaajat saivat ohjemateriaaleja työelämäjaksoista. Materiaalien avulla työnantaja sai tietoa työelämäjaksojen tavoitteista ja käytännön järjestelyistä, valmistautumisesta, perehdyttämisestä, työelämäjakson aikaisesta ohjauksesta ja palautekeskusteluun valmistautumisesta. Materiaali sisältää myös ohjeet pilvipalveluohjelmiston käyttöön.

Hankkeessa annettiin hankkeen sisältöön liittyvää koulutusta sen kohderyhmille ja luotiin laajoja verkostoja kaikkien osatoteuttajien alueilla niin, että myös tulevaisuudessa opiskelijoiden työelämäjaksot ovat helpommin toteutettavissa. Opiskelijat osallistuivat hankkeen aikana työelämätietousopintoihin, joita toteutettiin oppitunteina, työpaikka-, asiantuntija- ja oppilaitosvierailuina sekä osallistumalla tapahtumiin.

Uusien toimintatapojen myötä työssäoppimisjaksot ovat muodostuneet aiempaa tavoitteellisemmiksi. Samalla aikuisten perusopetuksessa opiskelevien maahanmuuttajien ennakko-oletukset suomalaisen työelämän vaatimuksista ovat muuttuneet realistisemmiksi.