|
|
|
Hankekoodi: S21314
Hankkeen nimi: Vihreä Telakka
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2018 ja päättyy 31.12.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Piällysmies ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 1721970-3
Jakeluosoite: Puistokatu 1
Puhelinnumero: 050 558 0636
Postinumero: 57100
Postitoimipaikka: Savonlinna
WWW-osoite: http://www.piallysmies.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Teppo Juhani (valtak+peruk) Leppänen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: teppo.leppanen(at)savonlinna.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 558 0636
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on tukea ja parantaa työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakykyä vahvistamalla sosiaalista osallisuutta luontolähtöisten menetelmien avulla. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten kokemus yhteiskuntaan kuulumisesta voi olla hyvin ohut. Sosiaalinen osallisuus voi Green Care -toiminnassa vahvistua vuorovaikutuksessa yhtä lailla ihmisten kuin eläinten tai luonnonympäristöjen kanssa. Tavoitteena on edistää luontolähtöisten menetelmien tuntemusta ja kehittää työllisyys- ja kuntoutuspalveluja tuottavien tahojen käyttöön luontolähtöisen kuntoutuksen toimintamalli. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Savonlinnan kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa. Heikossa työmarkkina-asemassa ja työelämän ulkopuolella olevien ihmisten kuntoutusprosesseihin on kaivattu uusia toimintamuotoja ja tavoitteena on laajentaa vaihtoehtoja vastaamaan erilaisten asiakkaiden tarpeisiin. Toimiminen luonnossa tarjoaa merkityksellisen tekemisen ja kokemisen sekä rauhoittumisen mahdollisuuksia ja sopii hyvin myös fyysisistä tai psyykkisistä rajoitteista kärsiville. Hankkeen toiminta suunnataan työelämän ulkopuolella oleville, kehitysvammaisille, osatyökykyisille sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Luontolähtöisen toiminnan ja yksilöllisen ohjauksen avulla tavoitteena on valmentaa ja tukea asiakkaita eteenpäin työllistymisen portailla. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden itsetuntoa, fyysistä toimintakykyä, arjen hallintaa sekä sosiaalisia taitoja.
Hankkeessa hyödynnetään kansallista yhteistyötä ja Green Care -kuntoutustyössä jo kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Paikallisen yhteistyöverkoston kehittäminen on tärkeässä osassa hanketta. Yhteistyötä tehdään julkisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä yrittäjien kanssa. Yhdistysten ja yrittäjien kanssa kehitetään luontolähtöistä toimintaa, jossa voidaan hyödyntää luonnon hyvinvointivaikutuksia. Monissa kohteissa toimitaan yhdessä järjestöjen edustajien kanssa. Luontotoiminnan kehittämisen lähtökohtana on asiakaslähtöisyys: toimintaa suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa ja toiminta mitoitetaan kunkin asiakkaan tarpeiden mukaan. Kohtaaminen on arvostavaa ja asiakkaan kanssa pyritään rakentamaan luottamuksellinen suhde, jossa kuljetaan asiakkaan rinnalla. Toimintakyvyn parantumiseen reagoidaan välittömästi ja asiakas ohjataan eteenpäin työllistymisen portailla. Asiakkaan jatkopolkua pohditaan yhdessä ja kiinnostavia työnantajia, koulutusmahdollisuuksia sekä muita työllisyyttä edistäviä vaihtoehtoja käydään läpi. Hankkeen toiminnasta tiedotetaan laajasti.
Hankkeen tuloksena Green Care ja luontolähtöiset menetelmät ovat tulleet Savonlinnan seudulla tunnetummiksi. Luontolähtöisten menetelmien kokeilun ja kehittämisen tuloksena on rakennettu eri toimijoiden kanssa yhteistyössä Savonlinnan seudulle luontolähtöisen kuntoutuksen toimintamalli, jota on jo osittain saatu juurrutettua kunta- ja järjestösektorilla. Savonlinnan kaupungin työllisyyspalvelut voi jatkossa hyödyntää toimintamallia asiakkaiden kuntoutuksessa. Luontolähtöisten menetelmien tarjoaminen laajentaa asiakkaiden ja kuntoutuspalveluita tarjoavien tahojen käyttöön vaihtoehtoja, josta hyötyvät erityisesti kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat. Hankkeen tuloksena asiakkaiden toimintakyky on vahvistunut. Tämä ilmenee konkreettisesti ahdistuneisuuden ja muun psyykkisen oireilun, kuten sosiaalisten tilanteiden pelon lieventymisenä sekä itsetunnon, fyysisen kunnon, arjen hallinnan ja sosiaalisten taitojen kohentumisena.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat
- heikossa työmarkkina-asemassa tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevat henkilöt
- osatyökykyiset, joilla on fyysisiä tai psyykkisiä rajoitteita
- mielenterveys- ja päihdekuntoutujat
- kehitysvammaiset
Lisäksi kohderyhmiä ovat
- työllistämis- ja kuntoutuspalveluita tuottavat organisaatiot ja niiden henkilöstö
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat
- opiskelijat
- paikalliset asukkaat sekä matkailutoimijat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 205 413
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 196 413
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 240 413
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 231 413
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Savonlinnan
Kunnat: Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 6
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11
Suunniteltu: 80
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 9 |
| Green Care -toiminta tukee luonnonvarojen kestävää käyttöä ja kaikessa toiminnassa huomioidaan ympäristönäkökulma. Luontoa ja eläimiä kohdellaan arvostaen ja suojellen, kantaen niistä vastuuta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 6 |
| Hankkeessa toimitaan mahdollisimman hiilineutraalisti. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 9 | 9 |
| Hankkeessa tuetaan luonnon monimuotoisuutta. Uhanalaiset ja rauhoitetut lajit tunnistetaan. Toiminnassa osallistutaan luonnonhoitotyöhön torjumalla vieraslajien (jättipalsami) leviämistä. Luontosuhteen parantaminen lisää luonnon arvostamista. Ihminen on osa luontoa ja luonto itsessään nähdään arvokkaana. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 8 |
| Hankkeessa toimitaan ympäristövastuullisesti kaikilla osa-alueilla. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 7 | 7 |
| Savonlinnan alueella on kymmenen Natura 2000-suojeluverkostoon kuuluvaa kohdetta. Pääosa alueista edustaa järvi- ja rantaluontokohteita, joiden seassa esiintyy myös vanhoja luonnontilaisia metsiä sekä lehto- ja harjualueita. Hanke osallistuu Natura-alueiden hoitoon kunnostamalla retkisatamia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 4 |
| Hankkeessa kierrätetään ja uusiokäytetään toiminnassa tarvittavia materiaaleja. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 8 |
| Ympäristönäkökulma huomioidaan kaikessa toiminnassa. Hankkeessa suositaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 4 |
| Sosiaaliset näkökulmat otetaan mahdollisuuksien mukaan ostopalveluiden kilpailutuksessa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Uusien toimintamallien ja palveluiden kehittäminen on hankkeen tavoitteena. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 9 | 9 |
| Hyödynnetään ympäristövastuullisesti julkista liikennettä ja yhteiskyytejä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen tavoitteena on vahvistaa sosiaalista osallisuutta. Osallisuus on keskeinen osa hyvinvointia. Hyvinvointia edistää myös huolenpito ympäristöstä sekä ihmisen luontosuhteen vaaliminen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 10 |
| Tasa-arvoa edistetään kehittämällä erityisesti yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleville toimintakykyä parantavaa kuntoutusmallia. Luontolähtöisyys laajentaa kuntouttamismenetelmien vaihtoehtoja ja lisää yksilöllisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä palveluiden tarjontaan. Hankkeen toimintaan osallistuu enemmän miehiä, jolloin hanke vähentää erityisesti miesten syrjäytymisuhkaa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hanke vahvistaa erityistä tukea tarvitsevien ihmisten voimavaroja, arjen hallintaa ja osallisuutta. Osallisuus ilmenee tasa-arvona ja yhdenvertaisina mahdollisuuksina elää ja toimia yhteiskunnassa. Ketään ei syrjitä iän, sukupuolen, etnisen taustan tai muun ominaisuuden perusteella. | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 7 |
| Hankkeen toiminta tapahtuu pääsääntöisesti luonnonympäristöissä. Toiminnalla voidaan kuitenkin edistää esimerkiksi perinnebiotooppien hoitoa ja ylläpitämistä tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden kunnostamista. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 8 |
| Hankkeessa käytetään raaka-aineita ja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti, säästetään energiaa ja toimitaan ympäristövastuullisesti. Hankkeessa myös vahvistetaan osallistujien ympäristöosaamista ja tietoisuutta kestävän kehityksen elementeistä. | ||
Vihreä Telakka-hankkeen tavoitteena oli tukea ja parantaa työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakykyä vahvistamalla sosiaalista osallisuutta luontoperustaisten menetelmien avulla. Tavoitteena oli edistää luontoperustaisten menetelmien tuntemusta ja kehittää työllisyys- ja kuntoutuspalveluja tuottavien toimijoiden käyttöön paikallinen luontoperustaisen kuntoutuksen toimintamalli. Tavoitteena oli myös kehittää kunnan ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä. Asiakasnäkökulmasta tavoitteena oli vahvistaa asiakkaiden itsetuntoa, fyysistä kuntoa, elämänhallintaa sekä sosiaalisia taitoja. Lisäksi tavoitteena oli vahvistaa luontosuhdetta, koulutusmyönteisyyttä, itsetuntemuksen kehittymistä ja jatkopolkuja.
Hankkeen toteutuksessa huomioitiin muualla Euroopassa ja Suomessa tehdyt luontoperustaiset kuntoutuskokeilut ja toimintamallit, joista oli saatu hyviä kokemuksia sosiaalisen työllistämisen ja kuntoutuksen edistämisessä. Leader-toimintaryhmä Piällysmies ry hallinnoi ensimmäistä ESR-hankettaan sisällöllisesti uudenlaisella kentällä. Tämän vuoksi alusta alkaen tehtiin tiivistä yhteistyötä Savonlinnan kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa. Luontotoiminnasta hyötyviä asiakkaita ohjattiin Työpaja Telakalta hankkeen käynnistyttyä tutustumaan toimintaan, osallistuminen edellytti säänkestävyyttä ja valmiutta fyysiseen työhön. Oman kiinnostuksensa pohjalta osa asiakkaista alkoi osallistua säännöllisesti hankkeen toimintaan ja myöhemmin asiakkaita ohjautui pitkäkestoiseen kuntoutukseen myös TYP:stä sekä Sosterin palveluista. Lisäksi kehitettiin kuntoutujille suunnattua luontotoimintaa yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankeen kohderyhmiä olivat työelämän ulkopuolella olevat, heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, kehitysvammaiset sekä osatyökykyiset.
Tutkimusnäyttö luonnon hyvinvointivaikutuksista pohjusti kehittämään päivittäistä toimintaa luonnonympäristöissä ympäri vuoden, toisinaan toimintaa järjestettiin työstämällä luonnonmateriaaleja. Toimintaa kehitettiin Green Care Finland ry:n määrittämien keskeisten periaatteiden pohjalta, hyödyntämällä toiminnassa luonnon elvyttävyyttä, kokemuksellisuutta sekä osallisuutta. Toimenpiteinä käytettiin luonnossa liikkumista, retkikohteiden huoltoa ja rakentamista, puutarhan- ja eläintenhoitoa, mehiläistenhoitoa sekä itse kasvatetun tai kerätyn ruoan valmistamista yhdessä. Myös rentoutus- ja aistiharjoituksia luonnossa käytettiin tilanteen mukaan. Asiakkaille järjestettiin luontotoimintaan sekä itsetuntemuksen vahvistamiseen liittyvää teemakoulutusta ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla. Luontomenetelmiä sovellettiin voimavara- ja asiakaslähtöisesti. Ryhmätoiminnan lisäksi asiakkaita tuettiin yksilöllisesti.
Yhteistyöverkostoa luotiin aktiivisesti ja hankkeessa pyrittiin löytämään toiminnasta kiinnostuneet ja sen kehittämistä tukevat tahot. Keskeiset kuntoutustoimijat ja asiakkaita lähettävät tahot kävivät tutustumassa hankkeen toimintaan. Samalla luontoperustaisten menetelmien käytön mahdollisuudet tulivat tutummiksi. Ammattilaisilla oli jo melko hyvin tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista, mutta luontomenetelmien soveltaminen asiakastyössä ei ole toistaiseksi vielä yleistynyt. Luontomenetelmien juurruttamista aloitettiin ja sitä jatketaan Vihreä Telakka - eteenpäin luonnon avulla ESR hankkeessa.
Hankkeen tulokset asiakkaiden osalta ovat rohkaisevia, sosiaalisen osallisuuden vahvistuminen näkyy pitkäkestoisilla asiakkailla monin tavoin fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn parantumisena. Kuntoutusmenetelmien ja -ympäristöjen laajentaminen palveli erityisesti asiakkaita, jotka kärsivät sosiaalisesta jännittämisestä, ahdistuneisuudesta ja muusta psyykkisestä oireilusta. Myös autismikirjon henkilöt hyötyivät luontoperustaisesta toiminnasta. Luonnossa oli mahdollisuus säädellä sosiaalista etäisyyttä muihin ja hakeutua vuorovaikutukseen ihmisten tai eläinten kanssa. Luonto rauhoitti ja rentoutti osallistujia. Asiakkaiden osaaminen, itsetunto, sosiaaliset taidot ja elämänhallinta vahvistuivat monipuolisen tekemisen kautta. Myös luonnon arvostaminen ja luonnossa vietetty aika lisääntyivät.