|
|
|
Hankekoodi: S21318
Hankkeen nimi: Lakeuden portaat
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 30.4.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Koulutuskuntayhtymä OSAO
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 0992445-3
Jakeluosoite: Kiviharjuntie 6
Puhelinnumero: 0401415140
Postinumero: 90220
Postitoimipaikka: OULU
WWW-osoite: http://www.osao.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Juha Virsiheimo
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yksikönjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juha.virsiheimo(at)osao.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505909642
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Lakeuden portaat -hankkeessa vastataan nuorten työelämään siirtymisen haasteisiin. Maakuntasuunnitelman 2040 yksi kärkiteema on nuorten koulutus ja työllistymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Ohjelman mukaan nuorten työllistyminen on tärkeää, jotta maakunnan vahvuudet voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Nuorten ja vastavalmistuneiden työllistyminen on koko valtakunnan kärkiteemoja ja erityisen tärkeä se on maakunnassamme. Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukainen työllisyysasteen nostaminen ei onnistu, mikäli emme onnistu hyödyntämään nuorten koulutuksella hankkimaa inhimillistä pääomaa. Uusien työpaikkojen arvioidaan syntyvän erityisesti pk-sektorille. Maakuntamme heikko yrittäjyysaktiivisuus aiheuttaa tässä pullonkaulan; tarvitsemme selvästi nykyistä enemmän uusia yrityksiä ja jatkajia nykyisiin yrityksiin.
Hankkeen tavoitteina on parantaa koulutuksen vaikuttavuutta edistämällä opiskelijoiden työllistymistä työsuhteeseen tai yrittäjinä. Toisena tavoiteena on rakentaa sujuvia polkuja koulutuksen nivelvaiheisiin (koulutuksesta työelämään tai koulutuksesta koulutukseen). Kolmantena tavoitteena on lisätä opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamista osaamisperusteisen ja työelämäläheisen koulutuksen sekä yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa.
Hankkeessa luodaan malli pedagogisesta työosuuskunnasta, joka toimii koulutuksen ja työllistymisen toteutusalustana ja mahdollistajana. Tätä varten oppilaitoksen ohjaus- ja opetushenkilöstö on koulutettava osaamisperusteiseen toimintaan sekä yrittäjyyskasvatukseen osuuskunnassa. Hankkeessa toteuttavat toimenpiteet, kuten yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteet, uraohjaus ja työhönvalmennus tähtäävät kaikki asiakkaan työllistymiseen työntekijänä tai yrittäjänä. Hankkeeseen osallistuville henkilöille mahdollistetaan yrittäjyyskasvatuksen osaamisen syventäminen heidän siirtyessä koulutusasteelta toiselle. Samalla helpotetaan koulutuksesta toiseen siirtyminen laatimalla yhteisiä opintokokonaisuuksia koulutusasteiden nivelvaiheisiin. Työttömille työnhakijoille tarjotaan mahdollisuus yrittäjämäiseen ja työvaltaiseen opintopolkuun osuuskunnassa tai heille annetaan työhönvalmennuksen ohjausta ja/tai uraohjausta.
Hankkeen antaman ohjauksen ansiosta toteuttajaorganisaatiot tai heidän asiakkaansa (opiskelijat, työttömät työnhakijat) ovat perustaneet vähintään kaksi osuuskunta. Osuuskuntien perustaminen ei kuitenkaan ole hankkeen toimenpide. Opettajien osaaminen osaamisperusteisen koulutuksen ja yrittäjyyskasvatuksen toteuttajina on kasvanut. Yhtenäisiä opintopolkuja koulutusasteelta toiselle on lisätty yhteisten opintokokonaisuuksien osalta. Työttömille työnhakijoille on luotu mahdollisuus työvaltaisesta ja yrittäjämäisestä opintopolusta osuuskunnassa. Hankkeen jälkeen osuuskuntien verkosto jatkaa toimintaansa. Osuuskunta tarjoaa työnhakijoille mahdollisuuden työllistää itsensä sekä hankkia lisää osaamista koulutuksen avulla. Osuuskunnan toimintamallia voidaan monistaa muualle. Hankkeen koordinaattorina toimii Oulun seudun ammattiopisto ja osatoteuttajina Ammattiopisto Luovi, Oulun Ammattikorkeakoulu sekä Kempeleen kunta.
Asiasanat: ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulut, lukio, osuuskunta, työllistyminen, yrittäjyys, yrittäjyyskasvatus
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat opiskelijat ja henkilökunta Oulun seudun ammattiopistolla, Ammattiopisto Luovilla, Oulun Ammattikorkeakoulun Liikelouden yksikössä ja Ammatillisesssa opettajakorkeakoulussa, Kempeleen, Limingan, Muhoksen, Tyrnävän, Lumijoen ja Hailuodon kunnissa sekä Oulun seudun työnantajat ja nuoret alle 30-vuotiaat vastavalmistuneet työttömät työnhakijat. Lisäksi varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat myös kuntien nuoriso- ja työllisyyspalveluiden ohjaushenkilöstö. MUUTOSHAKEMUS 1/2020: hankkeen kohderyhmään kuuluu myös Kempeleen kunnan työllisyyspalveluiden opinnollistamisprosessiin osallistuvia henkilöitä.
Alueen kotitaloudet ja peruskoulujen yläkoulujen henkilökunta ja oppilaat sekä muut työnhakijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 449 304
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 413 445
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 523 334
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 481 567
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Hailuoto, Muhos, Tyrnävä, Kempele, Lumijoki, Oulu, Liminka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 42
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 46
Suunniteltu: 303
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 4 |
| Etäyhteyksien käyttö, sähköisen materiaalin tuottaminen muun muassa koulutus- ja työllistymispalveluista. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Etäyhteyksien käyttö, matkustamisen väheneminen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 5 |
| Sähköisten aineistojen hyödyntäminen ja paperijätteen väheneminen. Eri organisaatiot voivat oppia toisiltaan kestävän kehityksen toimenpiteistä. Esimerkiksi OSAOn puutarhataloudessa tehdään koriste-esineitä hyvin monenlaisista tuotteista ja kasveista myyntiin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 0 |
| Hankkeen avulla edistetään yrittelijäisyyttä omassa työssä, palkkatyössä ja yrittäjyydessä. Hankkeen avulla madalletaan yrittäjyyden kynnystä ja parannetaan osaltaan näin maakunnan alhaista yrittäjyysaktiivisuutta. Työttömyyden väheneminen lisää positiivista kierrettä muun muassa kasvavan ostovoiman osalta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 0 |
| Hankkeessa luodaan osuuskuntatoimintamalli sekä toiminta-alusta oppimiselle, opettamiselle, työnteolle ja yrittäjyydelle. Kohderyhmän ja opettajien osaamisperusteisuuden ja yrittäjyyskasvatuksen osaamisen lisääntyminen sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittyminen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 3 |
| Etäyhteyksien käyttäminen neuvotteluissa ja seminaareissa. Hankkeessa suositaan sähköisiä materiaaleja muun muassa oppimis- ja viestintämateriaalien osalta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 0 |
| Opiskelu ja työllistyminen luovat paitsi aineellista, myös henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Osuuskuntatoiminta antaa lisävaihtoehtoja työllistymiselle joko työntekijänä tai yrittäjänä tai niiden yhdistelmänä. Osuuskunnan kautta syntyvät yrittäjämäinen toiminta ja pienyrittäjyys tuottavat positiiviset vaikutukset asiakkaisiin, kuten vanhuksiin, joiden kotona asumista uudet palvelut voivat tukea. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 0 |
| Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten miesten opinnoissa pysyminen pyritään turvaamaan alueen moniammatillisella osaamisella ja monipuolisin ja joustavin opetusjärjestelyin. Työelämään kiinnittyminen paranee alueen eri kuntien ja toimijoiden ohjaushenkilöstön yhteistyötä ja osaamista kehittämällä. Työllistymisen edistämiseen tähtäävät työhönvalmennus- ja uravalmennusohjaus saavat aikaan tuloksia työllistymiseen ja/tai kouluttautumiseen erityisesti työttömissä enemmistönä olevien miesten osalta. Osuuskunnassa toteutettu yrittäjämäinen toiminta rohkaisee naisia perustamaan yrityksiä ja saavuttamaan lukumääräisesti miehiä alhaisempaa naisyrittäjyyden tasoa. Se antaa myös valmiuksia esimiesmäiseen ajatteluun ja toimintaan. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 6 |
| Pohjois-Pohjanmaan nuorten työllisyys on parantunut, mutta hitaammin kuin monissa muissa maakunnissa. Pohjois-Pohjanmaan suurten nuorten ikäluokkien suuruus ja korkea työttömyysaste aiheuttaa ongelmia alueellisessa yhdenvertaisuudessa suhteessa monien muiden maakuntien nuoriin. Maakuntamme kireämmän kilpailutilanteen vuoksi koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta (työllistymistä) täytyy parantaa. Koulutuksesta työhön tai jatkokoulutukseen siirtymisen viivästyminen nostaa syrjäytymisen riskiä. Alueen nuorten ikäluokkien koon vuoksi myös nuorten syrjäytymisen kustannukset olisivat suuret yhteiskunnalle ja Pohjois-Pohjanmaan kunnille. Tekemällä koulutuksesta entistä enemmän työelämäläheistä, edistää se myös nuorten työllistymistä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 6 |
| Hankkeen OSAOn osuuskunnan toimintaympäristöksi on kaavailtu Pirilän perinneympäristöä. Hanke rikastuttaa Pirilän alueen toimintaa monipuolisena eri toimijoiden tapahtumapaikkana. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 4 |
| Hankkeessa suositaan sähköisten asiakirjojen käyttöä (työnhakuasiakirja, erilaiset sovellukset) ja opetetaan kohderyhmiä käyttämään sähköisiä viranomaispalveluita (mm. TE-palvelut, Yritys-Suomi, OSAO, Luovi, OAMK). | ||
Lakeuden portaat -hankkeessa etsittiin uusia ratkaisuja nuorten työelämään integroitumiseen. Muuttuvat työelämän tehtävät vaativat uusia työelämätaitoja ja elinikäisen oppimisen työkalujen osaamista. Digitalisaatio ja robotiikka tulee muuttamaan työtehtäviä nopeassa tahdissa. Hankkeen aikana avautui uuden ajan näkökulmia joihin oppilaitosten tulisi ketterästi vastata. Ennustetaan, että 2025 vain puolet työpaikoista on perinteisiä palkka töitä ja puolet työllisistä työllistää itse itsensä. Vaikka hankeen kesto on ollut vain kolme vuotta, on tuossa ajassa maailma muuttunut merkittävästi. Hankkeen tavoitteet ovat osuneet oivallisesti muutosten haasteisiin. Toki koronaa ei kukaan osannut ennustaa, mutta se kiihdytti kehitystä kohti uutta aikaa. Työelämä on merkittävien muutosten äärellä ja niin tulisi olla oppilaitostenkin.
Nuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Tarvitsemme selvästi nykyistä enemmän uusia yrityksiä ja jatkajia nykyisiin yrityksiin. Hankkeen tavoitteina on ollut kehittää koulutuksen vaikuttavuutta edistämällä opiskelijoiden työllistymistä työsuhteeseen tai yrittäjinä. Hankkeessa on luotu malli pedagogisesta osuuskunnasta, joka toimii koulutuksen ja työllistymisen toteutusalustana. Tätä varten oppilaitoksen ohjaus- ja opetus-henkilöstöä on koulutettu. Hankkeessa toteutetut toimenpiteet, kuten yrittäjyyskasvatuksen osaamisen lisääminen, uraohjaus ja työhönvalmennus tähtäävät kaikki työllistymiseen työntekijänä tai yrittäjänä. Hankkeeseen osallistuneille henkilöille on koulutettu yrittäjyyskasvatuksen osaamista. Samalla helpotetaan koulutuksesta työelämään tai jatkokoulutukseen siirtymistä. Osuuskunta oppimisympäristönä on vielä testausvaiheessa. Osuuskunta tarjoaa ympäristön, jossa voi turvallisesti tutustua oman alan yrityskenttään ja testata tuoteideoita. Monet toisen asteen opiskelijat työllistävät itsensä yrittäjinä tulevaisuudessa. Toki aluksi kevyt- tai alustayrittäjinä, mutta tulevaisuudessa he ovat työllistäjiä, joiden varaan Suomen tulevaisuus rakentuu.