Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21318

Hankkeen nimi: Lakeuden portaat

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0992445-3

Jakeluosoite: Kiviharjuntie 6

Puhelinnumero: 0401415140

Postinumero: 90220

Postitoimipaikka: OULU

WWW-osoite: http://www.osekk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Juha Virsiheimo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yksikönjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juha.virsiheimo(at)osao.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505909642

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kempeleen kunta, 0186002-9
Hengitysliitto ry / Ammattiopisto Luovi, 0201472-1
Oulun Ammattikorkeakoulu Oy, 2509747-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lakeuden portaat -hankkeessa vastataan nuorten työelämään siirtymisen haasteisiin. Maakuntasuunnitelman 2040 yksi kärkiteema on nuorten koulutus ja työllistymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Ohjelman mukaan nuorten työllistyminen on tärkeää, jotta maakunnan vahvuudet voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Nuorten ja vastavalmistuneiden työllistyminen on koko valtakunnan kärkiteemoja ja erityisen tärkeä se on maakunnassamme. Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukainen työllisyysasteen nostaminen ei onnistu, mikäli emme onnistu hyödyntämään nuorten koulutuksella hankkimaa inhimillistä pääomaa. Uusien työpaikkojen arvioidaan syntyvän erityisesti pk-sektorille. Maakuntamme heikko yrittäjyysaktiivisuus aiheuttaa tässä pullonkaulan; tarvitsemme selvästi nykyistä enemmän uusia yrityksiä ja jatkajia nykyisiin yrityksiin.

Hankkeen tavoitteina on parantaa koulutuksen vaikuttavuutta edistämällä opiskelijoiden työllistymistä työsuhteeseen tai yrittäjinä. Toisena tavoiteena on rakentaa sujuvia polkuja koulutuksen nivelvaiheisiin (koulutuksesta työelämään tai koulutuksesta koulutukseen). Kolmantena tavoitteena on lisätä opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamista osaamisperusteisen ja työelämäläheisen koulutuksen sekä yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa.

Hankkeessa luodaan malli pedagogisesta työosuuskunnasta, joka toimii koulutuksen ja työllistymisen toteutusalustana ja mahdollistajana. Tätä varten oppilaitoksen ohjaus- ja opetushenkilöstö on koulutettava osaamisperusteiseen toimintaan sekä yrittäjyyskasvatukseen osuuskunnassa. Hankkeessa toteuttavat toimenpiteet, kuten yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteet, uraohjaus ja työhönvalmennus tähtäävät kaikki asiakkaan työllistymiseen työntekijänä tai yrittäjänä. Hankkeeseen osallistuville henkilöille mahdollistetaan yrittäjyyskasvatuksen osaamisen syventäminen heidän siirtyessä koulutusasteelta toiselle. Samalla helpotetaan koulutuksesta toiseen siirtyminen laatimalla yhteisiä opintokokonaisuuksia koulutusasteiden nivelvaiheisiin. Työttömille työnhakijoille tarjotaan mahdollisuus yrittäjämäiseen ja työvaltaiseen opintopolkuun osuuskunnassa tai heille annetaan työhönvalmennuksen ohjausta ja/tai uraohjausta.

Hankkeen antaman ohjauksen ansiosta toteuttajaorganisaatiot tai heidän asiakkaansa (opiskelijat, työttömät työnhakijat) ovat perustaneet vähintään kaksi osuuskunta. Osuuskuntien perustaminen ei kuitenkaan ole hankkeen toimenpide. Opettajien osaaminen osaamisperusteisen koulutuksen ja yrittäjyyskasvatuksen toteuttajina on kasvanut. Yhtenäisiä opintopolkuja koulutusasteelta toiselle on lisätty yhteisten opintokokonaisuuksien osalta. Työttömille työnhakijoille on luotu mahdollisuus työvaltaisesta ja yrittäjämäisestä opintopolusta osuuskunnassa. Hankkeen jälkeen osuuskuntien verkosto jatkaa toimintaansa. Osuuskunta tarjoaa työnhakijoille mahdollisuuden työllistää itsensä sekä hankkia lisää osaamista koulutuksen avulla. Osuuskunnan toimintamallia voidaan monistaa muualle. Hankkeen koordinaattorina toimii Oulun seudun ammattiopisto ja osatoteuttajina Ammattiopisto Luovi, Oulun Ammattikorkeakoulu sekä Kempeleen kunta.

Asiasanat: ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulut, lukio, osuuskunta, työllistyminen, yrittäjyys, yrittäjyyskasvatus

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat opiskelijat ja henkilökunta Oulun seudun ammattiopistolla, Ammattiopisto Luovilla, Oulun Ammattikorkeakoulun Liikelouden yksikössä ja Ammatillisesssa opettajakorkeakoulussa, Kempeleen, Limingan, Tyrnävän, Lumijoen ja Hailuodon kunnissa sekä Oulun seudun työnantajat ja nuoret alle 30-vuotiaat vastavalmistuneet työttömät työnhakijat. Lisäksi varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat myös kuntien nuoriso- ja työllisyyspalveluiden ohjaushenkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Alueen kotitaloudet ja peruskoulujen yläkoulujen henkilökunta ja oppilaat sekä muut työnhakijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 274 979

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 49 785

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 523 334

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 57 988

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Kempele, Oulu, Lumijoki, Hailuoto, Muhos, Tyrnävä, Liminka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 42

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 303

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
5/2017 työllisyyskatsauksen mukaan Pohjois-Pohjanmaan työttömistä työnhakijoista miehiä oli enemmän eli 55 %. Pipo 2 -hankkeessa tehtyjen havaintojen mukaan hankkeessa aloittaneista asiakkaista miehillä työttömyyden kesto oli hankkeen aloitushetkellä keskimäärin pidempi kuin hankkeessa aloittaneilla naisilla. Kempeleen kunnan eri työllistämisyksikön ryhmissä on ollut vuonna 2017 yhteensä 108 henkilöä, joista naisia on ollut 34 eli 31 % oli naisia. Limingan kunnan työllisyyspalveluissa oli asiakkaina naisia 36 % kaikista työllistettävistä. Nämä henkilöt ovat pitkäaikaistyöttömiä ja tästä on selvästi nähtävissä miessukupuolen kasvava osuus työttömyyden pitkittyessä. OSAOn Kempeleen-Limingan yksikössä opiskelijat jakautuivat seuraavasti aloittain: Puutarhatalous: miehiä 12,0 %, naisia 88,0 %. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala: miehiä 50,7 %, naisia 49,3%. Logistiikka: miehiä 84,1 %, naisia 15,9 %. Turvallisuusala: miehiä 69,4 %, naisia 30,6 %. Kaikki alat: miehiä 70,2 %, naisia 29,8 %. Opiskelijoiden eroamisia oli tapahtunut seuraavasti vuonna 2016: Tarkasteltaessa opiskelijoiden eroja suhteessa sukupuoleen huomiota herätti puutarhatalouden miesopiskelijoiden suuri eromäärä ja matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla naisten osuus oli suhdelukua selvästi suurempi. Logistiikka- ja turvallisuusaloilla eroamisia oli tapahtunut samassa suhteessa opiskelijamäärään. Luovin opiskelijoista reilu puolet on miehiä ja tekniikan ja liikenteen alalla miesten määrä on hallitseva.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Miesten suurempi riski syrjäytyä on huomioitu hankkeen toiminnassa. Erityisesti koulutukseen ja työhön pääsy ehkäisevät syrjäytymistä. Osuuskunta antaa mahdollisuuden monipuolistaa oppimismenetelmiä aidosti yksilölliseen suuntaan. Työvaltaisen opiskelumuodon valitseminen tai yksittäisten tutkinnonosien suorittaminen osuuskuntatoiminnassa voi sopia hyvin erityistä tukea tarvitsiville nuorille ja aikuisille opiskelijoille ja työnhakijoille. Hankeverkoston osaaminen kehittyy yhteistyön lisääntyessä myös erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden hyväksi, jolloin opintojen keskeytymisiä voidaan ennalta ehkäistä heidän osaltaan. Naisten yrittäjyys on noin puolta harvinaisempaa kuin miehillä. Hankkeessa tuetaan naisyrittäjyyttä. Hankkeessa ei järjestetä suoranaisia tasa-arvoon liittyviä koulutuksia, mutta sukupuoliin kohdistuvat edellä mainitut riskit ja vähemmistöosuudet huomioidaan kaikessa hanketoiminnassa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen pääasiallinen tavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa otetaan sukupuolinäkökulma huomioon edellä kuvatuin keinoin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Etäyhteyksien käyttö, sähköisen materiaalin tuottaminen muun muassa koulutus- ja työllistymispalveluista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Etäyhteyksien käyttö, matkustamisen väheneminen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Sähköisten aineistojen hyödyntäminen ja paperijätteen väheneminen. Eri organisaatiot voivat oppia toisiltaan kestävän kehityksen toimenpiteistä. Esimerkiksi OSAOn puutarhataloudessa tehdään koriste-esineitä hyvin monenlaisista tuotteista ja kasveista myyntiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 0
Hankkeen avulla edistetään yrittelijäisyyttä omassa työssä, palkkatyössä ja yrittäjyydessä. Hankkeen avulla madalletaan yrittäjyyden kynnystä ja parannetaan osaltaan näin maakunnan alhaista yrittäjyysaktiivisuutta. Työttömyyden väheneminen lisää positiivista kierrettä muun muassa kasvavan ostovoiman osalta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 0
Hankkeessa luodaan osuuskuntatoimintamalli sekä toiminta-alusta oppimiselle, opettamiselle, työnteolle ja yrittäjyydelle. Kohderyhmän ja opettajien osaamisperusteisuuden ja yrittäjyyskasvatuksen osaamisen lisääntyminen sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittyminen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Etäyhteyksien käyttäminen neuvotteluissa ja seminaareissa. Hankkeessa suositaan sähköisiä materiaaleja muun muassa oppimis- ja viestintämateriaalien osalta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 0
Opiskelu ja työllistyminen luovat paitsi aineellista, myös henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Osuuskuntatoiminta antaa lisävaihtoehtoja työllistymiselle joko työntekijänä tai yrittäjänä tai niiden yhdistelmänä. Osuuskunnan kautta syntyvät yrittäjämäinen toiminta ja pienyrittäjyys tuottavat positiiviset vaikutukset asiakkaisiin, kuten vanhuksiin, joiden kotona asumista uudet palvelut voivat tukea.
Tasa-arvon edistäminen 5 0
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten miesten opinnoissa pysyminen pyritään turvaamaan alueen moniammatillisella osaamisella ja monipuolisin ja joustavin opetusjärjestelyin. Työelämään kiinnittyminen paranee alueen eri kuntien ja toimijoiden ohjaushenkilöstön yhteistyötä ja osaamista kehittämällä. Työllistymisen edistämiseen tähtäävät työhönvalmennus- ja uravalmennusohjaus saavat aikaan tuloksia työllistymiseen ja/tai kouluttautumiseen erityisesti työttömissä enemmistönä olevien miesten osalta. Osuuskunnassa toteutettu yrittäjämäinen toiminta rohkaisee naisia perustamaan yrityksiä ja saavuttamaan lukumääräisesti miehiä alhaisempaa naisyrittäjyyden tasoa. Se antaa myös valmiuksia esimiesmäiseen ajatteluun ja toimintaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 6
Pohjois-Pohjanmaan nuorten työllisyys on parantunut, mutta hitaammin kuin monissa muissa maakunnissa. Pohjois-Pohjanmaan suurten nuorten ikäluokkien suuruus ja korkea työttömyysaste aiheuttaa ongelmia alueellisessa yhdenvertaisuudessa suhteessa monien muiden maakuntien nuoriin. Maakuntamme kireämmän kilpailutilanteen vuoksi koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta (työllistymistä) täytyy parantaa. Koulutuksesta työhön tai jatkokoulutukseen siirtymisen viivästyminen nostaa syrjäytymisen riskiä. Alueen nuorten ikäluokkien koon vuoksi myös nuorten syrjäytymisen kustannukset olisivat suuret yhteiskunnalle ja Pohjois-Pohjanmaan kunnille. Tekemällä koulutuksesta entistä enemmän työelämäläheistä, edistää se myös nuorten työllistymistä.
Kulttuuriympäristö 0 6
Hankkeen OSAOn osuuskunnan toimintaympäristöksi on kaavailtu Pirilän perinneympäristöä. Hanke rikastuttaa Pirilän alueen toimintaa monipuolisena eri toimijoiden tapahtumapaikkana.
Ympäristöosaaminen 0 4
Hankkeessa suositaan sähköisten asiakirjojen käyttöä (työnhakuasiakirja, erilaiset sovellukset) ja opetetaan kohderyhmiä käyttämään sähköisiä viranomaispalveluita (mm. TE-palvelut, Yritys-Suomi, OSAO, Luovi, OAMK).

9 Loppuraportin tiivistelmä

-