Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21325

Hankkeen nimi: Kyberturvaaja

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2018 ja päättyy 31.7.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: (03) 245 2111

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ville Haapakangas

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ville.haapakangas(at)tamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5287013

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Tampereen korkeakoulusäätiö sr, 2844561-8
Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, 2094551-1
Turun Ammattikorkeakoulu Oy, 2528160-3
Oulun Yliopisto, 0245895-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien toiminnasta ja näin ollen myös erittäin haavoittuvainen niihin kohdistuville häiriöille. Perinteisesti kyberturvallisuuteen liittyvät asiat käsitetään yritysten ICT-asioista vastaavien tahojen toiminnoiksi. Digitaalisuuden muuttaessa toimintaympäristöä oleellisesti näin ei kuitenkaan enää tulisi olla. Kyberturvallisuudesta pitää tulla kaikkien yhteinen asia, ja ICT-toimijoiden ja muiden alojen asiantuntijoiden välistä kyberturvallisuuteen liittyvää osaamiskuilua tulee kaventaa. Kyberturvallisuus mielletään yrityksissä jatkuvaksi prosessiksi, jota pitää kehittää ja ylläpitää jatkuvasti.

Kyberturvallisuus on nopeasti kehittyvä ala, jonka osaaminen tarvitsee työelämälähtöistä, ketterästi uudistettavissa olevaa ja ajankohtaista työelämäkoulutusta. Osaamisvaje yrityksissä on valtava. Kyberturvaaja-hankkeen keskeisenä tavoitteena on vastata tähän osaamistarpeeseen luomalla verkostona olemassa olevista tutkintokoulutusten osista yrityksien henkilöstölle soveltuvaa työelämäkoulutusta. Työelämäkoulutukset rakennetaan toteutustavoiltaan pk-yrityksille sopiviksi ja sisällöiltään suoraan tukemaan alaan liittyviä työtehtäviä.

Hankkeen vaikutuksesta parannetaan suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia ja -vakautta lisäämällä osaamista kyberturvallisuuteen liittyvistä asioita ja ajankohtaisista uhkavektoreista. Hankkeessa kehitetään toimijoiden yhteistyötä kyberturvallisuuteen liittyvissä koulutus- ja kehittämistoiminnoissa sekä alaan liittyviä työelämäkoulutuksia. Hankkeessa kehitetään kyberturvallisuuteen liittyviä työelämäkoulutuksia sekä kehitetään toimijoiden yhteistyötä alaan liittyvissä koulutus- ja kehittämistoiminnoissa.

Työelämäkoulutusten lähtökohtana toimii kunkin mukana olevan korkeakoulun tutkintotavoitteisten koulutusten osat, joiden pohjalta kehitetään yhä nopeammin muuttuviin työelämävaatimuksiin soveltuvaa täydentävää koulutusta. Paikallisia yrityksiä otetaan mukaan työelämäkoulutusten valmisteluun. Jokainen toimija tuo mukanaan alueelliset vahvuustekijänsä kyberturvallisuuden soveltamisalueilta, joita ovat mm. talotekniikka, automaatio, merenkulku, terveysteknologia, tietoturva ja ICT. Sovellusalueisiin painottaminen vahvistaa alueellista kehittymistä ja tukee rakennemuutoksia. Yhteistyö korkeakoulujen kesken puolestaan varmistaa, että koulutettavat saavat mahdollisimman monialaista ja monitasoista koulutusta, sillä useiden eri asiantuntijoiden osaamiset täydentävät ja rikastuttavat koulutusten sisältöä.

Yhteistyöverkoston toimintamalli kehitetään niin, että kaikilla verkoston jäsenillä on mahdollisuus hyödyntää toistensa luomia työelämäkursseja, sisältöä sekä teknisiä ympäristöjä omassa toiminnassaan ja tarjota niitä paikallisesti yritysten hyödynnettäväksi. Toimijat tekevät yhteistyötä myös IoTTi-hankkeen kanssa, jonka kokemuksia yhteistyömallin kehittämisestä hankkeessa voidaan hyödyntää. Yhteistyöverkosto järjestää lisäksi yhteisiä kyberturvallisuuteen liittyviä tapahtumia, jotka kehittävät alueiden yritystoimintaa, ja joihin voi osallistua yritysten henkilöstö ja verkostossa toimivien oppilaitosten opiskelijat.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat:

* alueiden pk-yritysten työntekijät ja työnantajat sekä pienyrittäjät
* osallistuvien oppilaitosten opettajat ja tutkijat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:

* kaikki kyberturvallisuuteen liittyvää työelämäkoulutusta ja tietoisuutta tarvitsevat yritykset ja henkilöt
* osallistuvien oppilaitosten opiskelijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 455 634

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 254 130

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 607 512

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 338 838

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 46

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 47

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolen vaikutusta on analysoitu hanketta valmistelleiden asiantuntijoiden kokemukseen perustuen. ICT-alalla on vielä melko vähän naisia. Hanke pyrkii osaltaan tekemään alaa tunnetuksi kyberturvallisuuden näkökulmasta, mikä voi lisätä molempien sukupuolten kiinnostusta alaa kohtaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat kantavia arvoja hankkeessa sekä toteutuksesta vastaavien korkeakoulujen toiminnassa yleensäkin. Hankkeen kaikki toimenpiteet ovat sellaisia, että ne sopivat sellaisenaan sekä naisten että miesten tehtäviksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen, vaikka se huomioidaankin hankkeen aikana.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei suoranaista vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei suoranaista vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei suoranaista vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei suoranaista vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei kohdistu Natura-alueisiin
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 0
Ei suoranaista vaikutusta. Hankkeen toiminnassa pyritään huomioimaan kierrätys ja paperittomuus.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei suoranaista vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 0
Hankkeen toiminta keskittyy kuutoskaupunkien elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen kyberturvallisuuden näkökulmasta, sekä kaupunkien toimijoiden välisen yhteistyön lisäämiseen. Jatkossa hankkeen vaikutukset laajenevat valtakunnallisesti.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 0
Hankkeessa luodaan edellytykset elinkeinoelämän digitaalisten palveluiden kehittämiseen varmistamalla näiden palveluiden tietoturvallisuus.
Liikkuminen ja logistiikka 0 6
Kyberturvallisuuden varmistaminen mahdollistaa älyliikenteen ja automaattisen liikenteen ja jakelun toteuttamisen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 8
Yritysten kilpailukyvyn kasvu lisää hyvinvointia ja työllisyyttä. Turvallisuus, mukaanluettuna kyberturvallisuus, lisää ihmisten hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 2 0
Hankkeessa huomioidaan tasa-arvo. Hanke pyrkii tekemään ICT-alasta kiinnostavaa kyberturvallisuuden näkökulmasta, ja lisää alan tunnettavuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 3
Hanketta toteuttavat korkeakoulut ovat kansainvälisiä organisaatioita, joissa kulttuurinen yhdenvertaisuus on tärkeä arvo. Hankkeen tuotokset laaditaan niin, että pidemmällä aikavälillä ne hyödyttävät suomalaisia laajalti, mikä tukee yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei merkittävää vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei merkittävää vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

-