|
|
|
Hankekoodi: S21326
Hankkeen nimi: Lukihanke Pohjoinen
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2018 ja päättyy 30.6.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245895-5
Jakeluosoite: Yliopistonkatu 9
Puhelinnumero: 0294480000
Postinumero: 90014
Postitoimipaikka: Oulun yliopisto
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kairaluoma Leila
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopistonlehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leila.kairaluoma(at)oulu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3397372
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tausta
Lukemisen ja kirjoittamisen taito on merkittävä taito. Luku- ja kirjoitustaito vaikuttaa ratkaisevalla tavalla perusopetuksessa menestymiseen, toisen asteen koulutukseen hakeutumiseen, opiskelun etenemiseen ja myöhemmin työllistymiseen. Tutkimustulosten perusteella on yleisesti havaittu suomalaisnuorten lukemisen taidoissa valitettavaa laskua. Sama ilmenee myös kirjoitustaidon osalta. Pohjoissuomalaisittain hyvin huolestuttavaa on julkisuudessakin esille noussut suunta, jonka mukaan erityisesti pohjoissuomalaisten poikien lukemisen taidot ovat heikentyneet.
Tavoitteet
Tilanteeseen puuttuminen on tärkeää, koska koulutuksellisesti epätasa-arvoisessa asemassa ovat sellaiset perusopetuksen nuoret ja toiselle asteelle siirtyvät opiskelijat, joilla on puutteelliset perustaidot lukemisessa ja kirjoittamisessa ja muutoinkin heikot opiskelutaidot. Hankkeella tarkennetaan valtakunnallisten arviointien antamaa kuvaa pilottikoulujen nuorten, erityisesti poikien, luku- ja kirjoitustaidosta ja sen taustalla olevista tekijöistä. Hankkeen keskeisin tavoite on kehittää lukitaidoiltaan heikkojen nuorten osaamista tehostetulla pedagogiikalla ja toimintatavoilla sekä kehittää koulukohtaisia malleja lukitaitojen parantamiseksi.
Toimenpiteet ja tulokset
Hanke sisältää pohjoissuomalaisten pilottikoulujen yhdeksäsluokkalaisten lukiarvioinnit ja muut arvioinnit (mm. motivaatio ja jaksaminen). Oppilaita, opettajia ja vanhempia haastatellaan tilanteen hahmottamiseksi ja taustatietojen saamiseksi. Toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan niiden nuorten osalta, jotka saadun tiedon perusteella ovat heikoimmassa asemassa opiskelun etenemisessä ja ammatin hankkimisessa.
Pilottikouluilla kokeillaan lukemisen ja kirjoittamisen parantamiseksi erilaisia pedagogisia keinoja ja perusteltuja käytänteitä. Saadun kokemuksen ja tietämyksen pohjalta kehitetään lukemisen ja kirjoittamisen kohentamisen pedagogisia toimintamalleja, joita kokeillaan Lapista ja Pohjois-Pohjanmaalta valituilla pilottikouluilla. Tuen tehokkuutta seurataan niiltä osin kuin se tässä hankkeessa on mahdollista. Pilottikouluja ovat Muurolan ja Ounasjoen peruskoulu sekä Rajakylän ja Talvikankaan koulut. Mukana ovat lisäksi Lapin koulutuskeskus REDU ja Oulun seudun ammattiopisto. Mukana on muutamia asiasta kiinnostuneita kouluja, jotka nimetään myöhemmin. Hankkeen pohjalta suunnitellaan Pohjois-Suomen alueelle virtuaalisesti toimiva Lukituen keskus, josta lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvissä ongelmissa saavat asiantuntija-apua niin oppilaat, huoltajat kuin opettajatkin. Hankkeen tuloksena laaditaan myös opaskirja. Hankkeen tuloksista informoidaan yhteistyökouluja ja järjestetään kohderyhmille ja asiasta kiinnostuneille loppuseminaari. Aiheeseen liittyvä opettajien täydennys- ja peruskoulutuksen kehittäminen ja suositusten tarjoaminen on osa hankkeen tuloksia.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat pilottikoulujen 9. luokkien oppilaat ja toiselle asteelle siirtymässä olevat luku- ja kirjoitustaidoltaan heikot nuoret, erityisesti pojat.
Kohderyhmä kuuluu oppimis-, opiskelu- ja motivaatiovaikeuksiensa vuoksi siirtymävaiheessa koulutuksellisesti muita heikommassa asemassa oleviin nuoriin. Pilottikoulujen lopullinen valinta perustui koulujen sijaintiin (maaseutu/taajamakoulut), henkilökunnan motivaatio- ja yhteistyöhalukkuuteen ja koulujen tarpeeseen kehittää oppilaiden taitoja.
Varsinaisina pilottikouluina toimivat Muurolan ja Ounasjoen peruskoulut Rovaniemeltä sekä Rajakylän ja Talvikankaan koulut Oulusta. Mukana ovat lisäksi Lapin koulutuskeskus REDU ja Oulun seudun ammattiopisto.
Kohderyhmänä on henkilöstö, jonka toimintatavat vaikuttavat nuorten oppimisen edistämiseen niin perusopetuksessa kuin ammatillisessakin koulutuksessakin. Kohderyhmä koostuu siten perusopetuksen ja ammatillisten oppilaitosten opettajista, erityisopettajista, opinto-ohjaajista ja muusta henkilökunnasta.
Välillisinä kohderyhminä ovat nuorten vanhemmat/huoltajat. Välillisesti ovat mukana myös Oulun ja Lapin opettajainkoulutuslaitokset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 308 092
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 296 576
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 397 617
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 370 721
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi
Seutukunnat: Oulunkaaren, Rovaniemen, Torniolaakson, Oulun
Kunnat: Rovaniemi, Oulu, Utajärvi, Ylitornio
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 400
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Poikien ja tyttöjenkin työllistymistä tuetaan lukemisen ja kirjoittamisen taitoja vahvistamalla ja välillisesti koulutusta ja koulutukseen hakeutumista ja työssä menestymistä parantamalla. Pyrkimyksenä on rohkaista nuoria, etenkin poikia, perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 8 |
| Lukikeskuksen suunnittelu ja myöhemmin toteuttaminen istuu hyvin Aineettomien palveluiden kehittämisstrategiaan. Toiminta auttaa alueellisessa verkostoitumisessa ja hyödyntää luovaa teknologiaa lukipalveluiden tarjoamisessa haja-asutusalueen ihmisille. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 8 |
| Kun nuorten itsetunto ja taidot vahvistuvat räätälöidyn tuen avulla, he ovat valmiimpia liikkumaan opiskelupaikan ja työn vuoksi. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 8 |
| Parantunut luku- ja kirjoitustaito luo edellytyksiä kouluttautua, selvitä arjessa ja työssä ja näin lisätä hyvinvointia. Hyvät perustaidot ja opiskelussa menestyminen rakentavat nuorten itsetuntoa ja vähentävät psyykkisten ongelmien riskiä. Lukemisen ja kirjoittamisen hyvillä taidoilla on yhteys mielen hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Poikien ja nuorten miesten perustaitojen parantamisen avulla edistetään ennen kaikkea tasapuolista kohtelua ja tasa-arvoa. Työalojen naisistuminen ja polarisoituminen ei takaa tasapuolista hyvinvointia. Vanhempien koulutustason nostaminen on yhteydessä myös lasten oppimiseen ja hyvinvointiin. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 8 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus edellyttävät, etteivät tyttöjen ja poikien lukemisen ja kirjoittamisen taidoissa tapahdu heikentymistä tai eriytymistä missään koulutuksen vaiheissa kummankaan sukupuolen eduksi. Hyvät perustaidot auttavat merkittävästi maahanmuuttajataustaisia nuoria integroitumaan yhteiskuntaan ja työelämään. Vahvat perustaidot mahdollistavat nuorten osallisuutta ympäristössään. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 7 |
| Perustaitoihin vaikuttamalla erilaisten mekanismien kautta edistetään kulttuuriympäristön rikastumista ja sen kehittymistä myönteiseen suuntaan. Myös poikien ja miesten monipuolinen kouluttautuminen ja osallisuuden parantaminen naisten rinnalla luo monipuolista kulttuuriympäristöä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 7 |
| Parantuneet lukemisen ja kirjoittamisen taidot edesauttavat kouluttautumista, tietojen ja taitojen lisäämistä ja ymmärrystä ympäristöstä ja siihen myönteisesti vaikuttavista tekijöistä. Karttuneet tiedot ja tietoisuus mm. ympäristöuhkista edesauttavat ympäristön suojelua ja estävät ympäristöä vahingoittavien asioiden toteuttamista. | ||
Lukihanke Pohjoinen oli Oulun yliopiston ja Lapin yliopiston yhteistyöhanke (1.4.2018–30.6.2020), jossa pureuduttiin erityisesti peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten luku- ja kirjoitustaitojen parantamiseen. Jokainen tarvitsee elämässä pärjäämiseen luku- ja kirjoitustaitojen perushallintaa. Lukemisen ja kirjoittamisen taidot vaikuttavat ratkaisevalla tavalla perusopetuksessa menestymiseen,
toisen asteen koulutukseen hakeutumiseen, opiskelun etenemiseen ja myöhemmin työelämässä toimimiseen.
Suomalaisnuorten lukemisen ja kirjoittamisen taidoissa on ilmennyt valitettavaa laskua (esim. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013, 2016). Koulutuksellisesti epätasa-arvoisessa asemassa ovat erityisesti ne perusopetuksen nuoret ja toiselle asteelle siirtyvät opiskelijat, erityisesti pojat, joilla on puutteelliset perustaidot lukemisessa ja kirjoittamisessa ja muutoinkin heikot opiskelutaidot. Luku- ja kirjoitustaidon parantamisen haasteeseen on ollut tärkeä tarttua ja tarjota tukea nuorille opiskelun etenemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Lukihanke Pohjoisen tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa pedagogisia ja ohjauksellisia toimia lukemisen ja kirjoittamisen taitojen vahvistamiseksi koulu-, luokka-, ryhmä- ja yksilötasolla. Myös toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta huomioitiin, vaikka varsinaisesti seurantatutkimusta ei hankkeen kuluessa tehty. Hankkeen pilottikouluiksi valittiin neljä peruskoulua, kaksi Oulusta ja kaksi Rovaniemeltä, joihin interventio- ja kehittämistoiminta keskittyi. Lisäksi Rovaniemen kymppiluokalla toteutettiin kaksi opetuskokeilua siirtymävaiheen oppilaille. Kouluilla pyrittiin rakentamaan hyviä opetuksellisia keinoja ja perusteltuja käytänteitä niin yleisesti kaikkien oppilaiden hyödyksi kuin tuen tarpeessa olevien nuorten luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi ja lukemiseen innostamiseksi.
Kohdennettua lukemisen ja kirjoittamisen pedagogiikkaa ja tukimuotoja suunniteltiin ja toteutettiin erityisesti niille yhdeksäsluokkalaisille nuorille, jotka tehtyjen arviointitietojen perusteella näyttivät olleen heikoimmassa asemassa opiskelun etenemisessä ja myöhemmin jatkokoulutuksessa. Hankkeessa tarkentui käsitys pilottikoulujen nuorten luku- ja kirjoitustaidosta ja sen taustalla olevista tekijöistä erilaisten arviointimenetelmien avulla. Taustatekijöistä arvioitiin opiskelumotivaatiota, lukemismotivaatiota ja jaksamista.
Saadun kokemuksen ja arvioinnin pohjalta kehitettiin pedagogisia toimintamalleja lukemisen ja kirjoittamisen taitojen ja lukemismotivaation kohentamiseksi. Hankkeen kautta tarjottiin pilottikoulujen opettajille mahdollisuuksia osallistua myös täydennyskoulutukseen. FT Sari Sulkunen Jyväskylän yliopistosta koulutti pilottikoulujen opettajia aiheesta ”Oppiaineen kieli ja lukutaito”. Koulujen erityisopettajat, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä reaaliaineiden opettajat olivat tämän hankkeen osalta avainasemassa. Hankkeen aikana ymmärrettiin yhä paremmin, että kaikki koulun opettajat ovat omassa oppiaineessaan ja edustamansa tieteenalan osalta ohjaamassa oppilaita luku- ja kirjoitustaitojen kehittymistä. Erityisopettajan tehtävänä on tarjota kohdennettua lukemisen ja kirjoittamisen opetusta oppilaille, joiden taidot ovat heikot. Myös oppimaan oppimisen taitojen kohentaminen oli keskeistä pedagogiikkaa yleisesti ja kohdennetussa tuessa.
Samoihin aikoihin hankkeen kanssa lähti liikkeelle ajankohtaisia ja hyviä valtakunnallisia koulutushankkeita ja lukemiskampanjoita, joiden hyödyntäminen oli ja on osa opettajien täydennys- ja peruskoulutuksen kehittämistä niin hankkeessa kuin muutoin tulevaisuudessakin.
Hankkeen päätavoitteisiin kuului suunnitella verkkosivusto nuorten luku- ja kirjoitustaitoihin kohdentuva Lukituen keskus (http://bit.ly/lukitukikeskus), josta olisi saatavilla lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvissä ongelmissa asiantuntija-apua oppilaille, huoltajille ja opettajille. Keskuksen tarkoituksena on tarjota tukea erityisesti Pohjois-Suomen alueella asuvalle väestölle.
Hankkeen tuloksena julkaistiin yläluokan luku- ja kirjoitustaidon pedagogiikkaa käsittelevä opaskirja Luku- ja kirjoitustaidon pedagogiikkaa yläkouluun. Kirja on saatavissa pdf-versiona osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-206-1. Paperisena sitä on jaettu ja tullaan jakamaan kirjastoihin, kouluille, opettajille, opiskelijoille, aiheeseen perehtyneille ja aiheesta kiinnostuneille.