Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21328

Hankkeen nimi: PUHKE – osaavaa työvoimaa puhtaanapitoon ja keittiöihin

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Etelä-Savon Koulutus OY

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 2249317-6

Jakeluosoite: PL 304

Puhelinnumero: 0405757743

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.esedu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuija Turpela

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuija.turpela(at)esedu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447115689

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työnvälitys- sekä ennakointitietojen mukaan Etelä-Savossa on jo tällä hetkellä sekä tulevaisuudessa suuri tarve ammattitaitoisille puhdistuspalvelualan sekä suurkeittiöalan työntekijöille. Aloilta on eläköitymässä paljon henkilöstöä eikä alalle tällä hetkellä hakeudu riittävästi uusia koulutettavia. Etelä-Savon ammattiopistossa koulutetaan sekä kokkeja ravintola- ja catering-alan perustutkinnossa sekä siivoustyön ammattilaisia puhdistus- ja kiinteistöpalvelulan perustutkinnossa ja ammattitutkinnoissa. Nuoret ja myös alalle tulevat aikuiset kokkiopiskelijat ovat ensisijaisesti kiinnostuneita ravintolatyöstä ja hakeutuvat jo opintojen aikana ao. alan työ- ja harjoittelupaikkoihin. Puhdistuspalveluala on jo pitkään ollut aikuisten koulutusala, jonne ei juurikaan hakeudu nuoria. Puhdistusala on kuitenkin alana maahanmuuttajaopiskelijoiden suosiossa. Tällä hankkeella pyritään lisäämään sekä suurtalouskeittiö- sekä puhdistuspalvelualojen vetovoiman lisäämiseen koulutuksen ja työelämän yhteistyötä lisäämällä. Aloite yhteistyöhankkeelle on tullut työelämästä ja hanke on suunniteltu yhteistyössä Mikkelin kaupungin ruoka- ja puhdistuspalvelujen sekä Essoten tukipalvelujen (puhdistus- ja ruokapalvelut) kanssa.

Hankkeen toimenpiteet jakaantuvat kolmeen kehittämisteemaan:

1) Uudet mallit puhdistuspalvelu - ja suurtalouskeittiöalojen vetovoiman lisäämiseksi:

Hankkeessa tehostetaan opiskelijahankintaa ja kokeiluna yhteistyössä TE-palvelujen kanssa järjestetään sekä nuorten että työttömien alalle suuntautuvien haastatteluja ja koulutusalainfoja esim. työllistävissä järjestöissä ja muissa sidosryhmissä. Tavoitteena on haastatella ja henkilökohtaisesti kontaktoida n. 200-300 henkilöä Te-toimisto yhteistyötahona. Työnantajat osallistuvat myös ao. koulutusten markkinointiin yhdessä Esedun kanssa järjestämällä työpaikkavierailuja, infotilaisuuksia sekä tekemällä koulutusten yhteismarkkinointia esim. videoiden ja somen avulla sekä kertomalla konkreettisesti alan hyvästä työllisyystilanteesta. Ammatillisiin opintoihin hakeudutaan nykyisin sekä yhteishaun että jatkuvan avoimen haun kautta ja jokaiselle opiskelijalle rakennetaan henkilökohtainen opiskelupolku.

2) Työpainotteinen koulutusmalli

Hankkeessa kehitetään uutta, entistä työpainotteisempaa oppimisen mallia puhtaus- ja ravitsemisalan työhön uudistamalla koulutusta yhdessä Essoten ja Mikkelin kaupungin sekä Etelä-Savon ammattiopiston toimijoiden kanssa. Uusi malli rakennetaan niin, että ESSOTE sekä Mikkelin kaupunki sitoutuvat molemmat tarjoamaan puhtauspalveluiden sekä suurtalouskeittiöalaa opiskeleville 30 koulutussopimuspaikkaa eli yhteensä 60 koulutussopimuspaikkaa hankkeen keston aikana. Koulutussopimusten kestot ja määrät sovitaan yhteistyössä työnantajien ja työpaikkojen kanssa. Samalla sovitaan myös miten työpaikkaohjaajakoulutus järjestetään ja miten työelämäopettajan ohjaustyö näkyy fyysisesti työpaikalla. Yhteisesti sovitaan myös muista yhteistyön muodoista, miten esim. digitaalisuuden keinoin voidaan ohjata opiskelijaa ja tukea ongelmatilanteissa työpaikkaohjaajaa. Hankkeessa pilotoidaan myös oppisopimuksen tutkinnonosittaista suorittamista näillä aloilla. Alojen työllisyysnäkymät ovat positiiviset ja mahdollisuus työllistyä koulutuksen jälkeen on erittäin hyvä. Hankkeeseen voivat osallistua myös muuta ao. alojen työnantajat.

3) Yhteisen koulutus- ja perehdytysmateriaalin laadinta oppilaitoksen ja työpaikkojen yhteiskäyttöön

Hankkeessa laaditaan perehdytys- ja koulutusmateriaali, joka kattaa alojen työprosesseja.
Materiaaleissa puhtaus- ja ravitsemispalvelujen työprosesseja kuvataan ja avataan osaamisen tunnistamisen ja osaamisen kasvun poluksi siten, että koulutukseen ja ohjaamiseen liittyvät kriittiset kohteet löydetään materiaalin tuottamista ja kokoamista varten. Materiaaleissa pyritään laadukkaaseen video- ja verkkotuottamiseen. Koulutusmateriaalipankki kootaan aiemmin tuotetuista materiaaleista ja lisäksi tuotetaan materiaaleja, joita ei ole aiemmin tuotettu. Lisäksi tuotetaan materiaaleja eri oppimistyylejä ja –tasoja varten.

Hankkeen toimenpiteillä pyritään pysyvästi vaikuttamaan puhdistuspalvelu- ja suurtalouskeittiöalojen vetovoimaisuuteen opiskelijoiden keskuudessa ja sitä kautta osaavan työvoiman saatavuuteen maakunnassamme. Hanketyön tuloksena työelämälähtöinen ammatillisen koulutuksen mallia kehitetään yhteistyössä työantajien kanssa mikä mahdollistaa entistä henkilökohtaisemmin räätälöidyt oppimisen polut. Tiiviimpi yhteistyö koulutuksen ja työnantajien välillä mahdollistaa esim. paikalliset tutkinnon osat, jotka voidaan suunnitella työpaikkojen tarpeista. Hankkeen toimenpiteillä Mikkelin seudulle saadaan lähes sata uutta osaajaa työvoimapula-alojen työpaikkoihin ja puhdistuspalveluajan sekä suurkeittiöiden vetovoima kasvaa opiskelijoiden keskuudessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmän muodostavat n. 200-300 työhallinnon asiakasta, joita kohdennetulla haastatteluilla ja ao. alojen markkinoinnilla ohjataan soveltuvuuden ja motivaation mukaan hakeutumaan opiskelemaan puhdistus- tai suurkeittiöalaa. Myös kaikki ao. aloille normaalin haun eli yhteishaun tai avoimen haun kautta tulevat ovat hankkeen kohderyhmään.

Erityisesti asiakasohjauksessa kiinnitettään huomiota maahanmuuttajiin sekä alan vaihtajiin.

Hankkeen kohderyhmänä ovat myös em. työpaikat ja niiden työntekijät sekä työpaikkaohjaajat jossa Esedun työelämäopettajat toimivat ja antavat tukea työpaikkaohjaajille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat ao. alojen muut työnantajat, jotka hyötyvät uudesta työelämän ja kouluttajan välisestä yhteistyöstä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 257 020

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 230 725

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 367 171

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 329 629

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin

Kunnat: Puumala, Kangasniemi, Pertunmaa, Mikkeli, Hirvensalmi, Mäntyharju

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 11

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 30

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sekä suurtalous että puhdistuspalveluala ovat perinteisiä naisten aloja. Tällä hankkeella halutaan varmistaa myös alasta kiinnostuneiden miesten tukeminen ao. koulutusvalinnan tekemisessä. Alat ovat myös suosittuja maahanmuuttajien keskuudessa ja hankkeen tarkoituksena on tukea monikulttuurisuuden osaamista työpaikoilla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet kohdennetaan sekä naisiin että miehiin ja erityistä tukea annetaan alalle haluaville miehille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 3
Ammattitaitoinen henkilöstö osaa esim. keittiötyössä vähentää hävikkiä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 4
Ammattitaitoinen puhdistus- ja keittiöosaaja pystyy käyttämään taloudellisesti materiaaleja ja vähentämään jätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 3
Osaavan työvoiman saatavuus työvoimapula-aloille lisää elinkeinorakenteen toimivuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 3
Koulutus ja työllisyys lisää hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 6 4
Esim. maaahanmuuttajien työllistymistä edistetään tällä hankkeella.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 3
Esim. maaahanmuuttajien työllistymistä edistetään tällä hankkeella.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 3 0
Ammattitaitoinen puhdistus- ja keittiöosaaja pystyy käyttämään taloudellisesti materiaaleja ja vähentämään jätettä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli lisätä puhdistuspalvelualan ja suurkeittiöalan vetovoimaisuutta lisäämällä koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. Hankkeen toimenpiteillä pyrittiin pysyvästi vaikuttamaan puhdistuspalvelu- ja suurtalouskeittiöalojen vetovoimaisuuteen opiskelijoiden keskuudessa ja sitä kautta osaavan työvoiman saatavuuteen maakunnassamme.

Hankkeen toimenpiteet jakaantuivat kolmeen kehittämisteemaan:
1. Uudet mallit puhdistuspalvelu - ja suurtalouskeittiöalojen vetovoiman lisäämiseksi:
2. Työpainotteinen koulutusmalli
3. Yhteisen koulutus- ja perehdytysmateriaalin laadinta oppilaitoksen ja työpaikkojen yhteiskäyttöön

Ensimmäisessä kehittämisteemassa ”Uudet mallit puhdistus- ja suurtalouskeittiöiden vetovoiman lisäämiseksi” tavoitteena oli tehostaa opiskelijahankintaa yhteistyössä Te-palvelujen kanssa. Te-palveluiden kanssa yhteistyössä haastateltiin yhteensä 104 henkilöä. Lisäksi haastateltiin jatkuvan haun tai suorakontaktien kautta 51 henkilöä.
Osallistavaa markkinointia yhdessä työnantajien kanssa toteutettiin työpaikkavierailuilla, infotilaisuuksilla, yhteismarkkinoinnilla, videoiden ja somen avulla sekä kertomalla konkreettisesti alojen hyvästä työllisyystilanteesta. Työpaikkavierailuja toteutettiin opettajalähtöisesti: koulutussopimukset, työelämäjaksot ja toimintaympäristöihin tutustumiset.

Toisessa kehittämisteemassa kehitettiin uutta, entistä työpainotteisempaa oppimisen mallia uudistamalla koulutusta yhdessä Mikkelin kaupungin Ruoka- ja puhtauspalvelujen (Mikkelin kaupunki), Etelä-Savon Sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote) ja Etelä-Savon ammattiopiston (Esedu) toimijoiden kanssa. Koulutussopimuksia solmittiin Mikkelin kaupungin kanssa 39 kappaletta, Essoten kanssa 27 kappaletta ja muiden yritysten kanssa 96 kappaletta. Oppisopimuksia solmittiin 34 kappaletta. Puhdistusalalla oli 67 opiskelijaa ja suurkeittiöalalla 52 opiskelijaa. Työelämäopettajat olivat työelämäjaksoilla Mikkelin keskussairaalassa, Mikkelin kaupungin keskuskeittiö Isossa Padassa, Naisvuoren uimahallilla, Rantakylän koululla, päiväkoti Vilttihatussa, Mikkelin lukiolla, Kangasniemen Hyvinvointikeskuksessa, Scandic Hotel Mikkeli ravintola Bord:ssa, Saimaanharjun palvelukeskuksessa, Saksalan päiväkodissa, Omatorilla, Ristiinan koulukeskuksella, Moision sairaalalla, Kalevankankaan koululla, Mikkelin kaupungin virastotalolla, Mikkelin kaupungin pääkirjastolla ja Attendo Oy:n hoivakoti Marsalkanhovissa. Työelämäjaksot olivat puhtaanapito- ja keittiötehtäviä, perehdyttämiseen ja ohjaukseen tutustumista sekä perehdytys- ja koulutusmateriaalien konkreettista keräämistä ja kuvaamista. Työpainotteinen koulutusmalli otettiin käyttöön syksystä 2019 alkaen. Koulutusmallissa painotetaan ns ”50-30-20” –mallia, jossa 50 % on työelämässä tapahtuvaa oppimista, 30% lähiopiskelua ja 20% verkossa tai digitaalisesti tapahtuvaa oppimista, kuitenkin huomioiden vahvasti kunkin opiskelijan yksilölliset polut ja oppimisvalmiudet. Hankkeen aikana pilotoitiin oppissopimuksen tutkinnonosittainen suorittaminen. Ravintola- ja cateringalan perustutkinnon osasta ”Lounasruokien valmistaminen”, tutkinnon osanosa (osaamiskokonaisuus) ”Kylmät lounasruoat”.

Kolmannessa kehittämisteemassa ”Yhteisen koulutus- ja perehdytysmateriaalin laadinta oppilaitoksen ja työpaikkojen yhteiskäyttöön” laadittiin alojen työprosesseja kattavia koulutus- ja perehdytysmateriaalia. Hankkeen aikana työstettiin perehdytysmateriaalia ja työprosessikuvauksia puhtaanapitoalan Ylläpitosiivouspalvelut -tutkinnonosaan ja keittiöalan Palvelu- ja jakelukeittiön toiminnot -tutkinnonosaan. Video- ja verkkotuottamiseen liitettiin ohjauksen, perehdyttämisen ja koulutusmateriaalin tuottamisen huomioimalla eri oppimistyylit sekä saavutettavuus. Tuotoksena syntyi koulutussivut www.puhke.fi, jota alan opettajat käyttävät opetuksessaan, ylläpitävät ja päivittävät myös tulevaisuudessa.