|
|
|
Hankekoodi: S21330
Hankkeen nimi: Tykke-hanke
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2018 ja päättyy 31.5.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Huoltoliitto ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0109030-0
Jakeluosoite: Jokiharjuntie 3
Puhelinnumero: 0447889498
Postinumero: 70910
Postitoimipaikka: Vuorela
WWW-osoite: http://www.huoltoliitto.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kalle Onnela
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kalle.onnela(at)kunnonpaikka.com
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447470696
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pitkäaikaistyöttömyys aiheuttaa kunnille suuria kustannuksia suoraan työmarkkinatuen maksuosuuksien muodossa, mutta ennen kaikkea välillisesti. Pitkäaikaistyöttömyys on myös hyvin merkittävä elämänlaatua heikentävä tekijä. Tällä hetkellä kuntien ja TE-toimistojen työllisyyspalveluilla ei pystytä pitkäaikaistyöttömiä tukemaan riittävästi johtuen osittain pitkäaikaistyöttömien terveys-, ja elämäntilanteen puutteellisesta tiedosta. Tämän vuoksi pitkäaikaistyöttömille ei pystytä kohdentamaan heidän terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä parhaalla tavalla tukevia palveluita riittävän tehokkaasti.
Tämän hankkeen tavoitteena on luoda kevyt ja kustannustehokas toimintamalli, jonka avulla voidaan löytää pitkäaikaistyöttömien joukosta ne henkilöt, joilla osaamisen ja terveydentilan puolesta olisi mahdollisuus työllistyä ja joihin on järkevää kohdistaa esimerkiksi työelämäkokeilun palveluja. Toiseksi pyritään löytämään henkilöt joiden työllistymistä rajoittaa jokin terveydellinen haitta ja heidät ohjataan terveydenhuollollisten toimenpiteiden pariin (esim. sairauden hoito, päihdekuntoutus, ammatillinen kuntoutus). Kolmanneksi pyritään löytämään mahdolliset henkilöt, joilla ei ole edellytyksiä työelämään ja heidät ohjataan eläkeselvittelyiden pariin. Hankkeen toimintakokonaisuuteen kuuluu myös osallisuutta tukeva toiminta, jonka puitteissa tuetaan hankkeen asiakkaita lisäämään osallisuuttaan ja löytämään uusia sosiaalisia kontakteja ja aktivaatiota kolmannen sektorin palvelutarjonnasta kohdekunnassaan.
Tämän hankkeen toiminta-alueena on kaksi alueellisen työllisyyskokeilun piirissä olevaa pohjoissavolaista kuntaa, eli Kuopio ja Tuusniemi. Kohderyhmänä ovat vähintään 1000 päivää työmarkkinatukea saaneet henkilöt. Tällaisia henkilöitä on hankkeen toiminta-alueella n. 1200 kpl. Asiakkaat rekrytoidaan kuntien työllisyyspalveluiden sekä Te-toimiston kautta ja he tulevat Huoltoliitto ry:n omistamaan Kylpylähotelli Kunnonpaikkaan 2+1 päivää kestävälle ryhmäselvittelyjaksolle noin kahdeksan hengen ryhmissä. Tämän selvittelyjakson aikana tehdään moniammatillisen työryhmän toimesta osallistujille terveyden ja osaamisen kartoitus sekä laaditaan kartoituksen pohjalta lausunto, jonka perusteella kuntien työllisyyspalveluissa asiakkaille pyritään kohdentamaan oikeanlaisia palveluja.
Selvitysjaksolla toteutetaan myös asiakkaiden harrastusten ja kiinnostusten kohteiden kartoitus ja sen perusteella laaditaan asiakkaalle välitehtävä osallistua kotikunnassaan johonkin oman mielenkiinnon mukaiseen osallistavaan toimintaan. Välijakson jälkeen tehdään Kunnonpaikassa yhteenveto asiakkaan tilanteesta yhdessä työryhmän ja asiakkaan kanssa ja laaditaan jatkosuunnitelma. Jatkosuunnitelman toteutumista tuetaan hankehenkilöstön toimesta puhelin—ja sähköpostituen sekä henkilökohtaisen ohjauksen ja tuen muodossa.
Hankkeen tuloksena saadaan aiempaa parempaa taustatietoa pitkäaikaistyöttömien työllistymisvalmiuksista ja pystytään sitä kautta parantamaan työllisyyspalvelujen osumatarkkuutta. Työllisyyspalvelujen asiakas saa tilanteeseensa paremmin soveltuvaa tukea ja tätä kautta asiakkaiden sosiaalinen asema ja fyysinen sekä psyykkinen terveys parantuvat. Hankkeen tuloksena tavoitellaan työttömyysjaksojen lyhentymistä sekä asiakkaiden nopeampaa ohjautumista sopivien tukipalveluiden pariin. Osallisuutta tukevan ohjauksen myötä pitkäaikaistyöttömät ohjautuvat paremmin kolmannen sektorin tarjoamien tukimuotojen pariin ja myös järjestöt saavat palveluihinsa asiakkaita ja kenties myös vapaaehtoistoimijoita. Myös käsitys kuntien kolmannen sektorin palvelukirjosta täsmentyy ja hankkeen myötä pystytään auttamaan järjestöjä kehittämään sellaisia palveluja ja tukimuotoja joille olisi hankekunnissa tilausta. Tämä valmistaa järjestöjä myös tulevan SOTE- ja maakuntauudistuksen myötä todennäköisesti ilmaantuvaan tilanteeseen, jossa järjestöiltä odotetaan aiempaa selvästi suurempaa roolia kuntien hyvinvoinnin edistämistyössä.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on hankekuntien (Kuopio sekä Tuusniemi) rakennetyöttömät, joilla on tunnistettuja/tunnistamattomia, työllistymistä haittaavia toimintakyvyn rajoitteita.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä ohjautuu hankkeeseen Pohjois-Savon Te-palveluista, Tuusniemen kunnan sosiaalitoimesta, Kuopion kaupungin Työllisyyspalveluista sekä Kuopion kaupungin Työllistymisen yhteispalvelu ASKEL (ESR)-hankkeen kautta. Hankkeeseen asiakkaita ohjaavien tahojen työntekijät arvioivat hankkeeseen osallistujien, hankkeen tavoitteiden mukaiset, tarpeet ennen hankkeeseen ohjaamista.
Pohjois-Savon Te-palvelut sekä kuntien työllisyyspalveluja järjestävät tahot, jotka saavat hankkeen toiminnan kautta lisätietoa hankkeen varsinaisesta kohderyhmästä (yksilö- sekä ryhmätasolla), lisäten edellytyksiä asiakkaalle soveltuvaan palveluun ohjaamiseen.
Kolmannen sektorin toimijat, jotka tarjoavat tai ovat jatkossa halukkaita tarjoamaan matalan kynnyksen, osallisuutta tukevia, palveluita hankkeen varsinaiselle kohderyhmälle.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 291 700
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 258 023
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 377 266
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 333 759
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion, Koillis-Savon
Kunnat: Kuopio, Tuusniemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 360
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 0 |
| Asiakkaat saapuvat Kunnonpaikan selvitysjaksoille pääsääntöisesti joukkoliikennettä hyödyntäen ja osallisuutta tukevassa ohjauksessa kannustetan asiakkaita hakeutumaan erilaisiin luontoharrastetoimintoihin heidän oman mielenkiintonsa mukaan. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 6 | 2 |
| Kuljetuksissa hyödynnetään mahdollisimman paljon joukkoliikennettä ja osallisuutta tukeva toiminta tapahtuu asiakkaiden asuinpaikkojen läheisyydessä. Hankkeen välillisenä vaikutuksena osallisuutta tukevan toiminnan tuloksena moni asiakas mahdollisesti löytää harrastuksen omalta lähialueeltaan ja kulkeminen vähenee. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 1 |
| Luonnon monimuotoisuuden ja luonnonmarjojen hyödyntämiseen kannustetaan hankkeena aikana. Tietoisuus luonnon monimuotoisuudesta voi lisääntyä hankkeen myötä myös asiakkaiden lähipiirillä | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 7 | 4 |
| Kasvihuonekaasujen muodostumista vähennetään ennen kaikkea joukkoliikennettä ja arkiliikuntaa suosimalla ja kannustamalla asiakkaita näihin. Hankkeen myötä osallistujat ja heidän läheisensä voivat aktivoitua kulkemaan lyhyitä matkoja polkupyörällä tai kävellen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 2 | 1 |
| Hankekuntien Natura-alueita esitellää naiakkaille hankkeen aikana ja annetaan vinkkejä mm. natura-alueiden retkeilymahdollisuuksista. Välillisenä vaikutuksena mahdollisesti asiakkaat ja heidän läheisensä oppivat hyödyntämään Natura-alueita myös vapaa-ajallaan omatoimisesti. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 5 |
| Materiaalihankinnoissa huomioidaan ekologisuus, kierrätettävyys ja vältetään hankintoja kertakäyttötarkoituksiin. Tulosteet tehdään kaksipuoleisena ja suositaan mahdollisimman paljon julkaisuja sähköisesti mm. neetisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Materiaalien järkevään käyttöön perustuen harkitsemme tarkasti vain tämän hankkeen tarkoituksiin soveltuvien viestinnällisten elementtien (kansiot, roll up-mainokset, ym.) tarpeellisuutta. Toimintakyvyn kartoitukseen ja tukeen kuuluu myös asiakkaiden asumiseen liittyvät tekijät ja tässä yhteydessä käydään läpi myös jätteiden kierrätystä ja ekologista elintapaa. Tällä voi olla välillistä vaikutusta asiakkaiden ja heidän lähipiirinsä kulutustottumuksiin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Neutraali vaikutus | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 3 |
| Hankkeen myötä parannetaan paikallisten ihmisten työllistymismahdollisuuksia, mikä tulevaisuudessa voi näkyä parantuneena paikallisena työvoiman saantina. Myös kolmannen sektorin toimijat saavat jalansijaa hyvinvointia parantavien palvelujen kehittämiseen. Välillisenä vaikutuksena muutkin kuin hankkeeseen mukaan tulevat toimijat voivat innostua kehittämään palveluita esimerkin saattelemana. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 3 |
| Hankkeessa tuotetaan tietoa pitkäaikaistyöttömille henkilöille ilmaisista liikunta- ja muista harrastepalveluista ja vastaavasti myös näiden palvelujen tuottajat saavat uusia kanavia, joista löytää osallistujia ja vapaaehtoistoimijoita. Välillisenä vaikutuksena voi tulevaisuudessa olla nähtävissä kolmannen sektorin toimijoiden tarjoama aiempaa monipuolisempi matalan kynnyksen palveluvalikoima | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 6 | 2 |
| Hankkeessa hyödynnetään kattavasti asiakkaiden lähialueen palveluje, mikä vähentää turhaa kulkemista. Myös joukkoliikennettä hyödynnetään aina kun mahdollista. Arkiliikintaa kävellen ja pyöräillen kannustetaan suosimaan. Välillisenä vaikutuksena edellä mainittujen asioiden omaksuminen muuttaa liikkumista ja logistiikkaa ekologisempaa suuntaan myös asiakkaiden lähipiirissä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 9 |
| Hankkeen keskeisin päämäärä on kohderyhmän hyvinvoinnin edistäminen ja elämänlaadun parantaminen. Välillisesti tämä hyvinvoinnin paraneminen voi levitä laajemmalle kohdejoukolle parantuvien työllisyys- kolmannen sektorin palveluiden myötä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen toimenpiteiden myötä sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien henkilöiden asema paranee ja sosiaaliluokkien väliset terveyserot kapenevat hankkeseen kuuluvien asiakkaiden osalta. Pitkäaikaistyöttömille suunnatun palveluvalikoiman monipuolistumisen myötä tämä tasa-arvovaikutus leviää välillisesti huomattavasti laajemmalle kohdejoukolle tulevaisuudessa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 3 |
| Hankkeen myötä sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien henkilöiden mahdollisuudet päästä osalliseksi mm. erilaisiin kulttuurimuotoihin paranevat ja työllistymisen tukemisen myötä myös mahdollisuus yhteiskunnalliseen yhdenvertaisuuteen lisääntyy. Välillisesti tämä voi näky tulevaisuudessa mm. kulttuuritapahtumien parempana kohdentamisena myös sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleville. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 3 |
| Osallisuutta lisäävän toiminnan yhtenä osa-alueena lisätään asiakkaiden tietoisuutta kuntien virkistyalueista ja kulttuurihistoriallisesti merkittävistä kohteista. Tämä toivottavasti näkyy välillisesti mm. siinä, että esimerkiksi virkistysalueita osataan kohdella kunnoitavammin esim. roskaamista vähentämällä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 2 |
| Kuntien retkeilyalueisiin ja luontopolkuihin liittyvää tietoisuutta lisätään hankkeen aikana. Tällä pyritään myös samalla lisäämään osallistujien tietoisuutta ympäristön suojelusta ja oikenalaisesta luonnossa toimimisesta. | ||
Tykke-hanke oli suoraan tarvelähtöinen ja sen suunnittelussa oli vahvasti mukana päätoteuttajaorganisaation lisäksi yhteistyökumppaneita, vahvimmin Kuopion kaupungin työllisyyspalvelu. Hankkeen ensisijainen tarkoitus oli vastata pitkäaikaistyöttömyyden haasteisiin, tarjoamalla työllisyydestä vastaaville tahoille parempaa tietoutta kohderyhmän työkyvystä (mukaan lukien muun muassa terveys- ja elämäntilanne), mikä auttaisi asiakkaiden palveluntarpeen kohdentamisessa. Lisäksi pitkään jatkuneen työttömyyden tiedetään aiheuttavan myös muita ongelmia, kuten syrjäytymistä, sosiaalisen piirin kaventumista ja osallisuuden heikentymistä, joihin hankkeen toiminnalla pyrittiin puuttumaan. Hankkeen myötä onnistuttiin tavoittamaan sellaisia henkilöitä, joiden työllistymisen esteenä oli tunnistettuja tai tunnistamattomia haasteita, ja valtaosan kohdalla asiakkaita saatiin ohjattua heidän tarpeitaan vastaavien palveluiden pariin. Yhteistyötahojen kanssa toimiminen oli selkeää ja saumatonta koko hankekauden, mitä edesauttoi aiemmin kuvatut tekijät (hankkeen tarvelähtöisyys ja yhteistyökumppaneiden mukana olo jo hankkeen suunnitteluvaiheessa).
Hankkeen alussa kohderyhmän (jatkossa asiakkaat) muodostivat kuopiolaiset ja tuusniemeläiset pitkäaikaistyöttömät eli henkilöt, jotka olivat saaneet työmarkkinatukea vähintään tuhannen päivän ajalta. Hankkeen kohderyhmää laajennettiin lokakuussa 2019, jonka jälkeen hankkeen varsinaisena kohderyhmänä olivat hankekuntien rakennetyöttömät, joilla on tunnistettuja ja/tai tunnistamattomia työllistymistä haittaavia toimintakyvyn rajoitteita. Kohderyhmän laajennus tehtiin yhteistyötahojen toiveesta, sillä he kokivat samojen ongelmien ja tarpeiden tulevan esille myös alle 1 000 päivää työttömänä olleiden asiakkaiden osalta.
TYKKE-hankkeen asiakasohjaus oli toimivaa koko hankekauden ajan (väylinä Pohjois-Savon Te-palvelut, Kuopion kaupungin työllisyyspalvelut sekä Tuusniemen kunnan sosiaalitoimi). Hankkeeseen ohjautui yhteensä 330 asiakasta, joista hankkeen toiminnassa aloitti yhteensä 259 asiakasta. Aloittaneista asiakkaista 243 henkilöä oli kuopiolaisia, tuusniemeläisten asiakkaiden määrän ollessa 16. Hankkeessa aloittaneista asiakkaista työ- ja toimintakyvyn kartoitusprosessin kävi lopulta läpi 242 asiakasta. Heille laadittiin moniammatillinen työryhmän suositus jatko-ohjauksen ja -toimenpiteiden osalta, jotka jakautuivat seuraavasti:
- Suositus terveydentilan tarkempiin tutkimuksiin tai lähete erikoissairaanhoitoon: 90 kpl
- Suositus ammatilliseen kuntoutusselvitykseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen: 72 kpl
- Ohjaus työkyky- ja eläkeselvittelyihin: 11 kpl
- Tukea työnhakuun työllisyyspalveluiden tai TE-palveluiden kautta: 36 kpl
- Asiakkaan tilanne säilyy ennallaan, asiakas ei tuo esille muutostarpeita: 33 kpl
Jatkosuositukset / tavoitteet toteutuivat 193 asiakkaan osalta. 25 asiakkaan osalta suositukset jäivät toteutumatta ja 24 henkilön osalta toteutumaa ei saatu selville – joko asiakkaaseen ei saatu yhteyttä tai suositus ei ehtinyt edetä hankeajan kuluessa (kevään 2020 osalta). Jos jatkosuositukset eivät edenneet, johtuivat ne muun muassa siitä, ettei asiakas motivoitunut edistämään suosituksen kohteena olevaa asiaa (ei esimerkiksi varannut aikaa terveyskeskukseen tai toimittanut kuntoutushakemusta Kelaan) tai lähete terveydentilan tarkempiin selvityksiin ei jostakin syystä edennyt, esimerkiksi lähetekriteerit eivät täyttyneet erikoissairaanhoidon puolella (näitä ainoastaan muutama yksittäinen tapaus).
TYKKE-hankkeessa asiakkailta kartoitettiin itsearvioitua työ- ja toimintakykyä Kykyviisari-mittaria hyödyntäen asiakasprosessin alussa (ryhmämuotoisesti) sekä prosessin loppuvaiheessa (itsenäisesti kotona laadittuna) eli noin kolmen kuukauden kuluttua aloituksesta. Mittarin alkukartoitukseen vastasi hankkeen aikana 255 asiakasta (keski-ikä 48 vuotta, joista miesten osuus 60 %). Alku- ja loppuvaiheen vastauksia saatiin kartoitettua 162 asiakkaalta. Näiden asiakkaiden keski-ikä oli 50 vuotta, vastaajista 58 % oli miehiä ja 41 % naisia. Kykyviisarin muutosraportin perusteella vastaajien lopputilanteessa oli nähtävissä positiivista muutosta kaikilla mittarin osa-alueilla. Vastausten perusteella positiivisimmat muutokset syntyivät mielen ja taitojen osa-alueilla sekä koetun terveyden, koetun työkyvyn sekä suhde työelämään -kysymysten osalta.
Asiakkailta kerättiin asiakaspalautetta, jonka perusteella he olivat tyytyväisiä hankkeen toteutukseen sekä sisältöön. Asiakaspalautteen numereellinen keskiarvokooste (n=179-197) (Arviointiasteikko 1-5: erittäin tyytyväinen (5) - olen erittäin tyytymätön (1)):
- Hankkeen selvitys ja yhteenvetopäivien sisältö = 4,05
- Hankkeesta saatu ennakkotieto = 3,80
- Hankkeen hyödyllisyys = 3,93
- Oma osallistuminen = 3,96
- Muilta osallistujilta saatu tuki = 3,62
- Jatkosuunnitelmat = 3,66
Kysymykseen "Mitkä asiat ovat edistäneet tilannettasi parhaiten TYKKE-hankkeen aikana?" vastauksena olivat muun muassa: "Yksilöajoilla tuli selvitetyksi kattavasti työkykyisyyttä ennen, nyt sekä suunnitelluksi tulevaa.", "Ei käsitellä ihmisroskana, vaan kuunnellaan ja kannustetaan.", "Terveysselvitykset, koulutukseen kannustaminen, kuntoilemiseen kannustaminen, osallistaminen, kuntoutukseen hakeminen…"
Hankkeen toiminnasta kartoitettiin myös yhteistyötahojen kokemuksia hankkeen ensimmäisen toimintavuoden jälkeen sekä hankkeen loppuvaiheessa, mitkä olivat myös hyvää/kiitettävää tasoa. Vastausten perusteella keskeisimpiä TYKKE-hankkeen asiakasohjaksen syitä olivat muun muassa se, että TYKKE nähtiin monialaisena palveluna, jossa toteutuu asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen kartoitus, ja hankkeelta saadun moniammatillisen palautteen koettiin vastanneen hyvin asiakkaan sen hetkiseen palvelutarpeeseen. Asiakkaan ohjaaminen hankkeeseen koettiin helpoksi, ja asiakkaiden oli helppo lähteä siihen mukaan (sopivan ”kevyt” palvelu). Moniammatillisen tiimin yksilövastaanotot, hanketyöntekijöiden henkilökohtaiset yhteydenotot asiakkaaseen sekä työryhmän kirjalliset suositukset koettiin hankkeen hyödyllisimmiksi osa-alueiksi.
Hankkeen toimintamallista laadittiin syksyn 2019 aikana palvelumuotoilua THL:n ja DIAK:n toteuttaman Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran (ESR, S20220) luotsaamissa tuotteistamistyöpajoissa. Lisäksi hankkeen toiminnasta on valmisteilla yhteistyössä Sokra-hankkeen kanssa THL:n kehittämän Osallisuuden palaset -prosessi, jonka myötä toimintamallista tehdään kehittämistyön arviointia, sanoittamista ja levittämistä.
Hankkeessa toteutetulle toiminnalle voidaan nähdä tarvetta, sillä nykyisessä palvelujärjestelmässä näiden tavoitteiden saavuttaminen ei täysin toteudu, vaikka terveydenhuoltolain (1236/2010) mukaiset työttömien terveystarkistukset kunnissa toteutusivatkin. Työttömien ennaltaehkäisevät terveystarkastukset ja työkyvyn arvio ovat erillisiä asioita, vaikkakin ne liittyvät kiinteästi yhteen. Terveystarkistukset eivät useinkaan kata riittävän laaja-alaisesti ja moniammatillisesti työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointia, vaan työkyvyn tukeminen ja arvioiminen tulisi tapahtua moniammatillisessa yhteistyössä muun muassa terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja työvoimahallinnon kesken.
TYKKE-hankkeen toimintaa tullaan jatkamaan ja kehittämään TYKKE2-hankkeen (S22042) kehittämistoiminnassa (ESR/TL5-rahoitus 1.6.2020-31.12.2022). Hankkeen toiminnassa tullaan tekemään tiivistä yhteistyötä TE-palveluiden lisäksi kunnallisten työllisyyspalveluiden kanssa, jota edesauttaa 1.1.2021 käynnistyvä työllisyyden kuntakokeilu, jossa Kuopio on mukana yhtenä valittuna kokeilukuntana.
Hankkeen lopputuotoksena julkaistu hankekuvaus ja tarkemmat mittareiden tulokset ovat saatavilla: www.kunnonpaikka.com/tykke sekä bit.ly/tykke-hankekuvaus