Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21332

Hankkeen nimi: Preppaamo 2

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2018 ja päättyy 31.5.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Elävän Musiikin yhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0910332-1

Jakeluosoite: Vaasantie 11

Puhelinnumero: 0400 348 701

Postinumero: 60100

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://www.rytmikorjaamo.fi/klubi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marko Kivelä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marko(at)selmu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 348 701

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Preppaamo 2 on Seinäjoen elävän musiikin yhdistys Selmu ry:n kehittämishanke, jonka tavoitteena on edistää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia työllistyä ja suuntautua tapahtuma- ja kulttuurialalle. Tavoitteena on tarjota yksilöllisiä polkuja alalle, jolle työllistyminen on perinteisesti ollut enemmän kiinni kontakteista ja näyttöpaikkojen hyödyntämisestä kuin paperilla osoitettavasta pätevyydestä. Hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa Selmu ry:n asema nuorten työllistymistä edistävänä toimijana ja palveluntarjoajana.


Hankkeessa työttömän työnhakijan statuksella olevat asiakkaat hakeutuvat Selmu ry:n tarjoamaan työkokeiluun, joka räätälöidään yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Työkokeilu koostuu oikeista asiakasprojekteista niin Selmun kuin myös muiden alan toimijoiden tarjoamana, hakijan osaamista täydentävistä koulutuksista, monitasoisesta ryhmä- ja yhteisötoiminnasta sekä työllistymistä ja työnhakua edistävistä koulutuksista. Lisäksi hakijoilla on mahdollisuus toteuttaa ohjatusti omien intohimojensa mukaisia projekteja joko yksin tai muiden työkokeilussa olevien kanssa.


Hankkeen tuloksena tapahtuma- ja kulttuurialasta kiinnostuneet työttömät työnhakijat saavat työkokeilun muodossa työllistymistä edistävää käytännön työkokemusta, kontakteja sekä työllistymistä edistävää koulutusta. Työnhakijan tulevaisuuskuva selkenee, sillä työkokeilu auttaa ymmärtämään alan luonteenpiirteitä ja oman osaamistason riittävyyttä työllistymisen näkökulmasta. Ryhmässä toimiminen kehittää työnhakijan sosiaalista kyvykkyyttä ja työelämässä tarpeellisia tiimityötaitoja. Nämä havainnot ohjaavat työnhakijaa esim. alan koulutukseen, työhön, vapaaehtoistyöhön tai itsensä työllistämiseen yrittäjämäisesti. Lisäksi hankkeen tuloksena syntyy tapahtuma- ja kulttuurialan työllistymistä edistävä ja työkokeilumahdollisuuksia tarjoava pysyvä ja kopioitavissa oleva toimintamalli.


Hanke on jatkoa vuosina 2015-2018 toteutetulle Preppaamo-hankkeelle. Preppaamo-hankkeen kautta Selmu ry tarjosi työkokeilumahdollisuuden 63:lle työttömälle työnhakijalle. 5.3.2018 mennessä 54 asiakasta oli läpikäynyt Preppaamon joista 55,6 % sijoittui hankkeen jälkeen joko koko- tai osa-aikatyöhön, alan koulutukseen, harjoitteluun tai uuteen työkokeiluun. Hankkeen aikana syntyi käytäntö kulttuuri- ja tapahtuma-alan työkokeilun toteuttamiseen Selmu ry:ssä. Preppaamo 2 -hankkeessa työkokeilun toteutusmallia on tarkoitus edelleenkehittää tuomalla mukaan uusia suuntautumisvaihtoehtoja, opinnollistamalla työkokeilun työkokonaisuuksia sekä ottamalla mukaan asiakkaita entistä laajemmin niin pitkälle edistyneiden kuin erityistä tukea tarvitsevien hakijoidenkin joukosta. Preppaamotoiminnan kokemukset, työkokeilun vaikutusten arviointi, oppilaitos- ja hankeyhteistyö sekä toiminnan juurruttaminen ja tunnetuksi tekeminen mahdollistavat toiminnan vakiintumisen pysyväksi toiminnaksi hankkeen päättymisen jälkeen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat syrjäytymisvaarassa olevat ja syrjäytyneet nuoret sekä muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat. Kohderyhmänä ovat myös pitkäaikaistyöttömät ikään katsomatta sekä maahanmuuttajat. Eri kohderyhmiä yhdistää kiinnostus tapahtuma- ja kulttuurialaa kohtaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat TE-palvelut, Ohjaamot, alueen nuorisopalvelut ja etsivä nuorisotyö, seurakunnat, Etelä-Pohjanmaan alueen työpajat, kulttuuriyhdistykset, kaupungiosayhdistykset, kaupunkikulttuurin kehittäjät, taidekollektiivit, oppilaitokset, hankkeen toiminta-alueen kunnat ja kuntalaiset, urheiluseurat, yksityiset tapahtumanjärjestäjät, tapahtuma- ja kulttuurialan yritykset, markkinointi- ja viestintätoimistot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 218 374

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 115 419

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 381 666

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 130 815

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Seinäjoen

Kunnat: Lapua, Kurikka, Kauhava, Seinäjoki, Ilmajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 26

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tässä Preppaamo 2-hankkeessa ei ole tehtäviä tai toimintoja, jotka sulkisivat jomman kumman sukupuolen pois.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen pyritään ottamaan tasapuolisesti asiakkaiksi niin naisia kuin miehiäkin. Mitään tarvetta toisen sukupuolen suosimiseen ei hankkeessa ole.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on tarjota ja löytää hankkeen asiakkaille polku ammattiin. Tapahtuma- ja kulttuuriala on perinteisesti ollut sukupuolisesti hyvinkin tasa-arvoinen, joten emme katso, että meidän pitäisi tässä hankkeessa sukupuolista tasa-arvoa mitenkään erityisesti vaalia. Se tulee luonnostaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Hanke pyrkii toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteiden noudattamiseen kaikessa toiminnassaan. Tämä tulee näkymään mm. kierrätyksenä, tuotantojen ekologisuudessa ja päivittäisessä arjessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 6
Selmu ry ja Preppaamo 2-hanke käyttää tapahtumissaan vihreää sähköä ja pyrkii kierrättämään aiheuttamansa jätteensä 100%:sti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toiminta ei rasita tai vahingoita ko. sektoreita
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toiminta ei rasita tai vahingoita ko. sektoreita
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole negatiivisia vaikutuksia Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan Natura-alueisiin
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Hankkeessa tullaan käyttämään paperia opetusmateriaalina mahdollisimman vähän. Lisäksi kaikessa toiminnassa pyritään kierrätykseen niin paljon kuin mahdollista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 4
Edistäminen toteutuu hankkeen aikana asiakkaille suunnatuissa infopaketeissa/koulutuksissa, joissa valistetaan huomioimaan tarkempi ja tehokkaampi uusiutuvien energialähteinen käyttö. Samalla pyritään myös keksimään keinoja, kuinka hankkeen arjessa nämä asiat pystyttäisiin paremmin ottamaan huomioon.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hanke pyrkii käyttämään paikallista elinkeinorakennetta mahdollisimman tehokkaasti hyödykseen ja hankkeen tuloksena tarjoamaan sen asiakkaita mm. palvelualalle ja sitä kautta työelämään.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankeen yhtenä päätarkoituksena on kehittää aineettomia tuotteita ja palveluita toiminta- alueemme yhteiskuntarakenteen hyödyksi.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Hankkeessa mukana olevia asiakkaita liikutetaan ja kannustetaan liikkumaan julkisilla liikennevälineillä sekä pyörällä. Hankkeessa tapahtuva matkustaminen pyritään aina suunnittelemaan mahdollisimman tehokkaasti ja ympäristö huomioiden.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Tämä on yksi hankkeen päätavoitteista. Parannamme asiakkaiden hyvinvointia, sosiaalisia verkostoja, luottamusta itseensä ja osaamiseensa. Lisäksi parannetaan asiakkaiden mahdollisuuksia työllistyä tapahtuma-, kulttuuri- ja palvelualalle. Asiakkaille tarjotaan laaja-alainen koulutus- ja kokemuspaketti ko. aloille. Lisäksi asiakkaiden tuottamat tapahtumat edistävät sosiaalisten suhteiden kasvua ja parantumista ja edistävät yhteisöllisyyttä sekä hyvinvointia alueella.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hanke edistää sosiaalista ja taloudellista tasa-arvoa. Hankkeessa ei ole tehtäviä, joiden katsotaan sopivan vain toiselle sukupuolelle.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hanke on suunniteltu niin, että sen asiakkaiksi halutaan monipuolisesti henkilöitä eri kulttuuritaustoista ja ikäryhmistä.Tämä siksi, että koemme monipuolisen ja moni-ikäisen ryhmän olevan koulutuksellisesti ja sosiaalisilta vaikutuksiltaan toimivampi, kuin ryhmä, joka koostuu vain yhdestä kohderyhmästä.
Kulttuuriympäristö 9 9
Hanke vaikuttaa välillisesti kulttuuriympäristön kehittymiseen. Asiakkaat ovat mukana kaupunkikulttuurin kehittämisessä laaja-alaisesti omien ja yhteistyöprojektien kautta. Hankkeessa pyritään luomaan myös uusia tapahtumia ja niiden konsepteja. Yhteisöllisyyden ja kaupunkiaktivismin edistäminen ovat myös toimintamme ytimessä.
Ympäristöosaaminen 4 4
Hankkeen aikana tuotettavissa tapahtumissa jne. tullaan huomioimaan ympäristöasiat mahdollisimman hyvin. Lisäksi perehdytämme asiakkaamme Green & Clean malliin, jota mm. eri suurtapahtuman euroopassa vaalivat.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-