|
|
|
Hankekoodi: S21335
Hankkeen nimi: Avaimet elämään
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2018 ja päättyy 31.5.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: ViaDia Pohjois-Savo ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 2260721-7
Jakeluosoite: Yrittäjäntie 12
Puhelinnumero: 0443556941
Postinumero: 70150
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.viadia.fi/pohjois-savo/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hannu Matias Tourunen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hannu.tourunen(at)viadia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0443556941
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Vangille siviiliin paluu ja tuomion päättyminen ovat keskeisiä taitekohtia. Vapauteen liittyy ahdistusta ja riski pudota takaisin päihde-ja rikoskierteeseen on suurin ensimmäisten kuukausien aikana. Hankkeessa kehitetään toimintamalli, jossa nivelvaiheen tuella edistetään vankien onnistunutta jatkopoluttamista siviiliin. Keskeistä on vangin päihteettömyyden tukeminen ja työmarkkinaedellytysten vahvistaminen auttamalla asumiseen liittyvissä asioissa ja vangille sopivan työtoimintapaikan löytymisessä sekä tukemalla sekä vankia että työtoimintapaikkaa. Hankkeen kohderyhmää Kuopion, Sukevan ja Naarajärven vankiloista Pohjois-Savoon vapautuvat vangit, erityisesti pitkäaikaisvangit ja uusintarikolliset sekä ne ensikertalaiset, joiden riski rikoksenuusintaan arvioidaan korkeaksi.
Nivelvaihe alkaa vankeuden viimeisistä kuukausista ja loppuu kolme kuukautta tuomion päättymisen jälkeen. Varhaisen puuttumisen periaatteen mukaisesti koordinaattori kartoittaa jo vankila-aikana vangin kanssa yhdessä tämän elämäntilanteen, toiveet vapautumisen suhteen ja palvelutarpeet sekä keskustelee eri vaihtoehdoista vangin ja vankilatyöntekijöiden kanssa. Loma-aikoina hankekoordinaattori auttaa vankia asioiden hoitamisessa sekä käy tämän kanssa tutustumassa mahdollisiin työtoimintapaikkoihin ja tukipalveluihin. Valmistelemalla vapautumista ja antamalla vangin tehdä itseään koskevia valintoja tuetaan vangin toimijuutta ja vähennetään vapautumiseen liittyvää ahdistusta.
Asunto ja mielekäs tekeminen ovat onnistuneen siviiliin paluun avainkohtia. Siksi vankia autetaan sekä asunnon että mielekkään työtoimintapaikan löytämisessä tukemalla työtoiminnan onnistumista. Työtoimintapaikkoja tuetaan tarjoamalla niille valmennus vankien kanssa työskentelystä sekä toimimalla yhteyshenkilönä, kunnes vanki on ollut työtoimintapaikassa kolme kuukautta tuomion päättymisen jälkeen. Alussa hankkeen tuki vangille on vahvaa ja vankia tuetaan asioinnissa, työtoimintapaikan ja tukipalvelujen löytämisessä ja niihin sopeutumisessa. Hankkeen edetessä tuki vähenee asteittain.
Hankkeella on selkeä uutuusarvo, sillä koko nivelvaiheen kattavaa tukea ei ole tarjolla, vaan vangin tukipolku katkeaa siviiliin siirryttäessä. Katkos nostaa vangin riskiä pudota palveluverkon ulkopuolelle kriittisessä kohdassa. Riittävän pitkään jatkuvalla nivelvaiheen tuella edistetään vankien kiinnittymistä palveluverkkoon sekä autetaan heitä vakiinnuttamaan asemansa siviilissä. Näin pyritään katkaisemaan vankilakierre ja ehkäisemään uusintarikollisuutta.
ViaDia Pohjois-Savon pitkä kokemus vankityöstä antaa hyvät edellytykset hankkeen onnistumiselle. Hankkeeseen palkattavalla koordinaattorilla on itsellään kokemusta vankilaympäristöstä, mikä edesauttaa luottamuksellisen suhteen luomista vankiin. Hanketta myös valmisteltu yhdessä alueen vankiloiden kanssa, ja se on suunniteltu tukemaan vankiloiden omia käytäntöjä. Hankkeet käytännöt kirjataan ylös ja siitä pyritään kehittämään valtakunnallinen toimintamalli.
Hankkeen kohderyhmää ovat Sukevan, Kuopion ja Naarajärven vankiloista vapautuvat vangit, erityisesti uusintarikolliset ja pitkäaikaisvangit. Lisäksi kohderyhmään kuuluu Laukaan ja Hammaslahden vankiloista Pohjois-Savoon vapautuvat vankiasiakkaat.
Varhaisen puuttumisen periaatteen mukaisesti hankkeessa tuetaan myös ensikertalaisia, joiden riskin rikoksen uusintaan voi arvioida kohonneeksi esimerkiksi päihde/mielenterveysongelmien tai puuttuvan koulutuksen ja työkokemuksen takia. Tällöin hankkeessa pyritään varhaisen tuen periaatteen mukaisesti ehkäisemään vankilakierteen syntymistä heti vankilauran alkuvaiheessa.
Pohjois-Savoon vapautuu vuosittain noin 180 vankia, joista arviolta noin 50-60 kuuluu hankkeen kohderyhmään. Kaikki Sukevan, Kuopion ja Naarajärven vankiloiden vangit ovat miehiä. Osa hankkeen kohderyhmästä saattaa vapautua ensin koevapauteen ja osa suorittaa ehdonalaista tuomiota. Tällöin hanke tekee tiiviisti yhteistyötä koevapauden/ehdonalaisen valvojan kanssa.
Hankkeen kohderyhmä on yhteneväinen ESR-toimintalinja 5:ssä määritellyn kohderyhmän kanssa. Vangeilla on usein päihde- ja mielenterveysongelmia, heidän koulutuksena on puutteellista, heidän työhistoriansa on heikko tai olematon ja heihin kohdistuu työmarkkinoilla ennakkoluuloja ja syrjintää. Kohdistamalla hankkeen vapautuvilla vangeille annettavaan tukeen hanke kasvattaa osallisuutta, alentaa syrjäytymisriskiä sekä ja edesauttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien työelämän ulkopuolella olevien miesten työvoimavalmiuksien kasvattamista.
Hankkeen kohderyhmiä ovat myös valmennettavat työtoimintapaikat ja kuntien sosiaalitoimen työntekijät. Hanke kasvattaa työtoimintapaikkojen valmiuksia vankien kanssa työskentelyyn.
Sosiaalitoimen työntekijöille hanke antaa valmennuksissa paremmat edellytykset toimia haastavan kohderyhmän kanssa.
Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat vankien omaiset. Omaisten tilannetta helpottaa, kun he tietävät hankkeen kulkevan vangin tukena. Omaiset myös hyötyvät vangin elämäntilanteen kohentumisesta ja tämän elämänhallinnan kasvusta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 157 279
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 134 092
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 157 279
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 134 092
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Sisä-Savon, Ylä-Savon
Kunnat: Kiuruvesi, Sonkajärvi, Kaavi, Kuopio, Keitele, Lapinlahti, Tervo, Rautalampi, Suonenjoki, Tuusniemi, Siilinjärvi, Vesanto, Rautavaara, Leppävirta, Vieremä, Pielavesi, Varkaus, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 6
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1
Suunniteltu: 41
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei liity hankkeeseen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei liity hankkeeseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei liity hankkeeseen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei liity hankkeeseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei liity hankkeeseen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei liity hankkeeseen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei liity hankkeeseen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei liity hankkeeseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei liity hankkeeseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei liity hankkeeseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 8 |
| Hanke pyrkii edesauttamaan vankien sopeutumista yhteiskuntaan, heidän työmarkkinavalmiuksiensa kohentumista, päihteiden käyttönsä vähentymistä ja heidän osallisuutensa ja hyvinvointinsa kasvua. Siten se tukee vahavsti heikimmassa asemassa olevien hyvinvoinnin edistämistä. Välillisesti hanke edistää myös vankien omaisten hyvinvointia | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 3 |
| Pitkäaikais- ja uusintarikollisissa miehet ovat yliedustettuina naisiin nähden, joten hanke tukee tältä osin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien miesten tasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 8 |
| Vankeihin kohdistuu runsaasti ennakkoluuloja ja syrjintää. Hankkeessa pyritään edistämään yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tukemalla vankien siviiliin paluutta ja heidän työtoimintaansa, siten että vangeille syntyy onnistumisen elämyksiä, heidän osallisuutensa kasvaa ja heihin kohdistuvat ennakkoluulot vähenevät. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei liity hankkeeseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei liity hankkeeseen. | ||
Vangille siviiliin paluu ja tuomion päättyminen ovat keskeisiä taitekohtia. Vapauteen liittyy ahdistusta ja riski pudota takaisin päihde-ja rikoskierteeseen on suurin ensimmäisten kuukausien aikana. Hankkeessa kehitettiin toimintamalli, jossa nivelvaiheen tuella edistetään vankien onnistunutta jatkopoluttamista siviiliin. Keskeistä hankkeessa oli vangin päihteettömyyden tukeminen ja työmarkkinaedellytysten vahvistaminen auttamalla asumiseen liittyvissä asioissa ja vangille sopivan työtoimintapaikan löytymisessä sekä tukemalla sekä vankia että työtoimintapaikkaa. Hankkeen pääkohderyhmää olivat Kuopion, Sukevan ja Naarajärven vankiloista Pohjois-Savoon vapautuvat vangit, mutta hankkeen toimintaan lisättiin hankeaikana myös Pyhäselän sekä Laukaan vankiloista Pohjois-Savoon vapautuvat vangit. Hankkeen pääkohderyhmässä olivat erityisesti pitkäaikaisvangit ja uusintarikolliset sekä ne ensikertalaiset, joiden riski rikoksenuusintaan arvioidaan korkeaksi.
Nivelvaihe alkaa vankeuden viimeisistä kuukausista ja loppuu kolme kuukautta tuomion päättymisen jälkeen. Varhaisen puuttumisen periaatteen mukaisesti koordinaattori ja hanketyöntekijä kartoittivat jo vankila-aikana vangin kanssa yhdessä tämän elämäntilanteen, toiveet vapautumisen suhteen ja palvelutarpeet sekä keskustelivat eri vaihtoehdoista vangin ja vankilatyöntekijöiden kanssa. Loma-aikoina hankekoordinaattori auttaa vankia asioiden hoitamisessa sekä käy tämän kanssa tutustumassa mahdollisiin työtoimintapaikkoihin ja tukipalveluihin. Valmistelemalla vapautumista ja antamalla vangin tehdä itseään koskevia valintoja tuettiin vangin toimijuutta ja vähennetään vapautumiseen liittyvää ahdistusta. Erityisesti tämä toteutui mm. asumiseen liittyvissä asioissa sekä työtoimintapaikkojen valinnoissa.
Asunto ja mielekäs tekeminen ovat onnistuneen siviiliin paluun avainkohtia. Siksi vankia autettiin sekä asunnon että mielekkään työtoimintapaikan löytämisessä tukemalla työtoiminnan onnistumista. Työtoimintapaikkoja tuettiin tarjoamalla niille valmennusta ja käytännön apua vankien kanssa työskentelystä sekä toimimalla yhteyshenkilönä, kunnes vanki on ollut työtoimintapaikassa kolme kuukautta tuomion päättymisen jälkeen. Alussa hankkeen tuki vangille oli vahvaa ja vankia tuettiin asioinnissa, työtoimintapaikan ja tukipalvelujen löytämisessä ja niihin sopeutumisessa. Hankkeen edetessä tuki väheni asteittain.
Hankkeella koettiin olevan selkeä tarve ja uutuusarvo, sillä koko nivelvaiheen kattavaa tukea ei ole tarjolla, vaan vangin tukipolku katkeaa siviiliin siirryttäessä. Erityisesti rikosseuraamuslaitoksen henkilökunta koki hankkeen todella ajankohtaisena ja tärkeänä. Nivelvaiheen katkos nostaa vangin riskiä pudota palveluverkon ulkopuolelle kriittisessä kohdassa. Riittävän pitkään jatkuvalla nivelvaiheen tuella edistettiin vankien kiinnittymistä palveluverkkoon sekä autettiin heitä vakiinnuttamaan asemansa siviilissä. Näin pyrittiin katkaisemaan vankilakierre ja ehkäisemään uusintarikollisuutta.
ViaDia Pohjois-Savon pitkä kokemus vankityöstä antoi hyvät edellytykset hankkeen onnistumiselle. Hankkeeseen palkattavalla koordinaattorilla oli itsellään kokemusta vankilaympäristöstä, mikä edesauttaa luottamuksellisen suhteen luomista vankiin. Havaitsimme kokemusasiantuntijuuden olevan äärimmäisen suuri lisäarvo hankehenkilökunnan osaamisessa.
Hanke toteutui edellä kuvatun kaltaisesti ja hankkeen tarpeellisuus korostui yhteistyökumppaneiden sekä vankien kanssa työskennellessä. Rikosseuraamuslaitoksen henkilökunnan palautteen mukaan hanke toimi juuri sillä sektorilla, johon vankiloiden työ loppuu, mutta jossa vielä ei muiden viranomaisten työ ja tuki ole riittävän vahvaa vapautuvan vangin elämässä. Hankkeen tuloksena havaitsimme myös tukitoimijoiden koulutuksen tärkeyden sekä oikea tiedon ja hyvien käytäntöjen jakamisen tukitoimijoille madaltavan huomattavasti kynnystä heidän toiminnalleen rikostaustaisen henkilön kanssa. Lisäksi tukitoimijat kokivat oman osaamisensa selkeästi kasvavan ja sitä kautta he entistä rohkeammin mahdollistivat rikostaustaisen saapumisen heidän palveluihinsa.
Lisäksi hankkeen tuloksena havaitsimme myös rikostaustaisen asiakkaan asiakastyön monimuotoisuuden ja mahdolliset monet muuttuvat tekijät, jotka vaikuttavat asiakastyöhön. Yksi iso muuttuja asiakastyössä oli vankiloiden äkillinenkin vaihtuminen asiakkalla, koevapauden rikkominen ja siitä seurannut muuttunut asiakastyö, vanhojen tuomioiden (jopa useiden vuosien takaisten) tuleminen täytäntöönpantaviksi kesken asiakastyön sekä naisvankien huomioiminen hankkeen kaltaisessa työssä. Nämä edellä mainitut asiat vaikuttivat hankkeen asiakastyöhön ehkä ennakoitua enemmän sekä myös jonkin verran tuloksiin, mutta samalla koimme hanketyön tuloksena tämän vahvistavan hanketoimijoiden osaamista tulevaisuudessa.
Kokonaisuutena hanke onnistui hyvin ja saimme hankkeen kautta vaikutettua positiivisesti suoraan monen rikostaustaisen henkilön elämänlaadun ja osallisuuden parantamiseksi. Välillisesti vaikutus oli jo huomattavan paljon suurempi ja yhteiskunnallisestikin merkittävä monella tavalla.
Lisäksi eri toimijoiden kanssa tehty työ vahvisti meidän sekä heidän osaamistaan työssä rikostaustaisen asiakkaan ja eri toimijoiden kanssa. Tukitoimijoiden valmennuskoulutukset lisäsivät kouluttajien osaamista tiedon jakamisessa sekä koulutettujen osaamista ja motivaatiota työssä rikostaustaisen asiakkaan kanssa. Näin hankkeen vaikutuksen ulottuivat todella laajalle ja kokonaisvaikutus rikostaustaisen asiakkaan elämässä ja hänen kanssaan elävien ja toimivien ihmisten oli konkreettinen ja merkittävä.