Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21338

Hankkeen nimi: CREVE 2.0 - luovien alojen yrityspalvelujen yhteistyömalli

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1474763-1

Jakeluosoite: Ilkantie 4

Puhelinnumero: 0207621390

Postinumero: 00400

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.humak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Benny Majabacka

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: benny.majabacka(at)humak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0207621399

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Österbottens hantverk rf, 0219058-1
Aalto korkeakoulusäätiö, 2228357-4
Oy Vaasan ammattikorkeakoulu-Vasa yrkeshögskola Ab / Muotoilukeskus MUOVA, 2267669-3
Turun ammattikorkeakoulu Oy, 2528160-3
Lapin yliopisto, 0292800-5
Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, 2617489-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kulttuuri ja luovat alat ovat Euroopan mittakaavassa kolmanneksi merkittävin työllistäjä. Myös Suomessa luovien alojen merkitys taloudellisesti ja työllistymisen näkökulmasta on vahva. Hetkellisen laskun jälkeen kulttuuritoimialojen työllisyys kääntyi uuteen nousuun vuonna 2015 ja on sen jälkeen ollut selkeästi kasvava ala. Erityisen merkittävästi viime vuosina ovat kasvaneet peliteollisuus ja muu aineettomaan pääomaan pohjaava tuotanto. Luovien alojen merkitys muiden toimialojen kasvussa on myös merkittävää. Luovien alojen kehittymisen tiellä on kuitenkin useita hidastavia tekijöitä, jotka vaikeuttavat sekä yritysten syntyä, kasvua ja kehittymistä, luovien alojen työllistävyyden kasvua että luovan potentiaalin hyödyntämistä muilla toimialoilla. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:18.) Creve 2.0 –hanke on suunniteltu purkamaan näitä hidastavia tekijöitä luomalla Suomeen luovia aloja ja niiden hyödyntämistä tukevan monipuolisen palvelu- ja koulutus rakenne.

Hankkeen tavoitteena on luoda Suomeen valtakunnallisesti toteutettava luovien alojen yritysten ja muiden taloudellista toimintaa tekevien toimijoiden palvelurakenne, joka on vahvasti yhteistyössä yrityssektorin, muiden yrityspalvelutoimijoiden, oppilaitosten ja toimialajärjestöjen kanssa. Hanke huomioi toiminnassaan erityisesti luovien alojen ja muiden kasvu- ja rakennemuutosalojen yhteistyön ja osaamisen kehittymisen kaikissa kohderyhmissä. Hankkeen toiminta perustuu osaltaan Humanistisen ammattikorkeakoulun Varsinais-Suomessa toimivan yrityspalvelu Creven toimintamallien päivittämiseen laajentamiseen valtakunnallisessa yhteistyöverkostossa tapahtuvaksi kokonaisuudeksi.

Erityisesti hankkeessa kehitetään mahdollisuuksia yrityspalvelujen saatavuuteen, välittäjätoiminnan tehostamiseen, rahoitusmahdollisuuksien parantamiseen sekä koulutukseen ja osaamiseen liittyvien kasvun esteiden ylittämiseen. Lisäksi luodaan yhteistyömalleja luovan osaamisen hyödyntämiseksi kasvu- ja rakennemuutosalojen yrityksissä, liike-elämässä, julkisella ja kolmannella sektorilla, sekä oppilaitoksissa.

Merkittävä hankkeen uutuusarvo löytyy myös hankkeen yhteistyöpohjasta. Creve 2.0 –hankkeessa tuodaan mittavan korkeakoulukonsortion osaaminen laajasti suomalaisen yrityspalvelujärjestelmän käyttöön. Sen kautta erilaisten korkeakoulujen huippuasiantuntijuus kietoutuu monipuoliseksi luovien alojen osaamiskeskittymäksi, jonkalaista Suomessa ei ole aiemmin ollut. Yhteistyöpohja mahdollistaa suoraan luoville aloille, muille luovien alojen toimintaa kehittäville toimijoille ja organisaatioille tuotettavat palvelut sekä laajan monitoimialaisen yhteistyökentän ja yhteydet eri yrityspalveluorganisaatioihin läpi Suomen. Näin Luovien alojen toimintamahdollisuudet, osaaminen, kehittäminen ja tuki parantuu oleellisesti hankkeen kautta.

Hankkeen toiminta on kokeilevaa ja parhaita käytäntöjä esille nostavaa. Kokeilujen kautta luodaan toimintamalli, joka saatetaan pysyväksi hankekonsortion ja muiden luovien alojen toimintaa tukevien organisaatioiden kautta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeella on neljä varsinaista kohderyhmää:

1. Luovien alojen ja kulttuurin toimijat, jotka tekevät tai suunnittelevat tekevänsä luovuuden tai kulttuurin kautta taloudellista toimintaa. Ensisijaisessa asemassa ovat yritykset, yrittäjät ja yritystoimintaa suunnittelevat henkilöt, jotka tarvitsevat toiminnassaan neuvontaa tai täydentävää tietotaitoa yritystoiminnasta, rahoituksen hankinnasta, teknologian ja muotoilun hyödyntämisestä ja muusta luovan talouden kannalta olennaisesta osaamisesta tai apua muiden toimialojen kanssa tehtävän yhteistyön toteuttamiseen. Osittain samaan kohderyhmään kuuluvat muut taloudellista toimintaa tekevät luovien alojen toimijat, jotka eivät aio perustaa yritystä, mutta joilla kuitenkin on aluetaloudellista tai laajempaa taloudellista vaikutusta tai työllistävää vaikutusta. Tällaisia tahoja voivat olla esimerkiksi yhdistystoimijat tai taidealojen keskittymät.

Kohderyhmän saama palvelu hankkeesta: Varsinaisen toimintavaiheen aikana hankkeen kohderyhmänä oleva yrittäjä tai muu vastaava toimija saa seuraavia palveluja:

a) Luovien alojen neuvonta, joka sisältää liiketoimintaosaamiseen, rahoitukseen, oman alan substanssiin ja muihin liiketoiminnan keskeisiin tarpeisiin tarvittavia palveluita. Neuvontapalvelut järjestetään pääosin erillisinä klinikoina, joille tuotetaan soveltuva rakenne. Palveluja toteutetaan alueellisesti ja osin virtuaalisesti.
b) Liiketoimintaosaamiseen liittyvät koulutuspalvelut, jotka perustuvat Luovuus- ja liiketoiminta työkirjan pohjalle laadittuun koulutuskokonaisuuteen.
c) Hubitoiminta, joka mahdollistaa yritysidean kokeilutoiminnan sekä uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin tutustumiseen.
d) Yritystoiminnan arviointipalvelu, joka voidaan toteuttaa toimenpiteenä neuvontatilaisuuteen osallistuneelle yritykselle.
e) Verkostoitumiseen liittyvät palvelut eri tapahtumien kautta
f) Monialainen yhteistyö, joka niin ikään toteutetaan tapahtumaluonteisesti
g) digitaalinen tietopankki
Näiden pohjalle rakentuu Creve 2.0 toimintamalli. Sen lopullisen toteutuksen kuvaaminen on kuitenkin mahdotonta, koska hankkeen keskeisenä tavoitteena on mallin rakentaminen kokeilujen kautta. Kohderyhmälle tarjottavat palvelut ovat siis kehittyvä palvelukokonaisuus.

2. Muiden toimialojen yritykset. Eri elinkeinoelämän aloilla on paljon tarpeita, joissa aineettoman arvon luontia ja luovaa
osaamista voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän. Kohtaamiset kuitenkin toteutuvat vain harvoin ilman aktiivista kohtauttamista. Brunilan työryhmän raportin mukaisesti voidaan nähdä, että suurimmat tarpeet luovan osaamisen hyödyntämisessä eri aloilla kohdistuvat uuden lisäarvon luomiseen asiakkaille, asiakaskokemuksen kehittämiseen ja käyttäjälähtöisyyden lisäämiseen. Tarpeita on myös tuotteiden
ja palveluiden kehittämisessä, brändäyksessä, designin, palvelumuotoilun, markkinoinnin sekä viestinnän alueilla. Kuitenkin toimintamallit on pidettävä avoimina, koska etenkin uusien teknologioiden osalta tarpeet voivat ilmetä hyvinkin yllättävissä paikoissa.

Kohderyhmän saama palvelu hankkeesta: Hankkeen keskeisenä näkökulmana on luoda foorumeja, jotka mahdollistavat luovien alojen toimijoiden yhteistyön muiden alojen toimijoiden kanssa. Näiden kautta

a) tuetaan mahdollisuutta luoda kontakteja luovien alojen yrityksiin
b) palvellaan sellaisten hankintatarpeiden tarkentamisessa ja selkeyttämisessä, joiden ratkaisu löytyy luovilta aloilta
c) avustetaan soveltuvien luovien alojen palvelujen tarjoajien löytämisessä esim. b to b -hankintoihin.

3. Yrityspalvelutoimijat, erilaiset luoville aloille palveluja tarjoavat organisaatiot ja viranomaiset sekä riskirahoitusta tai joukkorahoitusta tarjoavat toimijat. Hankkeen aikana toteutetaan konkreettista yhteistyötä eri tahojen kanssa, jaetaan osaamista ja kehitetään konkreettisia työkaluja esimerkiksi luovan talouden tuoteideoiden arviointiin ja luovien alojen yritysneuvonnan laadun kehittämiseen. Toisaalta arviointimallia rakennetaan myös rahoitustoimijoiden käyttöön ja muualla rakennettuja (esim. CCF-hanke) rahoitusmalleja tuodaan laajemmin yritysten ja yrityspalvelutoimijoiden tietoon sekä kehitetään esimerkiksi riskirahoittajien ja joukkorahoitustoimijoiden yhteistyötä rahoitusmahdollisuuksien lisäämiseksi.

Kohderyhmän saama palvelu hankkeesta:
a) yhteistyö yritysneuvonnassa
b) arviointimalli neuvonnan tueksi
c) luovien alojen yritysneuvonnan koulutuskokonaisuus
d) luovien alojen yritysneuvonnan työkalupakki
e) hankkeen digitaaliset palvelut

4. Luovien alojen koulutuksesta vastaavat opettajat, joiden osaamista vahvistetaan.

Kohderyhmän saama palvelu hankkeesta:
a) Opettajille suunnattu koulutus luovien alojen yrittäjyydestä
b) Opettajien toiminnan tueksi ja heidän kanssaan yhteistyössä suunnitellut koulutusmallit ja -kokokonaisuudet ja niiden testaus
c) Yrittäjyyssuuntautuneiden opiskelijoiden saama yrittäjyyteen valmentava tuki sekä mahdollisuus yrittäjyyden tukeen opintojen jälkeen hankkeen muiden palvelujen kautta

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä toimivat esimerkiksi oppilaitokset, jotka voivat hyödyntää hankkeen materiaaleja ja toimintaa. Hankkeessa tuotetut materiaalit ovat vapaasti käytettävissä myös kaupallisille palveluntarjoajille, joten myös ne voivat hyödyntää hankkeen tuloksia niin halutessaan. Yhdistämällä erilaiset palveluntarjoajat ja eri toimialat ja tukemalla niiden yhteistyötä voidaan synnyttää myös uutta innovatiivista liiketoimintaa tai muuta taloudellista toimintaa, jolloin hankkeen hyödyt säteilevät laajalti yhteiskuntaan.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 848 438

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 382 266

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 116 108

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 502 134

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 164

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 78

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 795

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta Lapin Letkan suvauskoneella. Suvauskone on aikanaan Lapin Letka -hankkeessa suunniteltu ja tehty netissä toimiva "kone" eri hankkeiden sukupuolivaikutusten arviointia varten. Hankkeen kohderyhmään uskotaan kuuluvan enemmän naisia kuin miehiä. Suvauskoneen tuloksen mukaan hanke edistää kuitenkin yhtä lailla miesten kuin naisten asioita. Hankkeen aikaiset toimenpiteet on suunniteltu molempia sukupuolia palveleviksi. Sukupuolten välinen ero selittyy sillä, että vaikka yrittäjina toimii enemmän miehiä samoin kuin yritysneuvontatehtävissä, toimii luovilla aloilla suhteellisen paljon naisia eri tehtävissä. Kuitenkin hankkeessa arvioidaan tuotettavan enemmän hyötyä nasipuolisille henkilöille, koska kokemuksen mukaan heillä on vähemmän yrittäjyystoiminnan tuntemusta. Niiltä osin kuin hanke tarjoaa apua muuhun taloudelliseen toimintaan, on todennäköistä että sukupuolten ero ei näyttäydy samanlaisena. Yleisesti Luoviin aloihin ja kulttuuriin liittyvä toiminta kiinnostaa enemmän naisia. Näin ollen osallistujien ja kiinnostuksen välillä vallitsee epäsuhta, jonka vuoksi hanke huomioi naisille annettavia palveluja vaikkaa hankkeella pyritään edistämään sekä naisten että miesten yrittäjyyttä toimintaa luovilla aloilla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteissä otetaan huomioon sukupuolinäkökulma. Tämä huomioidaan muun muassa pilotteja ja kokeiluja sekä yrittäjyysvalmennuksen tarkempaa sisältöä suunniteltaessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on kehittää luovien alojen tukipalvelu, joka tarjoaa tukea kohderyhmille sekä verkostoi palvelutoimijoita sukupuolesta riippumatta. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 6
Hankkeessa huomioidaan luonnonvarojen käytön kestävyys muun muassa valmennuksissa ja neuvonnoissa. Hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä kohderyhmien tietämystä kestävästä kehityksestä ja esimerkiksi materiaalin uusiokäytöstä. Uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien käytön merkityksen korostaminen on osa tuotesuunnittelua luovilla aloilla ja huomioidaan myös tässä hankkeessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeessa luodaan uusia sähköisen palvelun mahdollisuuksia, jotka vähentävät tarvetta liikkua ajoneuvoilla, joten hanke vähentää suoraan ilmakehän hiilikuormaa. Vähähiilisyyteen kannustaminen on myös osa neuvonnan periaatteita. Neutraali vaikutus.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Osa hankkeen toiminnasta voi kohdistua esimerkiksi luontoympäristöjen hyödyntämiseen tai kulttuuritympäristöjen kasvillisuuden hyödyntämiseen liityvien yritysten/toimijoiden neuvontaan ja koulutukseen. Näiden osalta tuodaan erityisen tarkasti esille ympäristöä suojeleva näkökulma myös taloudellisen toiminnan jatkamisen näkökulmasta. Suurelta osin Hankkeen toiminta ei kuitenkaan suoraan kohdistu kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen, mutta näitäkin asioita sivutaan kestävään kehitykseen liittyen. Neutraali vaikutus.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toiminta ei suoraan kohdistu pinta- ja pohjavesiin, maaperään eikä ilmaan, vaikka niitä käsitelläänkin - samoin kuin kasvihuonekaasujen vähenemistä - kestävän kehityksen näkökulmasta. Kuitenkin myös esimerkiksi vesistöjen käyttö voi liittyä kohderyhmien toimintaan esimerkiksi matkailusektorilla, jolloin ekologinnen ja vesielementtiä kunnioittava toiminta huomioidaan. Neutraali vaikutus.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta Natura-alueisiin. Jos kuitenkin hankkeen kohderyhmät kohdistavat toimintaansa natura-alueisiin, niiden kestävän käytön merkitys huomioidaan. Neutraali vaikutus.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeen toiminnaoissa yksi keskeisiä lähtökohtia on kohderyhmien tietoisuuden lisääminen kestävän kehityksen mukaisesta taloudellisesta kestävyydestä. Materiaaleihin ja jätteisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Hankkeessa pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan ekologisia materiaalivaihtoehtoja ja muun muassa digitaalisuutta hyödynnetään materiaaleissa ja piloteissa. Neutraali vaikutus.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Uusiutuvista energialähteistä ja niiden käytöstä keskustellaan tilannekohtaisesti. Toimialojen rajapintatoiminnasta johtuen uusiutuvat energialähteet voivat tulla joissain tilanteissa hyvinkin merkittäväksi kysymykseksi hankkeissa ja silloin kysymykseen reagoidaan tapauskohtaisesti. Hankkeessa ei kuitenkaan varsinaisesti keskitytä uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Neutraali vaikutus.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Luovan talouden merkitys on paikallisen elinkeinorakenteen kannalta monissa paikoissa erityisen tärkeä jo itsessään ja toimialojen rajapinnoilla tapahtuvat innovaatiot voivat vaikuttaa siihen todella laajasti. Kaiken kaikkiaan eri alueiden elinkeinorakenteen kehittäminen on hankkeessa merkittävässä asemassa valtakunnallisen elinkeinorakenteen kehittämisen ohella. Yrittäjyyden lisäämistä voi myös aina pitää paikallisen elinkeinorakenteen kehittämisenä kestävällä tavalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 10
Luovat alat toimivat keskeisesti aineettomien tuotteiden ja palveluiden sekä tekijänoikeuksien parissa. Hankkeen keskeisimpiä tavoitteita on siis aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen. Kehittäminen on kuitekin pääosin välillistä, koska hanke ei itsessään ole tuotekehityshanke, vaikka siinä kehitetäänkin esimerkiksi luovien alojen yrittäjille tarjottavia palveluja,jossa myös tuotekehitys on keskeisessä roolissa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hanke ei suoranaisesti vaikuta liikkumiseen tai logistiikkaan niitä kehittävästi. Hankkeessa kuitenkin käytetään runsaasti sähköisiä palveluja, joka vähentää liikkumisen tarvetta ja vähentää samalla ilmakehän hiilikuormitusta. Luovan alan näkölkulmasta tuotetuissa palveluissa esim. ravinntolasektorilla myös käytetään usein lähiruokaa, mikä vähäntää kuljetuksen tarvetta. Se on usein myös markkinointi keino, joten lähituotteiden käyttöön kannustetaan. Neutraali vaikutus.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 6
Hanke edistää välittömästi hyvinvointia mahdollistamalla kohderyhmille heidän kaipaamiaan toimialapalveluja. Myös luovuudella ja kulttuurilla on tutkitusti merkittäviä hyvinvointivakutuksia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hanke ei varsinaisesti tähtää minkään sukupuolen oikeuksien ajamiseen tasa-arvon näkökulmasta, mutta kuten sukupuolivaikutuksen arvionnissa todettiin, hanke edistää toimintaympäristöä, jossa esimerkiksi yrittäjänä toimii suhteessa enemmän miehiä kuin miten se tutkimusten mukaan sisällöisesti sukupuolia kiinnostaa. Usein myös toimijoiden asiakaskunta on naisvaltaista. Näiltä osin hanke pyrkii aktiivisesti löytämään uusia toimijoita ja asiakasryhmiä, jotka samalla rikkovat perinteisiä sukupuolirooleja ja parantavat tasa-arvoa. Myös hankkeen kohderyhmillä on työssään usein tasa-arvoa edistävä agenda, jota pyritään tukemaan. Neutraali vaikutus.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeen kohderyhmään kuuluvat henkilöt ovat usein kulttuurisesti sivistyneitä, mutta johtuen toimialastaan toimeentuloltaan suomalaisten keskiarvon alapuolella. Hankkeen tavoitteena on toisaalta tukea kohderyhmiä liiketoimintaedellytysten ja -osaamisen parantamisessa mikä lisää taloudellisia mahdollisuuksia. Toisaalta kohderyhmät ovat keskimäärin koulutumpia kuin suomalaiset, mikä myös nostaa heidän yhteiskunnallisia mahdollisuuksiaan. Luovien alojen näkökulma on kuitenkin myös lisätä kulttuurista yhden vertaisuutta yhteiskunnassa tuomalla uusia luovuuden ja kulttuurin mahdollisuuksia laajemman väestönosan saataville. Eli mitä paremmmin hanke onnistuu toiminnassaan, sitä paremmin kulttuurinen yhdenvertaisuus yhteiskunnassa toteutuu. Vaikutus on kuitenkin neutraali.
Kulttuuriympäristö 0 0
Kultuuriympäristöt ovat yksi merkittävä luovien alojen ja esimerkiksi matkailun yhtymäkohta, joten hankkeessa kiinnitetään huomiota toisaalta kulttuuriympäristöjen käyttöön, mutta myös niistä huolehtimiseen. hankkeen vaikutus kulttuuriympäristöihin on kuitenkin pääosin neutraali.
Ympäristöosaaminen 0 0
Kohderyhmien ympäristötietoisuus ja - osaaminen tulevat lisääntymään hankkeen aikana jonkin verran. Kuitenkin osassa hankkeita ympäristöosaamisella voi olla keskeinen merkitys, joten hanke varautuu panostamaan runsaastikin ympäristöosaamiseen. hankkeen vaikutus ympäristöosaamiseen on kuitenkin pääosin neutraali.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-