Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21339

Hankkeen nimi: Touri Miehille - Miesten työ- ja toimintakyvyn parantaminen Meri-Lapissa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 30.9.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C

Puhelinnumero: 020 798 6000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tarja Lipponen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarja.lipponen(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 427 6433

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomi näyttäytyy nuorisotakuusta ja muista toimista huolimatta kaikkea muuta kuin esimerkkimaana OECD:n koulutusvertailussa. Etenkin nuorten miesten joutilaisuus on Suomessa lisääntynyt kymmenessä vuodessa, kun se monissa muissa maissa on vähentynyt. Työtä vailla ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten miesten osuus on kasvanut Suomessa. Naiset ovat miehiä koulutetumpia ja työttömissä on enemmän miehiä kuin naisia ja ns. koulupudokkaissa enemmistö on miehiä. Lisäksi miehet käyttävät työ- ja elinkeinohallinnon tarjoamista tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluista vain kolmasosan, mikä voi osaltaan vaikeuttaa miesten työllistymistä.

Suomalaisten miesten elinajan odote on Pohjoismaiden lyhyimpiä ja eroa suomalaiseen naiseen on noin 6 -vuotta. Hyvinvointieroista miesten ja naisten välillä nousevat esiin esimerkiksi koettu yksinäisyys, terveysongelmat, pienituloisuus ja työttömyys. Meri-Lapin alueen kunnissa sairastavuus ja kansantautien esiintyminen ovat selvästi korkeampaa kuin koko maassa. Alueella on paljon työttömyyttä sekä mielenterveys- ja riippuvuusongelmia.

Tämän hankkeen tavoitteena on vahvistaa eri ikäisten syrjäytymisvaarassa olevien miesten työ – ja toimintakykyä sekä edistää heidän osallisuuttaan ja hyvinvointiosaamistaan. Tavoitteeseen päästään tekemällä yhteistyötä julkisen sektorin, kolmannen sektorin ja yhdistysten asiantuntijoiden ja asiakkaiden kanssa. Tavoitteena on lisätä miesten kanssa toimivien eri tahojen miestyöosaamista ja lisätä osallistuvien miesten kouluttautumisvalmiuksia koulutus- ja työuralla etenemiseen sekä heidän hyvinvointiosaamistaan. Palvelujen tarjoajat osaavat kohdentaa työllistymistä tukevia palveluja paremmin miehiä huomioivaksi.

Hankkeen toimenpiteillä pyritään erityisesti miesten parempaan huomioimiseen ja ohjaamiseen palvelujärjestelmässä ja ns. kolmannella sektorilla kouluttamalla vertaisohjaajia ja miesnäkökulmaohjaajia. Hankkeen konkreettiset toimenpiteet ovat: miestyön näkökulmaan orientoivat seminaarit, koulutusta miestyöhön, miesnäkökulmaosaamista edistävien konsultatiivisten ryhmien perustaminen sekä miesnäkökulma työskentelyn tuominen eri järjestöjen ryhmien toimintaan. Lisäksi tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tiedottaen toimenpiteistä ja tulosten levittämiseksi. Arvioidaan hankkeen lopussa osallistuneiden toimijoiden miestyösaamisen kehittymistä.

Hankkeen konkreettisena tuloksena ovat:

- yhteistyöorganisaatioiden toimijoiden miestyöosaaminen lisääntyy ja koulutusten sekä hankkeessa tuotettujen materiaalien avulla palvelujen tuottajat kykenevät huomioimaan miehet paremmin palveluissaan.
- hankkeeseen osallistuneiden miesten kouluttautumis- ja työllistymisvalmiudet sekä hyvinvointiosaaminen lisääntyvät
- miesten vertaisohjaajakoulutusohjelma kansalaisopistojen ja Lapin Ammattikorkeakoulun koulutustarjontaan
- miesnäkökulmaohjaajakoulutuksen ohjelma kansalaisopistojen ja Lapin Ammattikorkeakoulun koulutustarjontaan
- miestyöosaamisen ja materiaalien tuottamisen kautta mahdollistuu koulutuksien räätälöinti eri palveluntuottajille.

Hankkeen kokemuksia, koulutustuotteita ja materiaaleja sekä julkaisuja voidaan hyödyntää koko maassa miestyöosaamisen lisäämiseksi ja miesten ja naisten välisten hyvinvointierojen kaventamiseksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat eri ikäiset Meri-Lapin alueeseen kuuluvat miehet, jotka ohjautuvat Kelan kautta työllisyys- ja kuntouttavaan työtoimintaan. Kohderyhmän miehet ovat matalasti koulutettuja syrjäytymisvaarassa olevia miehiä ja maahanmuuttajia. Kohderyhmäläiset saavat hankkeeseen osallistuessaan tietoja, käytännön välineitä, vertaistukea, puheeksi ottamisen valmiuksia sekä valmiuksia toimia vertaistukiohjaajina ja miesryhmien ohjaajina.
Toisena kohderyhmänä ovat alueen sosiaali- ja terveydenhuollon, työllisyys- ja kuntoutuspalveluiden, sivistystoimen sekä liikunta-ja vapaa-ajantoimen toimijat, joiden miestyön osaamista hanke vahvistaa ja edistää.
Miesasiakkaat ohjautuvat hankkeeseemme yhteistyöhön alustavasti jo sitoutuneiden organisaatioiden kautta:
Kemistä Kemin kaupungin työllisyyspalvelut
Kemistä TE- toimisto ja Työttömien terveystarkastus ja neuvolatoiminta
Kemistä Meriva sr-
Kemistä Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry
Torniosta- Tornion Työvoimalasäätiö
Tornion asuntopalvelusäätiö sr /Meän-Talo
Tornion Työttömien terveystarkastus ja neuvolatoiminta
Tornion kaupungin sivistystoimi
Kemin kaupungin sivistystoimi
Tornion kaupungin Varhaiskasvatus
Kemin kaupungin Varhaiskasvatus
Seudullinen kansalaisopisto Kivalo-opisto
Tornion kansalaisopisto

4.2 Välilliset kohderyhmät

Meri-Lapin alueella toimivat palveluntuottajat, miesten lähiverkosto, lähiomaiset, vapaaehtoisjärjestöt, koulujen opiskelijat. Kemin, Keminmaan, Tervolan ja Simon kunnissa toimiva seudullinen kansalaisopisto Kivalo-opisto ja Tornion kansalaisopisto ovat lupautuneet yhteistyöhön. Meriva sr ja Tornion työvoimalasäätiö, Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry sekä Tornion asuntopalvelusäätiö sr /Meän-Talo ovat valmiita yhteistyöhön hankkeen kanssa. Näiden toimijoiden kautta saadaan laaja välillinen kohderyhmä ja varsinaiseenkin kohderyhmään kuuluvia osallistujia.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 270 638

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 214 093

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 338 298

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 267 615

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion

Kunnat: Tornio, Simo, Keminmaa, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 220

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnitelman ja toteutuksen lähtökohtana. Miesten hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääntyminen; terveyserojen kaventuminen ja yksinäisyyden lievittyminen. Tasa-arvoa edistävä siinä mielessä, että miehet tulee tasa-arvoisesti huomioiduksia palveluissa ja kuulluiksi eri yhteisöissä ylisektorirajojen. Hankkeen toiminnassa on mukana sekä naisia että miehiä. Keskitytään eri-ikäisten miesten työja toimintakyvyn ja osallisuuden lisääntymisen (kohderyhmä). Tärkeä kohderyhmä ovat myös hyvinvointialan työntekijät; jotka pääasiassa naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tärkeä ja keskeinen toimintapojen kehittämisessä ns. "miestyö" osaaminen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Vähentämällä syrjäytymistä ja vaikuttamalla sukupuolten välisiin terveyseroihin parantamalla miesten työ- ja toimintakykyä sekä hyvinvointiosaamista. Huomion kiinnittäminen miesten asiakkuuteen sekä heidän kohtaamiseen on merkityksellistä niin miesten itsensä kuin heidän lähiyhteisöjensä hyvinvoinnin kannalta. Useat hyvinvointia kuvaavat tilastot osoittavat psykososiaalisten ongelmien kasautuneen erityisesti miehille. Eriarvoistumista voidaan vähentää kohdistamalla tuki esim. tarjoamalla kokemuksia ja osallistumisen mahdollisuuksia ja edistäen koulutusvalmiuksia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei kuluta merkittävästi luonnonvaroja. Tehdään työtä ihmisten kanssa ja parissa. Lajitellaan ja kierrätetään syntyvät jätteet asianmukaisesti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Matkustelusta ja alueella liikkumisesta autolla aiheutuu jonkin verran päästöjä. Toisaalta toiminnat eri kunnissa vähentää matkustelua yhteen keskuspaikkaan. Hyödynnetään etäyhteyksiä aina kuin mahdollista. Suositaan hankinnoissa luontoa säästäviä materiaaleja. KOronavirus tartunnan ehkäisyn vuoksi etäyhteyksiä käytetään enemmän ja vähennetään päästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet -1 0
Toimenpiteistä aiheutuu jonkin verran jätteitä ja niistä huolehditaan asianmukaisella tavalla (kierrätys)
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 1
Uusien toimintapojen ja mallien kehittäminen eri kunnissa voi synnyttää ja välillisesti tukea paikkakuntien toimintoja (esim. uudet sote-palvelut mitä mahdollisesti ovat)
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 0
Hankkeessa tärkeällä sijalla osaamisen kehitäminen; uusia työ- ja toimintatapoja ns. "miestyöhön".
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Käytetään myös etäyhteyksiä ja osallistujat oppivat hyödyntämään niitä muissakin yhteyksissä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 5
Hankkeen toimenpiteillä edistetään miestyöosaamista, miesten mahdollisuuksia edetä työ- ja koulutusurilla sekä miesten hyvinvointia. Toimintatavat ja tuotteet jäävät käyttöön hankkeen jälkeen. Miestyöosaamisen lisääntyminen ja miesten hyvinvoinnin parantuminen lisää koko yhteisön hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 10 5
Miesten todettu hyvinvointi on naisia jäljessä ja tätä tilannetta pyritään hankkeella parantamaan edistämällä miesten mahdollisuuksia edetä työ- ja koulutusurilla lisäämällä miestyöosaamista palvelujärjestelmässä sekä lisäämällä miesten hyvinvointiosaamista. Miestyöosaamisen kehittyminen ja edistyminen lisää sukupuolten mukaista tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 5
Palvelujärjestelmän ja eri toimijoiden osaamisen kehittäminen miesten hyvinvointyössä on myös yhteiskunnallinen ja kulttuurinen kysymys.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-