Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21340

Hankkeen nimi: Lapin Kehittäjäkoulu

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C

Puhelinnumero: 040 6308571

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marita Turulin

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marita.turulin(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3109363

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoitteena on tuottaa opiskelijalähtöinen, monialainen ja digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntävä YAMK-tutkintokoulutusmalli. Erityisenä tavoitteena on tukea ja edistää työelämässä olevien korkeasti koulutettujen henkilöiden ammatillisia siirtymävaiheita (uusiin työtehtäviin horisontaalisesti tai vaativampiin työtehtäviin vertikaalisesti) lisäämällä opiskelijalähtöisyyttä ylempään AMK-tutkintoon (YAMK) tähtäävissä opinnoissa. Tämä tavoite sisältää opiskelijoiden opintopolkujen yksilöllistämistä ja joustavoittamista sekä opintojen työelämälähtöisyyden lisäämistä. Edellisiin sisältyen tavoitteena on muodostaa vaihtoehtoisiin opintokokonaisuuksiin perustuvia toimintamalleja koskien virtuaalista opintotarjotinta, kansallisten ja kansainvälisten työelämä- ja opetustoimijoiden osallisuuteen perustuvaa Visiting-professors -toimintaa sekä työtehtäviin ja soveltuvaan harrastuneisuuteen perustuvaa työn opinnollistamista.

Hankkeen toimenpiteet ovat:
1) Vaihtoehtoisista opintokokonaisuuksista muodostuvan virtuaalisen opintotarjottimen muodostaminen: Opintotarjotin tarjoaa verkko-opintoina vaihtoehtoisia opintojaksoja, joista opiskelija voi valita hänen opintopolkuunsa sopivimmat vaihtoehdot siten, että opinnot tukevat parhaalla mahdollisella tavalla opiskelijan uran siirtymävaiheen tarpeita.
2) Visiting-professors -toiminnan kehittäminen: Työelämän edustajat tulevat palkattuina asiantuntijoina mukaan uusien, opiskelijalähtöisten opintojaksojen opetukseen. He tuovat hankkeeseen työelämän ajantasaisen näkemyksen ja toimivat yhteydenpitokanavana opiskelijoiden ja työelämän välillä. Vierailevat opettajat voivat olla myös ulkomailta, mikä auttaa kehittämään opiskelijoiden kansainvälistä verkostoitumista.
3) Työn opinnollistamisen kehittäminen: Hankkeessa kehitetään opiskelijan hankkiman erilaisen osaamisen (esim. koulutus, työkokemus, erilainen harrastustoiminta) tunnistamista ja tunnustamista työn opinnollistamisprosessissa.
4) Opiskelijalähtöisen YAMK-tutkintokoulutusmallin muodostaminen ja kuvaaminen: Hankkeen aikana hyviksi käytännöiksi osoittautuneet toimintatavat kootaan yhteen YAMK-opiskelijoiden urapolun siirtymävaiheita edistäväksi Lapin Kehittäjäkoulu-malliksi.
5) Seminaari ja viestintä

Lapin kehittäjäkoulu-hanke tuottaa edellä kuvattujen toimenpiteiden myötä seuraavat tulokset:

1) Hankkeen aikana on tuotettu opiskelijalähtöinen, monialainen ja digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntävä YAMK-tutkintokoulutusmalli ja sen eri sisällöt on kertaalleen pilotoitu ja käytössä.
2) Opiskelijat voivat jatkossa valita YAMK-tutkintokoulutukseensa opintosisällöt oman uransa siirtymävaiheen tarpeita vastaaviksi.
3) YAMK-opinnot on jatkossa mahdollista suorittaa mistä päin tahansa, kun opetus toteutetaan virtuaalisesti.
4) Hanke on vahvistanut opiskelijoiden ja työelämän keskinäistä verkostoitumista ja yhteistyötä sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
5) Opiskelijoiden jo olemassa oleva osaaminen sekä opintojen aikana tehtävä työ tunnistetaan ja tunnustetaan aiempaa paremmin osaksi YAMK-tutkintokoulutusta.
6) Toimintamallista on tiedotettu laajalti alueellisesti ja kansallisesti hankkeen aikana. Lisäksi hanke on tuottanut julkaisun siinä kehitetystä mallista toimenpide-ehdotuksineen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

YAMK-tutkinto-opiskelijat
- Hankkeen toimenpiteiden varsinaisena pilottiryhmänä toimivat syksyllä 2018 ja 2019 aloittavat Digiajan palvelujohtaminen -tutkintokoulutuksen opiskelijat.
- Virtuaalisen opintotarjottimen osalta kohderyhmään kuuluvat lisäksi kaikkien muiden YAMK-koulutusten opiskelijat, joilla on myös mahdollisuus osallistua halutessaan hankkeessa kehitettävän opintotarjottimen opintoihin.

YAMK-tutkintokoulutusta tekevä ja koulutuksesta kiinnostunut opetus- ja ohjaushenkilöstö

YAMK-tutkintokoulutuksen kehittämiseen ja hyödyntämiseen liittyvät työelämäedustajat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Tulevat YAMK-tutkinto-opiskelijat
- Alasta riippumatta opiskelijoille voidaan jatkossa tarjota aiempaa laadukkaampaa, monipuolisempaa sekä opiskelija ja työelämälähtöisempää YAMK-tutkintokoulutusta.

Lapin alue
- Organisaatioiden työntekijöiden osaamisen edistymisen myötä alueen YAMK-koulutuksen tarjonta on aiempaa laadukkaampaa, monipuolisempaa ja työelämälähtöisempää. Tämä edesauttaa organisaatioiden tuottavuuden lisääntymistä, niiden erikoistumista ja/tai laajenemista sekä kansainvälisen kasvun kehittymistä, joka johtaa alueen työllisyyden paranemiseen.

Suomalainen yhteiskunta
- Organisaatioiden työntekijöiden osaamisen edistymisen myötä suomalaisten YAMK-koulutuksen tarjonta on aiempaa laadukkaampaa, monipuolisempaa ja työelämälähtöisempää. Tämä edesauttaa organisaatioiden tuottavuuden lisääntymistä, niiden erikoistumista ja/tai laajenemista sekä kansainvälisen kasvun edistymistä, joka johtaa kansallisen
työllisyyden paranemiseen. Lisäksi YAMK-tutkintojen tunnettuus kasvaa, jonka myötä niiden määrä kasvaa OKM:n tavoitteiden mukaisesti tulevaisuudessa.

Muut YAMK-tutkintokoulutusta tarjoavat koulutusorganisaatiot
- Hankkeessa tuotettua Kehittäjäkoulu-mallia on mahdollista hyödyntää jatkossa kaikissa YAMK-koulutusta järjestävissä koulutusorganisaatioissa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 199 095

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 199 095

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 248 866

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 248 866

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Itä-Lapin, Kemi-Tornion, Tunturi-Lapin, Rovaniemen

Kunnat: Keminmaa, Ranua, Tornio, Salla, Simo, Pello, Savukoski, Posio, Ylitornio, Inari, Pelkosenniemi, Rovaniemi, Muonio, Enontekiö, Kolari, Sodankylä, Kittilä, Tervola, Utsjoki, Kemijärvi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön sukupuolinäkökulman analysoinnissa on hyödynnetty olemassa olevia tilastoja ja tutkimuksia hankkeen aihepiiriin kuuluvista sisällöistä. Hankkeella vastataan aiemmin tehtyihin arvioihin (esim. TEM: Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen, Valtava -kehittämisohjelma 2015) sukupuolten tasa-arvon edistymistä mahdollistavista toimenpiteistä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kehittäjäkoulu-hankkeessa otetaan huomioon sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisvelvoite (Työ- ja elinkeinoministeriö 2015) mahdollistamalla osallistuminen Kehittäjäkoulun toimenpiteisiin sekä miehille että naisille. Kun opinnot toteutetaan monialaisina, saadaan opintoihin mukaan aiempaa tasaisemmin sekä miehiä että naisia. Tällöin vältytään perinteisesti miesvaltaisina (esim. tekniikan ala) ja naisvaltaisina (esim. terveys- ja hyvinvointiala) nähtyjen alojen koulutuksiin liittyvä vahva sukupuoleen perustuva eriytyminen. Hankkeen toimenpiteisiin kuten visiting professor -toimintaan otetaan mukaan tasavertaisesti sekä miehiä että naisia, samoin ohjausryhmään. Opintatarjottimelle suunniteltavat sisällöt palvelevat molempia sukupuolia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on tuottaa opiskelijalähtöinen, monialainen ja digitaalisaation mahdollisuuksia hyödyntävä YAMK-tutkintokoulutusmalli. Toimenpiteisiin varmistetaan toimijoiksi sekä miehiä että naisia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Digitaalisten toimintatapojen hyödyntäminen vähentää matkustustarvetta ja tätä kautta säästää luontoa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Digitaalisten toimintatapojen hyödyntäminen vähentää matkustustarvetta ja tätä kautta säästää luontoa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
-
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
-
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
-
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Hanke hyödyntää vahvasti virtuaaliratkaisuja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
-
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 4
Toimenpiteet tukevat opiskelijoiden, korkeakoulun ja alueen työelämän yhteistyötä sekä osallistavat alueen toimijoita mukaan kehittämistyöhön. Nämä toimet luovat edellytyksiä paikallisen elinkeinorakenteen kestävälle kehittämiselle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 7
Hankkeessa luodaan uudenlainen YAMK-tutkintokoulutusmalli, jonka myötä YAMK koulutusten tarjonta Lapissa kehittyy aiempaa monipuolisemmaksi, työelämälähtöisemmäksi ja laadukkaammaksi.
Liikkuminen ja logistiikka 4 3
Hankkeessa kehitetään koulutusmallia, jossa hyödynnetään etäyhteyksiä. Tällöin vähennetään turhaa liikkumista paikasta toiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 5
Hankkeen kohderyhmänä on YAMK-opiskelijat, joiden hyvinvointi edistyy kun YAMK-koulutukset kehitetään yhä enemmän heidän tarpeitaan vastaaviksi. Opiskelijat voivat itse vaikuttaa koulutuspolkunsa sisältöön ja suorittaa opintoja joustavasti. Työelämäyhteistyö puolestaan vahvistaa myös erityisesti Lapin eri organisaatioiden osaamista ja sen kehittymistä ja lisää näin hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 6 5
Kun opinnot toteutetaan monialaisina, saadaan opintoihin mukaan aiempaa tasaisemmin sekä miehiä että naisia. Tällöin vältytään perinteisesti miesvaltaisina (esim. tekniikan ala) ja naisvaltaisina (esim. terveys- ja hyvinvointiala) nähtyjen alojen koulutuksiin liittyvä vahva sukupuoleen perustuva eriytyminen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 5
Hankkeen toimenpiteillä mahdollistetaan korkeakoulutettujen sujuvat urapolut. Nykyiset panostukset kohdistuvat usein matalasti koulutettujen henkilöiden urapolkujen sujuvoittamiseen.
Kulttuuriympäristö 0 0
-
Ympäristöosaaminen 0 0
-

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa tuotettiin opiskelijalähtöinen, monialainen ja digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntävä YAMK-tutkintokoulutusmalli. Erityisenä tavoitteena oli tukea ja edistää työelämässä olevien korkeasti koulutettujen henkilöiden ammatillisia siirtymävaiheita (uusiin työtehtäviin horisontaalisesti tai vaativampiin työtehtäviin vertikaalisesti) lisäämällä opiskelijalähtöisyyttä ylempään AMK-tutkintoon (YAMK) tähtäävissä opinnoissa. Yhtenä tavoitteena oli opiskelijoiden opintopolkujen yksilöllistämistä ja joustavoittamista sekä opintojen työelämälähtöisyyden lisäämistä. Hankkeessa muodostettiin vaihtoehtoisiin opintokokonaisuuksiin perustuvia toimintamalleja koskien virtuaalinen opintotarjotin, jota kehitettiin ja testattiin hankkeen aikana. Lapinamkin omaa kansallisten ja kansainvälisten työelämä- ja opetustoimijoiden osallisuuteen perustuvaa Visiting-professors -toimintamallia käynnistettiin sekä suunniteltiin ja testattiin työtehtäviin ja soveltuvaan harrastuneisuuteen perustuvaa työn opinnollistamista.Hankkeen toimenpiteet olivat:
1)Vaihtoehtoisista opintokokonaisuuksista muodostuvan virtuaalisen opintotarjottimen muodostaminen:
Hankkeen aikana muodostettu opintotarjotin tarjoaa verkko-opintoina vaihtoehtoisia opintojaksoja, joista opiskelija voi valita hänen opintopolkuunsa sopivimmat vaihtoehdot siten, että opinnot tukevat parhaalla mahdollisella tavalla opiskelijan uran siirtymävaiheen tarpeita. Lisäksi opiskelija voi suorittaa opinnot virtuaalisina mistä päin tahansa Suomessa tai ulkomailla.
2) Visiting-professors -toiminnan kehittäminen:
Kuusi kansallista työelämänedustajaa tuli palkattuina asiantuntijoina mukaan uusien, opiskelijalähtöisten opintojaksojen opetukseen. He toivat hankkeeseen työelämän ajantasaisen näkemyksen ja toimivat yhteydenpitokanavana opiskelijoiden ja työelämän välillä. Lisäksi Visiting professori toimintaa tuli kaksi oli ulkomaista henkilöä ja he olivat mukana kehittämässä opiskelijoiden kansainvälistä verkostoitumista.
3) Työn opinnollistamisen kehittäminen:
Hankkeessa kehitettiin opiskelijan hankkiman erilaisen osaamisen (esim. koulutus, työkokemus, erilainen harrastustoiminta) tunnistamisen ja tunnustamisen myötä työn opinnollistamisprosessissa. Mikäli opiskelijalla on suoritettavan tutkinnon kannalta relevanttia osaamista, niin osaamista voidaan opinnollistaa joko osaamista vastaavalle YAMK-opintojaksolle tai mikäli osaamista vastaavaa YAMK-opintojaksoa ei ole, muuten osaksi tutkintoa. Henkilökohtaista osaamista voi opinnollistaa 5 op kokonaisuuksissa.
4) Opiskelijalähtöisen YAMK-tutkintokoulutusmallin muodostaminen ja kuvaaminen:
Hankkeen aikana kehitettiin yhteiskehittämisen toimintatavalla opettaja- ja opiskelijapalautetta keräten sekä vierailevien asiantuntijoiden asiantuntemusta hyväksikäyttäen, YAMK-opiskelijoiden urapolun siirtymävaiheita edistäväksi Lapin Kehittäjäkoulu-malliksi.
5) Päätöseminaari järjestettiin virtuaalisesti hankkeen lopuksi 10.11.2020. Hankkeen julkaisu Matkaopas: Kohti uutta YAMK-tutkintokoulutusmallia, ilmestyi päätösseminaariin ja se esiteltiin seminaarissa. Julkaisu on saatavissa verkossa sekä painettuna versiona. Painos on jaettu myös kaikkiin Suomen ammattikorkeakouluihin. Julkaisu on osoitteessa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/347195/B%2014%202020%20Koikkalainen%20Mattila%20M%c3%a4kimurtoKoivumaa%20Tihinen.pdf?sequence=3&isAllowed=y