Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21342

Hankkeen nimi: OPIKKO - oppien kuntoutuksesta koulutukseen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2018 ja päättyy 30.4.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Valo-Valmennusyhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 2797994-1

Jakeluosoite: Vehnämyllynkatu 4

Puhelinnumero: 050 529 9675

Postinumero: 33560

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.valo-valmennus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maija Schellhammer-Tuominen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maija.schellhammer-tuominen(at)valo-valmennus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3037659

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen ydinajatuksena on kehittää koulutuksen ulkopuolelle jääville nuorille ja aikuisille erityistä tukea tarvitseville kokonaisvaltaisen tuen ja vaiheittaisen ammatillisen koulutuksen suorittamisen malli, jossa huomioidaan elämäntilanne kokonaisvaltaisesti. Taustalla on hanketoimijoiden kokemus sekä tutkimustieto heikko-osaisuuden kasautumisesta, jonka seurauksena koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävällä nuorella ongelmat usein kertyvät ja muodostavat pysyviä esteitä yhteiskunnalliselle osallistumiselle.

Hankkeen kohderyhmänä ovat peruskoulun jälkeen vailla toisen asteen koulutuspaikkaa jääneet tai ammatilliset opinnot keskeyttäneet nuoret ja aikuiset, jotka tarvitsevat erityistä tukea elämäntilanteessaan ja selviytyäkseen ammatillisista opinnoistaan.

Näitä ovat mm.
- ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet tai koulutuspaikan vastaanottamatta jättäneet
- maahanmuuttajat, joiden koulutausta on rikkonainen ja sijoittuminen koulutukseen on muista kun kielitaidosta johtuvista syistä haasteellista
- päihde- ja mielenterveyssyistä vajaakuntoiset
- rikostaustaiset
- muutoin peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheessa koulutuksen ja palvelujen ulkopuolelle jääneet
Lisäksi hankkeen kohderyhmään kuuluu hankeorganisaatioiden työntekijät.

Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalli, jossa nuorella on mahdollisuus tuetusti suorittaa ammatillisen tutkinnon osa tai osia tekemällä tuotannollista työtä työpaikalla, työpajalla tai muussa epämuodollisessa oppimisympäristössä. Hankkeen tuloksena nuorille kertyy ammatillista osaamista ja opiskelutaitoja, joiden avulla on mahdollisuus jatkaa opintoja tai työllistyä. Toimintamalli koostuu kolmesta työpaketista, joiden avulla nuorelle voidaan tarjota oikea-aikasta ja riittävän intensiivistä tukea.

Työpaketti 1: Tavoitteena on pilotoida ja mallintaa riittävän intensiivinen ja pitkäkestoinen yksilöllinen tukimalli, joka mukautuu nuoren elämäntilanteen mukaan. Mallissa huomioidaan elämäntilanne kokonaisuudessaan: asuminen, taloudellinen toimeentulo, terveydellinen tilanne, ihmissuhteet ja muut mahdolliset kuormitustekijät. Nuorta ohjataan ja tuetaan asioiden kuntoon saattamisessa rinnallakulkevalla työotteella. Tavoitteena on saada nuori osallistumaan säännölliseen, päivittäiseen toimintaan työpajalla työpaikalla (esim. työkokeilu) tai vapaa-ajan toiminnassa.

Työpaketti 2: Tavoitteena on luoda yksilöllinen, erityisen tuen tarpeet huomioiva valmennusmalli, jonka tuloksena nuori voi suorittaa ammatillisen tutkinnon osan työpajalla, työpaikalla tai vapaa-ajantoiminnassa. Valmennusmallissa sovelletaan Valo-Valmennusmallia, jonka avulla on saatu hyviä tuloksia aikuisten ammatillisten tutkinnon osien suorittamisessa. Toimintamallia kehitettäessä huomioidaan erityisesti ammatillisen koulutuksen reformin tuomat muutokset sekä sovelletaan koulutussopimuksen käyttöä erityistä tukea tarvitsevien nuorten työelämälähtöiseen koulutukseen. Yksilöllisen mallin vahvuutena on mahdollisuus kerryttää ammatillista osaamista tavoitteellisesti huomioiden kuntoutumistarpeet ja muun elämän haasteet.

Työpaketti 3: Tavoitteena on pilotoida ja mallintaa nuorten tavoitteellista jatko-ohjausta tutkinnon osan, tutkinnon osien tai koko tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tavoitteena on ensisijaisesti opintojen jatkaminen oppilaitoksessa/työelämässä tai työllistyminen. Palvelupaketin keskeisin tavoite on tehdä tiivistä yhteistyötä oppilaitosten, välityömarkkinatoimijoiden ja työelämän kanssa, jotta jokaiselle löytyisi mielekäs toimintaympäristö valmennusjakson jälkeen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat peruskoulun jälkeen vailla toisen asteen koulutuspaikkaa jääneet tai ammatilliset opinnot keskeyttäneet 18-30 -vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset, jotka tarvitsevat erityistä tukea elämäntilanteessaan ja selviytyäkseen ammatillisista opinnoistaan.

Näitä ovat mm.
- ammatillisen koulutuksen yhden tai useamman kerran keskeyttäneet tai koulutuspaikan vastaanottamatta jättäneet
- maahanmuuttajat, joiden koulutausta on rikkonainen ja sijoittuminen koulutukseen on muista kun kielitaidosta johtuvista syistä haasteellista
- päihde- ja mielenterveyssyistä vajaakuntoiset
- rikostaustaiset
- muutoin peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheessa koulutuksen ja palvelujen ulkopuolelle jääneet

Lisäksi hankkeen kohderyhmänä on toteuttajaorganisaatioiden henkilökunta, joiden osaamista lisätään toimintamallin juurruttamiseksi ja levittämiseksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat ohjaus- ja opetusalan ammattilaiset, jotka työskentelevät kohderyhmän kanssa, sekä työpaikat ja vapaa-ajan toimintoja järjestävät organisaatiot, joiden toiminnassa kertyvää osaamista voidaan tunnistaa osaksi opintoja.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 499 291

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 491 220

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 521 228

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 512 803

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa

Seutukunnat: Tampereen, Helsingin, Porvoon

Kunnat: Orivesi, Vantaa, Espoo, Tampere, Lempäälä, Porvoo, Pirkkala, Nokia, Kangasala, Helsinki, Pälkäne, Ylöjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 375

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kohderyhmää on arvioitu sukupuolinäkökulmasta. Miehet ovat huomattavasti suurempi kohderyhmä rikosseuraamus- ja päihdepalveluissa sekä kuntouttavan työtoiminnan palveluissa. Hankkeen taustalla on myös tutkimustietoa koulutuksen ja työelämän vahvasta sukupuolittumisesta ja sen pohjalta hankkeen tavoitteena on edistää tasa-arvoisen koulutus- ja työelämänäkemyksen kehittymistä. Aikaisempien koulukoksemusten ja niiden kautta muodostuneen itsetunnon vaikutukset ovat merkittävät oppimisessa, siksi oppijoiden yksilöllisten vahvuuksien tukeminen alisuoriutumisen torjunnassa on keskeistä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteisiin haetaan eri sukupuolten ja mahdollisimman monien erityisryhmien edustajia, jotta kehitettävä toimintamalli vastaisi mahdollisimman monenlaisiin erityisen tuen tarpeisiin. Hankkeen keskeinen tavoite on koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen ja erityisesti koulutuksen ulkopuolelle jääville miehille soveltuvien toimintamallien kehittäminen. Sukupuolinäkökulman arviointi liitetään hankkeessa erityisesti toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin ja uravalintojen tukemiseen yksilöllisten tavoitteiden mukaan sukupuolittuneillakin aloilla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen keskeinen tavoite on koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole päätavoite, mutta huomioidaan keskeisesti hankkeen toiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Kehitettävässä toiminnassa huomioidaan ympäristöosaaminen ja -vastuullisuus osana ammatillisia opintoja. Hankkeen materiaalit ja julkaisut tehdään ensisijaisesti sähköisesti ja digitaalisisa oppimisympäristöjä pyritään lisäämään hankkeen aikana.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeen toiminnassa huomioidaan etätyöskentelyyn liittyvät mahdollisuudet, jotka vähentävät uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja edistävät vähähiilisyyttä. Työskentelyssä hyödynnetään digitaalisia materiaaleja, verkkooppimisympäristöjä sekä verkkokokousympäristöjä, jotka vähentävät liikumista ja siten kasvihuonepäästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Arvostetaan ja otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ihmisten hyvinvoinnin edistämisen lähtökohtana. Ekologista kestävyyttä edistetään myös välillisesti tietoisuuden lisäämisen, ohjauksen ja valmennuksen kautta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Arvostetaan ja otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ihmisten hyvinvoinnin edistämisen lähtökohtana. Ekologista kestävyyttä edistetään myös välillisesti tietoisuuden lisäämisen, ohjauksen ja valmennuksen kautta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ekologista kestävyyttä ja Natura 2000-ohjelman kohteita edistetään välillisesti hankkeessa toteutettavan koulutuksen ja valmennuksen kautta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Toiminnassa painotetaan energia-, ympäristö- ja materiaalitehokkuutta, jotta raaka-aineita käytetään taloudellisesti, jätteitä syntyy mahdollisimman vähän ja kierrätys toimii tarkoituksenmukaisesti. Hankkeen materiaalit ovat ensisijassa avoimia ja sähköisiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Tavoitteita tuetaan välillisesti ohjauksen ja valmennuksen kautta sekä suosimalla uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä hankkeen käytännön toiminnassa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 7
Edistetään kuntotutustahojen, ammatillisen koulutuksen ja yritysten välistä yhteistyötä. Tuetaan työnantajia kouluttamalla heidän tarpeitaan vastaavaa työvoimaa. Pyritään asiakkaiden nopeaan työelämään siirtymiseen kehittämällä yksilöllisiä opintopolkuja työllistymisen tukemiseksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkessa kehitetään aineeton heikoimmassa asemassa olevien osaamista lisäävä palvelumalli.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkessa työskennellään osittain verkossa turhaa matkustamista välttäen. Lähitapaamiset suunnitellaan saavutettavuudeltaan huolellisesti ja taloudellisesti järkevästi. Kohderyhmän työ- ja työtoimintapaikat paikat pyritään löytämään kohtuulliselta etäisyydeltä liikkumisen näkökulmasta. Liikkumisessa hyödynnetään julkisia kulkuneuvoja. Logistiikkanäkökulma huomioidaan hankkeen valmennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 10
Osallistujien hyvinvointia, osallisuutta ja toiminnallisuutta lisätään ohjauksen ja valmennuksen kautta tukemalla oppimista erilaisissa oppimisympäristöissä, tekemällä osaamista näkyväksi ja tukemalla positiivisen minäkäsityksen kehittymistä. Hankkeella tuetaan saavutettavuutta poistamalla esteitä poistamalla esteitä koulutuksen ja osallisuuden näkökulmista.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Edistetään koulutuksellista tasa-arvoa parantamalla koulutuksellisesti heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja saada riittävän tuen opinnoissaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 9
Aliedustettujen ryhmien osallisuutta ja yhteiskuntaan integroitumista tuetaan ohjauksen ja valmennuksen kautta. Kehitetään osallistujien osaamista ja koulutuksellisia valmiuksia yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Kulttuuriympäristö 0 0
Osallistujien hyvinvointia, osallisuutta ja toiminnallisuutta lisätään ohjauksen ja valmennuksen kautta tukemalla oppimista erilaisissa oppimis- ja kulttuuriympäristöissä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Osallistujien ympäristöosaamista lisätään tutkinnon perusteiden sekä ohjauksen ja valmennuksen keinoin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

OPIKKO-hankkeessa kehitettiin yksilöllisen tuen ja vaiheittaisen ammatillisen koulutuksen suorittamisen mallia, jossa asiakkaan koko elämäntilanne tulee huomioiduksi. Yksilölliseen tukeen ja monialaiseen yhteistyöhön perustuvassa toimintamallissa ammatillisen tutkinnon osan tai osien suorittaminen on mahdollista tuetusti työpaikalla, työpajalla tai muussa epämuodollisessa oppimisympäristössä. Ammatilliset opinnot voivat olla myös osa oppijan kuntoutumista. Hankkeen kohderyhmänä olivat nuoret ja aikuiset, jotka syystä tai toisesta tarvitsivat tukea ammatillisiin opintoihin ja työelämään siirtymisessä (esim. rikkonaisen koulutustaustan, päihde- tai mielenterveysongelman tai rikostaustan vuoksi).

Hankkeessa kehitetty yhteistyön toimintamalli kuvattiin ja toimijoiden roolit (oppija, valmentaja ja työpaikkaohjaaja) ja työnjako avattiin selkeästi. Toimintamallista laadittiin kirjallinen opas, joka on ladattavissa hankkeen nettisivuilta ja myöhemmin hankkeen toteuttajien nettisivuilta. Toimintamallin käyttöönoton ja juurruttamisen tueksi toteutettiin myös erilaisissa elämäntilanteissa olevien oppijoiden polkua kuvaavia animoituja videoita sekä työpajojen ja oppilaitosten ammattilaisille tarkoitetut menetelmäkortit. Hankkeen tuloksena koulutuksellinen tasa-arvo vahvistuu kun kehitetty toimintamalli parantaa heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuuksia osallistua joustavasti koulutukseen ja saada yksilöllistä ja oikea-aikaista tukea opinnoissaan.

Hankkeen toimenpiteisiin osallistui yhteensä 227 hankkeen ensisijaiseen kohderyhmään kuulunutta asiakasta, jotka ohjautuivat mm. toteuttajaorganisaatioiden ja muiden järjestöjen työpajoilta, työvoimatoimistosta, oppilaitoksista sekä matalan kynnyksen kohtaamis- ja ohjauspaikoista. Koko hankkeen aikana suoritettiin yhteensä 8 koko tutkintoa tai ammattipätevyyttä, 77 tutkinnon osaa ja 1775 osaamispistettä. Suuri osa hankkeeseen osallistuneista koki saamansa ohjauksen parantaneen mm. omia oppimis- ja työelämävalmiuksiaan.
Osallistujien minäpystyvyyden tunne ja usko omiin kykyihin vahvistuivat niinikään hankkeeseen osallistumisen myötä.

Hanketoimijat järjestivät henkilöstökoulutuksia ja workshoppeja ohjaustyötä tekeville työntekijöille osallistuvien organisaatioiden osaamisen vahvistamiseksi sekä esittelivät hanketta lukuisissa verkostotilaisuuksissa Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Keväällä 2020 puhjenneen koronapandemian (covid-19) tuomien muutosten vuoksi kaikkia henkilöstökoulutuksia ja muita hankkeen esittelytilaisuuksia ei pystytty toteuttamaan suunnitellusti ja esimerkiksi loppuseminaari toteutettiin etäyhteyksin. Hanke tavoitti kuitenkin hyvin välillistä kohderyhmäänsä ohjausalan ammattilaisia (n. 2400 osallistujaa yhteensä kaikissa hankekaudella järjestetyissä henkilöstökoulutuksissa, workshopeissa ja hankkeen esittelytilaisuuksissa). Tietoa tutkinnon tai tutkinnonosien tuetusta suorittamisesta työpaikalla, työpajalla ja muissa epämuodollisissa oppimisympäristöissä jaettiin lisäksi yhteistyöverkostoissa, hankkeen verkkosivuilla, Facebookissa, Instagramissa ja YouTube-kanavalla. Hankkeen toiminnasta julkaistiin lisäksi artikkeli ja toimintamalli on esitelty kaikkien toteuttajien sisäisillä intranet-sivustoilla ja/tai verkkosivuilla.