Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21344

Hankkeen nimi: Lapista käsin

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 30.6.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: Ylikyläntie 12

Puhelinnumero: 0405755762

Postinumero: 96800

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Piia Kilpimaa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämisen asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: piia.kilpimaa(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404844424

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lapin kasvavat matkailijamäärät luovat alalle uusia osaamistarpeita. Nykyajan matkailija haluaa kokea matkallaan paikallista kulttuuria, on kiinnostunut vastuullisuudesta ja uusista kokemuksista sekä haluaa tutustua paikallisiin käsityötaitoihin ja designiin. Tähän tarpeeseen vastaa käsitöihin perustuva matkailu, jossa on potentiaalia sen moniulotteisuuden vuoksi: käsityöstä löytyy matkailijalle tekemistä, näkemistä, tuntemista, sekä erityisesti kokemista ja oppimista.

Lapin matkailun kehittämisvision tavoitteena on parantaa elinkeinojen yhteistyötä ja palvelutarjontaa. Tämän tueksi ja mahdollistamiseksi tarvitaan elinkeinolähtöistä koulutusta, johon tämä hanke vastaa. Lapista käsin -hankkeen päätavoitteena on kehittää käsityöntekijöiden ja -yrittäjien osaamista käsityötuotteiden tai -palvelujen kehittämisessä matkailuelinkeinoa palveleviksi. Hanke täydentää käsityönläisten matkailuosaamista, matkailun toimintakentän tuntemista, tuotteistamisosaamista ja tuotteiden kohdentamista matkailualalle sekä luoda uusia innovoivia matkailupalveluita ja matkamuistoja. Toisena päätavoitteena on kehittää Lapin yliopiston täydennyskoulutus- ja perusopetustarjontaa matkailualan uusia osaamistarpeita palveleviksi. Hanke kohdentuu ensisijaisesti matkailusta ja itsensä työllistämisestä kiinnostuneille lappilaisille käsityöntekijöille.

Hankkeen toimenpiteet on jaettu seuraaviin vaiheisiin: 1) Esiselvitys ja suunnittelu, 2) Täydennyskoulutus, 3) Tiedon disseminointi ja tulevaisuuden mallinnukset. Hankkeen toimenpiteiden myötä sekä käsityöntekijöiden ja -yrittäjien että matkailijoiden toiveet kohtaavat. Hankkeen tuotoksena syntyvät käsityömatkailun täydennyskoulutusohjelma sekä sähköinen käsityömatkailun tuotteistamis- ja myyntityökäsikirja. Lisäksi tuotoksena syntyy hankkeen disseminaatiota palvelevaa monimediaista materiaalia, jota voidaan hyödyntää myöhemminkin esim. opetusmateriaalina matkailupalvelutuotteiden kehittämisessä tai suunnittelussa.

Hankkeen keskeiset tulokset kytkeytyvät alueen käsityöntekijöiden ja -yrittäjien osaamisen kehittämiseen ja sitä kautta elinkeinoelämän vahvistamiseen. Täydennyskoulutusohjelman tuloksena käsityöläisten verkostot kehittyvät, yhteistyön tiivistyminen ja osaamisen jakaminen mahdollistuu entistä tehokkaammin. Hankkeen tuloksena syntyvän 15 op:n täydennyskoulutusohjelman elinkeinolähtöiset sisällöt ovat jatkossa hyödynnettävissä esimerkiksi Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa tai matkailun oppiaineessa osana perusopintoja. Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa luomalla naisvaltaiselle käsityöalalle uusia ansaintamahdollisuuksia matkailusektorilta. Lisäksi hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita tuomalla siihen liittyviä sisältöjä osaksi täydennyskoulutusohjelmaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke kohdentuu ensisijaisesti lappilaisille käsityöntekijöille ja käsityöyrittäjille, jotka haluavat lisätä osaamistaan tuotteiden ja palveluiden rakentamisessa matkailijoita palveleviksi ja jotka haluavat matkailun avulla lisätä omia mahdollisuuksiaan täyspäiväiseen työllistymiseen tai lisäansioihin käsityöalan kautta. Hankkeessa pilotoitavaan täydennyskoulutusohjelmaan haetaan avoimella haulla mukaan käsityöntekijöitä, jotka joko jo tekevät käsitöillään jonkinmuotoista liiketoimintaa tai joiden tavoitteena on tulevaisuudessa esimerkiksi muuttaa käsityöharrastus elinkeinoksi. Toisena hankkeen kohderyhmänä ovat esimerkiksi korkeakouluopiskelijat ja muut henkilöt (käsityöalan järjestötoimijat, muut sidosryhmäedustajat), jotka kokevat hyötyvänsä täydennyskoulutuksesta ja osaamisen lisäämisestä sen teemoista. Tämän kohderyhmän kohdalla täydennyskoulutus voi luoda välillisesti uutta työllistymistä ja uusia pienyrityksiä (esimerkiksi Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan perusopiskelijat voivat laajentaa omaa osaamistaan käsityömatkailun teemoilla ottamalla osaa täydennyskoulutukseen ja parantaa näin työllistymismahdollisuuksiaan erityisesti Lapin alueella).

Käsityöläisillä tarkoitetaan tässä hankkeessa niin itseoppineita käsitöiden tekijöitä kuin taidekäsityöläisiä, kuvataiteilijoita ja muotoilijoita, joten tarkoituksena ei ole kategorisoida tiettyjä kohderyhmiä pois koulutuksen piiristä.

Hankkeen kohdealueena on Lapin maakunta. Esiselvitysvaiheessa (TP 1) pyritään huomioimaan toimijoita koko maakunnan alueelta, jotta erilaiset tarpeet ja mahdollisuudet voivat tulla esille. Maantieteellinen alue on laaja, joten täydennyskoulutusvaiheessa halutaan turvata mahdollisuus osallistua myös etäämpänä oleville yrityksille. Tasavertaisuus pyritään varmistamaan esimerkiksi järjestämällä koulutuksia eri paikkakunnilla tai järjestämällä etäosallistumismahdollisuus verkkokokonaisuutena.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliseen kohderyhmään voidaan laskea kuuluvaksi lappilaisen erityisesti matkailuun tai sen sidosryhmiin kuuluvan elinkeinoälämän, joka voi tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä hankkeessa koulutettavien käsityöläisten kanssa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 106 845

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 47 259

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 367 657

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 59 074

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Itä-Lapin, Rovaniemen, Pohjois-Lapin, Kemi-Tornion, Torniolaakson, Tunturi-Lapin

Kunnat: Ranua, Ylitornio, Savukoski, Rovaniemi, Salla, Kittilä, Inari, Pelkosenniemi, Muonio, Tornio, Kolari, Enontekiö, Sodankylä, Keminmaa, Pello, Posio, Simo, Kemijärvi, Utsjoki, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 55

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Käsityöala on vahvasti sukupuolittunut, se on selkeästi naisvaltainen ala. Osa toimialoista, kuten tekstiili- ja vaatetusala, on pääasiallisesti naisten hallussa, osa ensisijaisesti miesten, esimerkiksi soitinten ja veneiden rakennus. Vuonna 2017 käsityökulttuuria edistävä Taitoliitto tuotti Käsityöalan suhdanneraportin, jota varten toteutetun laajamittaisen kyselyn vastaajista 87% oli naisia ja 13% miehiä. Kysely lähetettiin käsityöalan yrittäjille, mutta luvut eivät Taitoliiton mukaan todennäköisesti täysin vastaa alan yrittäjien sukupuolijakaumaa. Luvuista voi kuitenkin johtaa alustavaa oletusta aktiivisesti yleisiin toimiin osallistuvien yrittäjien jakaumasta. Hankkeessa ei rajata osallistujia sukupuolen mukaan. Osallistuminen tehdään mahdolliseksi sekä mies- että naisosallistujille yhtä lailla. Alan sukupuolijakauma on tiedostettu hanketta valmistellessa ja tullaan tiedostamaan myös hanketta toteuttaessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Käsityöalan sukupuolijakauma on tiedostettu hanketta valmistellessa sekä tullaan tiedostamaan hankkeen toteutusvaiheessakin. Hankkeen toimenpiteet (selvitystyö, täydennyskoulutusohjelma, monimediaisten materiaalien tuottaminen) toteutetaan siten, että ne huomioivat alan yleisen sukupuolijakauman. Toimenpiteet rakennetaan myös miespuolisille käsityöläisille houkutteleviksi, jotta toimenpiteisiin saataisiin mukaan myös alan heikommin edustettua sukupuolta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta tasa-arvo huomioidaan hankkeen toimenpiteissä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 4
Kestävä kehitys kuuluu Lapin yliopiston ja Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin toimintaperiaatteisiin ja strategisiin painopisteisiin. Se on myös lähtökohtana Lapin matkailustrategialle. Käsityömatkailussa keskiössä on matkailijoiden saavuttama kokemus ja siihen kytkeytyvä syvempi ymmärrys kokemuksen takana vaikuttavista alueellisista ja perinteisiin liittyvistä erityispiirteistä. Kokemuksen korostaminen mahdollistaa vähemmän tuotettua ja kulutettua materiaalia - ja toisaalta nostattaa tietoisuutta arktisen ympäristön herkkyydestä. Luonnonvarojen kestävään käyttöön liitetän sisältöjä myös hankkeen täydennyskoulutustoimenpiteissä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
Hankkeen täydennyskoulutusohjelman sisällöissä huomioidaan teemana mm. käsityötuotteiden materiaalien kestävät valinnat.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 8
Hankkeen avulla kehitetään Lapin matkailuelinkeinoa: Hankkeen toimenpiteiden vaikutuksesta käsityöläisten ja käsityöyrittäjien osaaminen kasvaa, he osaavat suunnitella uusia toiminnallisia ja luovia (ohjelma)palveluita, jotka mahdollistavat mm. ympärivuotista matkailua sekä laajempaa tuotevalikoimaa kasvaville matkailijamassoille. Sosiaalinen ja taloudellinen kestävä kehitys tarkoittaa hankkeessa käsityöntekijöiden monipuolistuvaa ansaintalogiikkaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 4
Hankkeessa kehitetään käsityöntekijöiden ja -yrittäjien osaamista siten, että he pystyvät tulevaisuudessa kehittämään matkailuun uusia toiminnallisia ja luovia (ohjelma)palveluita, jotka mahdollistavat mm. ympärivuotista matkailua sekä laajempaa tuotevalikoimaa kasvaville matkailijamassoille. Lisäksi hankkeen tuotoksena syntyy pilotoitu täydennyskoulutusohjelma sekä käsityömatkailun tuotteistamis- ja myyntityökäsikirja.
Liikkuminen ja logistiikka 1 0
Hankkeen täydennyskoulutuspäiviin järjestetään etäosallistumisen mahdollisuuksia, jolloin liikkuminen paikkakunnalta toiselle vähenee.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 7
Lisäämällä käsityöntekijöiden ja käsityöyrittäjien osaamista ja ansaintamahdollisuuksia (joko tulevaisuudessa omia tuotteita myyden tai palkansaajana matkailusektorilla työskennellen) edistetään heidän hyvinvointiaan sekä suoraan toimenpiteiden aikana että enemmän pidemmällä aikavälillä.
Tasa-arvon edistäminen 4 5
Hanke edistää sosiaalista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa tarjoamalla luovien alojen osaajille yliopistollista täydennyskoulutusta ja osaamisen kehittämismahdollisuuksia ansaintamahdollisuuksien monipuolistamiseen. Lisäksi hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tukemalla naisvaltaisen alan (käsityöyrittäjien tai käsityöntekijöiden) ansaintamahdollisuuksia sekä lisäämällä heidän osaamistaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 4
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta luomalla käsityöntekijöille uusia mahdollisuuksia työllistymiseen palkansaajaksi, käsityötuotteiden tai -palveluiden myyntiin ja elinkeinon monipuolistamiseen. Näin työllistymis- ja ansaintamahdollisuudet monipuolistuvat ja paranevat.
Kulttuuriympäristö 5 6
Hanke tukee kulttuurista kestävää kehitystä. Esimerkiksi perinnekäsityöt voivat saada matkailun kautta uusia merkityksiä ja käyttötapoja, jolloin ne säilyvät osana elävää kulttuuriperintöä.
Ympäristöosaaminen 2 3
Hankkeen täydennyskoulutusohjelmassa huomioidaan sisältöinä ympäristöosaamisen teemoja.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-