|
|
|
Hankekoodi: S21345
Hankkeen nimi: Osaamista Työvoimapoolista
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 31.1.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0973110-9
Jakeluosoite: Korvanranta 50
Puhelinnumero: 0207984000
Postinumero: 96300
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.redu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Taina Tommer
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: taina.tommer(at)redu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401848207
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
EU-neuvosto on antanut vuonna 2012 suosituksen, jonka mukaan Euroopan unionin jäsenmaissa olisi vuoteen 2018 mennessä luotava kansalliset olosuhteet ja erityispiirteet huomioon ottavat järjestelyt, joiden perusteella ihmiset saavat validoitua epävirallisen ja arkioppimisen yhteydessä hankkimansa tiedot, taidot ja osaamisen. Tämä on erityisen tärkeää, jotta potentiaalisen työvoiman kaikki osaaminen saadaan paremmin näkyville ja siten edistettyä työllistymistä. On olemassa siis selkeä tarve kehittää yhteinen hyödynnettävä käytäntö myös sellaisen osaamisen tunnistamiseen, joka huomioi nykyistä paremmin aiemmissa työtehtävissä ja vapaa-ajalla hankitun epävirallisen osaamisen. Lisäksi on luotava toimintamalli tunnistetun osaamisen hyödyntämiseen sekä puuttuvan osaamisen kehittämiseen opinnoissa ja työelämässä. Säätiöillä ja Lapin koulutuskeskuksella on hyvät lähtökohdat vastata yhteistyöllä tähän haasteeseen jaetulla asiantuntijuudella sekä ohjaus ja opetuskokemuksella, joiden yhdistämiseksi haettava hanke toimii kehityksellisenä alustana.
Epävirallista osaamista on tärkeää validoida siten, että osaaminen on helpommin verrattavissa oppilaitosten työelämälähtöisiin oppimistavoitteisiin ja opintovaatimuksiin. Edellä mainitun EU-neuvoston antaman suosituksen mukaisesti myös 1.1.2018 voimaan astunut ammatillisen koulutuksen reformi tähtää osaamisen laajempaan tunnistamiseen. Se on hankkeen kehitystyössä keskeinen huomioitava asia, jonka toteuttamiseen pyritään löytämään toimivia ja kustannustehokkaita ratkaisuja Lisäksi reformissa laajennetaan opiskelijoiden mahdollisuuksia hankkia osaamista käytännössä oppimalla teoreettisen opiskelun ohella / sijasta. Osaamisen hankkimista voidaan käytännössä toteuttaa esimerkiksi työpaikoilla tai säätiöiden työ- ja oppimisympäristöissä, yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Tämän lähes kahteenkymmeneen vuoteen suurimman koulutuslainsäädännön uudistuksen tavoitteena on, että ammatillinen koulutus pystyy vastaamaan nykyistä paremmin monenlaisten opiskelijoiden tarpeisiin sekä nopeammin työelämän muutoksiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin.
Työelämälähtöiset oppimisympäristöt sekä uudenlaiset opetus ja oppimismuodot tulevat siis olemaan oleellinen osa tulevaa ammatillista koulutusta, minkä vuoksi tarvitaan uudentyyppinen organisaatiorajat ylittävä, ja aikaisempaa monialaista yhteistyötä tiivistävä, alueellinen ja työelämälähtöinen koulutusmalli. Yhteisessä työvoimapooli -hankkeessa Rovaniemen koulutuskuntayhtymän operatiivinen tulosalue Lapin koulutuskeskus (yhdistetty 1.1.2018 vanhat Lapin ammattiopisto ja Lapin matkailuopisto) , Eduro-säätiö, Saura-säätiö ja Seita-säätiö mallintavat potentiaalisen työvoiman osaamisen laajempaa tunnistamista ja kehittämistä työmarkkinoiden tarpeita vastaavaksi. Potentiaalisella työvoimalla tarkoitetaan hankkeessa sen kohderyhmää, koulutusmallista hyötyviä opiskelijoita, työttömiä sekä työmarkkinoiden ulkopuolella olevia henkilöitä. Erityisen tehokkaasti koulutusmallilla vaikutetaan työvoiman kohtaanto -ongelmaan harvaan asutuilla seuduilla, joissa työpaikkoja ja kouluttautumismahdollisuuksia on vähemmän ja joissa yksittäiset työt edellyttävät useimmin laajempaa osaamista.
Hankkeen lähtökohtana on yhdistää ohjaus- ja koulutusosaamista siten, että sen avulla voidaan kehittää kustannustehokkaasti opiskelijoiden, putoamisvaarassa olevien opiskelijoiden, työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden osaamista työmarkkinoiden tarpeita vastaavaksi ja parantaa työllistymistä. Pääasiallinen tavoite on rakentaa tähän toimiva yhteistyömalli, joka huomioi sekä työelämän osaamistarpeet, että työvoiman yksilöllisesti tarpeeseen räätälöidyn opetus- ja ohjaustarpeen.
Hankkeessa säätiön koulutusvalmentaja ja Lapin koulutuskeskuksen opettaja tai omaohjaaja mahdollistavat tiiviillä ammatillisella yhteistyöllä kohderyhmän osaamisen laaja-alaisen tunnistamisen sekä tuovat esille osaamisen kehittämistarpeet suhteessa työelämän vaatimuksiin ja tarpeisiin. Kartoituksen pohjalta kullekin opiskelijalle laaditaan yksilöllinen osaamisen kehittämisen suunnitelma (HOKS), jolla he etenevät hankkeessa tuetusti kehittämään osaamistaan ja mahdollistavat työllistymisensä.
Osaamisen tunnistamisessa hyödynnetään ohjaajan ja opettajan ammattitaidon lisäksi ajantasaista digitalisaatiota sekä tietoa työelämään tarvittavasta osaamisesta (C&Q -järjestelmä, Tiitus Students -sovellus). Osaamista kartoitetaan ja kehitetään asiakkaiden tarpeiden mukaan eri työ- ja oppimisympäristöissä, työpaikoilla, kouluissa sekä digitaalisissa oppimisympäristöissä. Hankkeen asiakkaalle tarjotaan tiivis konkreettinen tuki osaamisen konkreettiseen kehittämiseen.
Säätiön koulutusvalmentaja ja koulutuskeskuksen opettaja auttavat myös työnantajia löytämään ja rekrytoimaan heidän tarpeisiinsa sopivat, yhteistyöllä työelämään koulutettavat opiskelijat sekä tukevat ja ohjaavat työnantajia opiskelijoiden osaamisen kehittymisen ohjaamisessa työpaikoilla.
Alueellisiin työllistymisen haasteisiin vastaavan, työelämälähtöisen koulutusmallin rakentumisen lisäksi hankkeen tuloksia ovat:
• potentiaalisen työvoiman yksilöllisempien ja tehokkaampien opintopolkujen rakentuminen sekä paremmat työllistymisen mahdollisuudet
• työntekijöiden ja työpaikkojen parempi kohtaaminen sekä yritysten kasvun esteiden vähentyminen
• työnantajien rekrytointitarpeiden parempi täyttyminen ja yritysten kasvun esteiden vähentyminen
• alueen oppilaitoksen, säätiöiden ja työnantajien (ml. henkilöstövuokrausyritykset) tiivistynyt yhteistyö työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan vastaamisessa
• oppilaitoksen kouluttajien ja säätiöiden tehtävien ja roolien selkeytyminen potentiaalisen työvoiman ohjaamisessa ja valmentamisessa työelämään sekä yhteistoiminnan vakiintuminen sopimukselliseksi
Työelämälähtöisen koulutusmallin rakentumisen lisäksi hankkeen tuloksia ovat yksilöllisempien ja tehokkaampien opintopolkujen toteutuminen, työntekijöiden ja työpaikkojen parempi kohtaaminen sekä yritysten kasvun esteiden vähentyminen. Hankkeen toimenpiteitä suunniteltaessa otetaan huomioon sukupuolierot työllistymisessä toimialueella. Alueen työttömistä noin 60 % on miehiä kun taas sesonkialoille työllistyvissä naisten osuus on selvästi suurempi. Hankkeen palvelut suunnitellaan huomioiden molemmat em. kohderyhmät. Tasa-arvoa hankkeessa edistetään myös itse kehitettävää koulutusmallia toteuttamalla, sillä se luo oppimisen ja työllistymisen mahdollisuuksia erityisesti niille opiskelijoille, jotka eivät tule riittävästi tuetuksi tarvitessaan käytännönläheisiä opiskelumahdollisuuksia ja tiivistä tukea työelämään pääsemiseksi. Hyvinvointia hankkeessa edistetään kokonaisvaltaisesti kohderyhmän työllistymistä tukemalla ja siten syrjäytymiskehityksiä ennaltaehkäisemällä ja keskeyttämällä.
• Potentiaalinen työvoima, jonka työllistymisen edistämiseksi malli rakennetaan: opiskelijat, työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat henkilöt
• Mallia toteuttavat organisaatioiden edustajat, joiden yhteistyö tiivistyy hankkeessa: Lapin koulutuskeskus Redun opettajat, Eduro-, Saura- ja Seita-säätiöiden työntekijät sekä alueelliset työnantajat
• Hankkeen toteuttajatahojen kanssa tiiviisti yhteistyötä tekevät (ja yhteistyöstä hyötyvät) Kemijärven, Rovaniemen ja Sodankylän kunnat sekä muut paikalliset ja kansalliset viranomaistahot.
• Hankkeessa syntyneiden hyvien käytäntöjen levittämisen myötä välillisiä kohderyhmiä tulevat olemaan myös muut säätiöt, koulutusorganisaatiot, työnantajat sekä kunnat ja viranomaistahot eri puolilla Suomea.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 616 760
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 580 764
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 770 950
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 725 955
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Itä-Lapin, Rovaniemen, Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin
Kunnat: Kittilä, Kolari, Ranua, Savukoski, Sodankylä, Salla, Posio, Rovaniemi, Pelkosenniemi, Kemijärvi
Jakeluosoite: Korvanranta 50
Postinumero: 96300
Postitoimipaikka: Rovaniemi
Suunniteltu: 49
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 55
Suunniteltu: 279
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 2 |
| Hankkeessa kehitettävissä palveluissa hyödynnetään monikanavaisia- ja sähköisiä tuotantotapoja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 1 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 4 |
| Hankkeessa pyritään aktivoimaan työttömiä osaamisen täsmähankkimiseen tai työllistymään muiden uudenlaisten työllistymiskanavien kautta mm. osuuskuntayrittämisen kautta. Työvoimapoolin kautta edistetään alueen kohtaanto-ongelman edistämistä. Näin tuetaan myös paikallista alueen elinkeinoelämää. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 4 |
| Hankkeessa kehitetään monikanavaisia palveluita yhteistyössä oppilaitos- ja säätiöt. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Osa hankkeen koulutustapahtumista järjestetään verkossa ja skypen välityksellä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 6 |
| Hyvinvointi lisääntyy mm. työllistymisen edellytysten parantuessa ja syrjäytymiskehityksen katkaisemisessa. Pitkäaikaistyöttömyys on yksi keskeinen tekijä syrjäytymiskehityksen synnyttämisessä. Hyvinvointia hankkeessa edistetään kokonaisvaltaisesti kohderyhmän työllistymistä tukemalla ja siten syrjäytymiskehityksiä ennaltaehkäisemällä ja keskeyttämällä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 5 |
| Hankkeessa tullaan tiedostamaan, että työttömissä työnhakijoissa on enemmän miehiä kuin naisia, mutta toimenpiteitä kohdistetaan erityisesti naisiin, koska naisten osuus sesonkityövoimassa on suurempi. Hankkeen palvelut suunnitellaan sellaisiksi, että ne ovat mielekkäitä sekä mies- että naisasiakkaille.Tasa-arvoa hankkeessa edistetään myös itse kehitettävää koulutusmallia toteuttamalla, sillä se luo oppimisen ja työllistymisen mahdollisuuksia erityisesti niille opiskelijoille, jotka eivät tule riittävästi tuetuksi tarvitessaan käytännönläheisiä opiskelumahdollisuuksia ja tiivistä tukea työelämään pääsemiseksi | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 5 |
| Hankkeessa etsitään uudenlaisia mahdollisuuksia työllistyä. Hanke vahvistaa opiskelijoiden mahdollisuutta työllistyä ja integroitua yhteiskuntaan sekä vähentää eriarvoisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 1 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen. | ||
Hankkeen alkaessa 2018 syksyllä työllisyystilanne oli hyvin toisenlainen kuin tänä päivänä. Alkuaikoina hankkeelle oli vaikea löytää asiakkaita, kun työllisyystilanne oli suhteellisen hyvä. Asiakkuuksissa korostuvatkin osatyökykyiset ja runsasta tukea tarvitsevat osallistujat. Asiakastyö ja asiakkaiden poluttuminen hankesuunnitelman neljän vaiheen mukaisesti pysyivät kuitenkin läsnä koko hankkeen ajan, vaikka asiakkaiden monimuotoiset haasteet veivätkin koulutusvalmentajilta paljon aikaa ja suoria polkuja työelämään kulki vain harva asiakas. Toisaalta hankkeen ajatus ja tuloksena syntynyt toimintamalli ovat osaltaan ohjanneet työtä kohti tukea tarvitsevia asiakkaita – itsenäisesti osaamistarpeensa tunnistavat ja osaamisen hankkivat ihmisethän eivät hankkeen apua tarvitse.
Oppilaitoksen ja säätiöiden yhteistyön hedelmä onkin se, että myös tukea tarvitseville ihmisille mahdollistetaan ammatillisen koulutuksen mukainen osaamisen kehittäminen yksilöllisesti räätälöidysti ja riittävällä tukiresurssilla. Koulutusorganisaation asiantuntemus ammatillisen koulutuksen erilaisista osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista lakimuutoksen voimaan astumisen jälkeen yhdistyi hankkeen aikana säätiöiden valmennusosaamiseen, yksilölliseen tukemiseen ja ohjausresurssiin siten, että erilaisissa tilanteissa olevien asiakkaiden on mahdollista kehittää osaamistaan ja sitä kautta edistää työllistymismahdollisuuksiaan.
Hankkeen tärkeimpänä tuloksena on nelivaiheinen toimintamalli, josta asiakas saa yksilöllistä tukea ja ohjausta oman osaamisen kehittämisen ja sitä kautta työllistymisen tueksi. Toimintamallin vaiheet ovat kartoitus, kokeilu, osaamisen kehittäminen ja työllistyminen. Hankkeen aikana mallia ja sen vaiheita pilotoitiin ja selkeästi tärkeimmäksi painopisteeksi asiakkaiden kohdalla nousi osaamisen kehittämisen vaihe. Osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia säätiön ja oppilaitoksen yhteistyönä pilotoitiin asiakkaan tarpeiden ja työelämän mahdollisuuksien yhteensovittamiseksi. Lopputuloksena toimintamallissa on eritelty erilaisia osaamisen kehittämisen tapoja niin ammatillisen oppilaitoksen ympäristössä, työelämälähtöisenä opiskeluna kuin säätiöiden monipuolisissa työvaltaisissa oppimisympäristöissäkin.
Hankkeen toiminnassa korostui laaja-alainen asiakasohjaus, jonka periaatteena oli se, että asiakas saa kaiken osaamisen kehittämiseen liittyvän palvelun yhden luukun kautta. Säätiöillä on vahva osaaminen asiakkaiden yksilöllisten tilanteiden ohjaamisessa ja yhteydet tarvittaviin viranomaistahoihin. Kokonaisuudessaan hankkeen eri vaiheisiin osallistui 1) kartoitusvaiheeseen 157 asiakasta, 2) kokeiluvaiheeseen 29 asiakasta, 3) osaamisen kehittämisen vaiheeseen 141 asiakasta ja 4) hankkeen kautta työllistyi 46 asiakasta. Asiakkaista suurin osa oli työttömiä työnhakijoita, mutta mukana oli myös työssä olevia ja opiskelijoita. Suoraan osaamisen kehittämisen vaiheeseen osallistuville korttikoulutukseen tuleville ei tehty alkukartoitusta, eivätkä he osallistuneet kokeiluvaiheeseen. Osa kartoitetuista meni suoraan osaamisen kehittämisen vaiheeseen, jos oma suunta oli jo tiedossa. Näin toimintamallista pyrittiin tekemään asiakaslähtöinen ja joustava yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Hanke tiivisti myös muunlaista yhteistyötä säätiö-oppilaitos-akselilla. Ennen hanketta yhteistyö Eduro-säätiön kanssa oli satunnaista, Seita- ja Saura-säätiöiden kanssa minimaalista. Hankkeen myötä erilaiset yhdessä tehtävät osaamisen kehittämisen vaihtoehdot laajenivat koskettamaan monia tutkintoja ja väyliä. Sodankylässä kunnan ja Seita-säätiön yhteistyö oppisopimuskoulutuksissa kehittyi uudelle asteelle, kun koulutusvalmentajalla oli hankkeessa suora yhteys oppilaitokseen ja uusi tieto kulki valmentajan kautta kuntaan. Kemijärvellä aloitettiin yhteistyö Lapin koulutuskeskus Redun valmentavan koulutuksen opiskelijoiden työelämäjaksojen suorittamisella säätiöllä, joka tarjoaa turvallisen ympäristön ensimmäisiin työelämäjaksoihin. Eduro-säätiöllä Redun olemassa olevien opiskelijoiden hakeutuminen säätiön ympäristöön TEO-jaksoille kasvoi ja yhteistyö tiivistyi myös yhteiskoulutuksen ja lyhytkoulutuksen myötä.
Hankkeen alussa yhteistyötä haastoi se, että oppilaitoksessa ei ollut selvää kuvaa säätiön oppimisympäristöistä ja mahdollisuuksista toimia opiskelijoiden ohjauksen tukena sekä ennakkoluulot ja pelko oman työn jakautumisesta toiselle organisaatiolle. Kun ympäristöt ja toimijat ovat tulleet toisilleen tutuiksi, yhteistyön mahdollisuudet nähdään eri tavalla ja organisaatiot toinen toistansa tukevina. Myös säätiöllä lisääntynyt ymmärrys ammatillisen oppilaitoksen roolista ja toimintaa määräävistä reunaehdoista on helpottanut yhteistyötä. Hankkeen lopuksi uudistettiin Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ja säätiöiden väliset yhteistyösopimukset, jotka mahdollistavat yhteistyön jatkamisen asiakkaiden osaamisen kehittämisen hyväksi myös jatkossa samoilla selkeillä rooleilla kuin hankkeessa.