Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21346

Hankkeen nimi: Uutta virtaa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2018 ja päättyy 31.5.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ProAgria Etelä-Savo ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0215848-5

Jakeluosoite: Mikonkatu 5

Puhelinnumero: 0400261094

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://etela-savo.proagria.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pekka Häkkinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: palvelu- ja kehityspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pekka.hakkinen(at)proagria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 381 432

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Omistajanvaihdoksiin valmentamiselle ja yritystoiminnan alkuvaiheen tukemiselle on tällä hetkellä erityisen suuri tarve, sillä maaseudun yrittäjien luopumistukijärjestelmä päättyy vuoden 2018 lopussa. Myös jatkajien löytyminen niin maatiloille kuin muihinkin maaseutuyrityksiin on varsin haasteellista. Yritystoiminnan jatkajilla on usein aukkoja johtajuus- ja talousosaamisessaan omistajanvaihdostilanteessa. Jatkajien ymmärrystä ja tietämystä heille siirtyvän yrityksen toiminnasta tulisikin syventää omistajanvaihdosten onnistumismahdollisuuksien parantamiseksi.

Omistajanvaihdos on iso asia luopujienkin näkökulmasta. Jatkajien lisäksi myös luopujat tarvitsevat oikeanlaista tukea muutostilanteeseen ja neuvoja esimerkiksi siihen, miten omasta maatilasta voisi tehdä houkuttelevamman tulevan jatkajan näkökulmasta.

Toimintamuodon muutostilanteisiin vuoden 2018 alusta lukien säädetyn varainsiirtoverovapauden johdosta maatilojen ja maaseutuyritysten yhtiöittämisen suunnittelu on alkanut kiinnostaa monia yrittäjiä. Yhtiöittäminen on kuitenkin kannattavaa vain osalle maatiloista ja yrityksistä, minkä vuoksi yhtiöittämiseen liittyvä tiedottaminen on tärkeää. Uutta virtaa -hankkeella vastataan näihin tarpeisiin. Hanke tukee eteläsavolaisia maatiloja ja maaseutuyrityksiä omistajanvaihdostilanteissa ja tarjoaa yhtiöittämiseen liittyvää koulutusta aiheesta kiinnostuneille.

Uutta virtaa -hankkeen tavoitteina on
- maatila- ja maaseutuyritysten omistajanvaihdosten edistäminen
- johtajuus- ja talousosaamisen edistäminen omistajanvaihdostilanteissa
- maatilojen ja maaseutuyritysten kannattavien yhtiöittämisten edistäminen
- omistajanvaihdostilanteisiin liittyvän moniammatillisen tiimitoiminnan tehokkuuden parantaminen ja tiimitoiminnan kehittäminen sidosryhmien kanssa
- hiljaisen tiedon luopujalta jatkajalle siirtymistä tukevien käytäntöjen edelleen kehittäminen

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi käytännön toimenpiteinä toteutetaan aktivointipäiviä sekä omistajanvaihdos- että yhtiöittämisteemoista. Syventäviä koulutuskokonaisuuksia tarjotaan pienryhmissä niin omistajanvaihdosta suunnitteleville, sellaisen lähiaikoina toteuttaneille kuin yhtiöittämistä harkitseville yrittäjillekin. Järjestettävät koulutuskokonaisuudet ovat monimuotokoulutuksia, joissa on lähipäiviä, etäyhteyden välityksellä toteutettavia osioita, yrityskohtaista sparrausta ja tapaamisten välillä tehtäviä oppimistehtäviä. Erillisenä koulutuskokonaisuutenaan järjestetään kansainvälistymiskoulutus, joka käsittää osallistujien johtamisvalmiuksia kehittävää pienryhmätyöskentelyä, opintomatkan ulkomaille sekä opintomatkan purkutilaisuuden.

Hankkeessa jatketaan Startti-hankkeen aikana aloitetun moniammatillisen tiimityömallin kehittämistyötä keskittyen nyt erityisesti tiimimäisen työskentelyn tehokkuuteen. Pienryhmiin osallistuvat tutustuvat omien tarpeidensa pohjalta koostettuun ProAgrian asiantuntijatiimiin, jonka tuki on käytettävissä hankkeen päätyttyäkin. Lisäksi tiimityömallin toimintaa kehitetään myös sidosryhmien suuntaan siten, että olennaisimpien yhteistyötahojen kanssa saadaan luotua malli yhteiselle asiakkuusprosessille ja tiedon jakamiselle.

Hankkeessa tehdään myös koronatilanteeseen liittyen työvoiman saamiseen maatalouteen erityisesti marja- ja vihannestiloille liittyivä toimepiteitä.

Hanketta hallinnoi ProAgria Etelä-Savo ry, ja sen toteutusaika on 1.6.2018–31.12.2020.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Omistajanvaihdospienryhmien pääasiallisena kohderyhmänä, jolle tarjotaan myös yrityskohtaista ohjausta, ovat 18–40 -vuotiaat maaseutuyrittäjyyttä harkitsevat tai sen viime aikoina aloittaneet nuoret. Näiden nuorten maatiloilla tai maaseutuyrityksissä suunnitellaan omistajanvaihdoksen toteuttamista tulevina vuosina, tai vaihtoehtoisesti omistajanvaihdos on toteutettu enintään muutama vuosi sitten. Kyseessä ovat siis maatilojen ja maaseutuyritysten omistajanvaihdosten jatkajaehdokkaat ja jatkajat.

Omistajanvaihdosteemaan liittyen jatkajien ja jatkajaehdokkaiden lisäksi varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat yrittäjyydestä luopumista harkitsevat maatilojen ja maaseutuyritysten omistajat eli luopujat.

Yhtiöittämisaiheen osalta hankkeen kohderyhmään kuuluvat kaikki yritystoimintansa osakeyhtiöittämisestä kiinnostuneet maaseudun yrittäjät.

Yhteisen asiakkuusprosessin ja tiedonjakomallin kehittämisen osalta kohderyhmää ovat Etelä-Savon pankkisektorin toimijat.


Kohderyhmän tavoittamisessa hyödynnetään Startti-hankkeen aikana saavutettuja tuloksia ja kohderyhmästä kerättyjä listauksia. Aktiivinen markkinointi hankkeen toimenpiteistä käynnistetään välittömästi hankkeen alkaessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat luopujien ja jatkajien sukulaiset, puolisot ja muu lähipiiri, jotka hyötyvät välillisesti hyvin suunnitellusta omistajanvaihdoksesta ja lisääntyneestä tiedosta omistajanvaihdosprosessin ja sen vaiheiden suhteen.

Hankkeesta hyötyvät välillisesti myös sidosryhmät, kuten pankit, ELY-keskus ja muut rahoittajatahot sekä maaseutuviranomaiset ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela. Hanketoimintaan osallistuneet asioivat suurella todennäköisyydellä myös näiden sidosryhmien kanssa, ja ovat hankkeen toimenpiteisiin osallistumisen ansiosta aihealueeseen jo ennalta perehtyneitä ja valmistautuneita omistajanvaihdos- tai yhtiöittämisteeman aiheisiin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 210 520

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 210 485

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 249 993

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 249 965

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Mikkeli, Puumala, Kangasniemi, Enonkoski, Pertunmaa, Rantasalmi, Hirvensalmi, Pieksämäki, Sulkava, Mäntyharju, Joroinen, Heinävesi, Savonlinna, Juva

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 70

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 89

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 163

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa toimenpiteitä ei kohdisteta erityisesti kumpaankaan sukupuoleen eikä pelkästään päävastuulliseen yrittäjään. Maatilan lunastajana toimii yhä useammin omistajanvaihdoksissa tilan tytär, ja tilaa pyörittävistä puolisoista kumpi tahansa voi olla päävastuullinen maatilayrittäjä. Molempien yrittäjäpuolisoiden ja kaikkien sisarusten toivotaan osallistuvan hankkeen toimenpiteisiin, jotta omistajanvaihdos- tai yhtiöittämisprosesseja koskeva tieto saataisiin välitettyä kaikille osapuolille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Pienryhmiin ja aktivointipäiviin osallistumista suositellaan useammille henkilöille samoista yrityksistä sukupuolesta riippumatta. Sekä naisten että miesten yrittäjyyden aloittamista ja yhtiöittämispohdintoja tuetaan samalla tavalla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on tukea maatila- tai maaseutuyrittäjyyden alkutaipaleella olevia ja omistajanvaihdos- tai yhtiöitätmisprosessia harkitsevia hyvään alkuun sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 3
Maataloutta harjoitetaan Suomessa luonnonvaroja säästäen. Omistajanvaihdospienryhmien toimintaan sisällytetään mm. viljelyn suunnittelua ja ympäristönäkökulman huomioimista siinä. Maatilan toiminnan kannattavuuteen vaikuttavat mm. metsien hoito, energian käyttömäärä sekä investointien määrä ja kestävyys. Nämä seikat ja niiden vaikutus ympäristöön tuodaan esille koulutuspäivissä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 3
Aihe sisältyy koulutusten johtamisosioon, kun pohditaan maatalouden harjoittamisen toimintaympäristöä tulevaisuudessa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 4
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus kuuluvat luontevasti huomioon otettaviin asioihin viljelyn ja kotieläintilojen eläintenpidon suunnitteluosiossa. Ryhmiin osallistuu todennäköisesti sekä luomu- että tavanomaisen viljelyn harjoittajia. Tavanomaisen tuotannon harjoittajille välittyy yhteisöllisen toimintamallin ansiosta vaikutteita ja oppeja luomun osaajilta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Pinta- ja pohjavesi-, maaperä- sekä ilmastoasiat kuuluvat luontevasti huomioitaviin asioihin viljelyn suunnitteluosiossa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 2
Osallistujat tutustuvat omien tilojensa mahdollisiin Natura-kohteisiin ja miettivät niiden vaikutusta ja huomiointia oman tilansa toiminnassa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
Materiaalien hankinta ja jätteiden käsittely ovat tiloille olennaisia kustannustekijöitä. Turhien kulujen välttäminen myös näiden tekijöiden osalta vaikuttaa tilan kannattavuuteen. Jätehuolto on pystyttävä hoitamaan asianmukaisesti, jotta maatilayrittäjälle ei aiheudu turhia tulonmenetyksiä esimerkiksi tukileikkausten vuoksi. Asiaa käsitellään mm. tukia käsittelevissä koulutuspäivissä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Kannattavuuteen vaikuttavat mm. metsien hoito sekä energian käyttömäärä ja laatu. Nämä asiat ja niiden vaikutus ympäristöön tuodaan esille koulutuspäivien aikana.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 6
Pellot ja maatilat nimenomaan pysyvät entisillä sijoillaan. Hankkeen tuella annetaan nuorille valmiuksia työllistyä kotitilallaan ja osaltaan yritetään jarruttaa maatilayrittäjien keski-iän kasvua.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 3
Osa hankkeen pienryhmiin osallistuvista yrittäjistä tuottaa todennäköisesti aineettomia palveluja yrityksessään ja saa siten hankkeen toimenpiteisiin osallistumisen myötä lisää osaamista. Saman tuen saa myös vastaavaa toimintaa maatilansa toiminnan osaksi suunnitteleva osallistuja.
Liikkuminen ja logistiikka 2 3
Liikkuminen ja etenkin logistiikkakysymykset kuuluvat luontevasti huomioitaviin asioihin viljelyn suunnittelussa. Niiden merkitystä käydään läpi myös kannattavuuteen vaikuttavina tekijöinä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Samassa elämänvaiheessa eli maatilayrittäjyyttä aloittamassa olevia nuoria ei nykyään ole kovin suuria määriä samoilla kylillä. Pienryhmien kautta osallistujat pääsevät tutustumaan toisiinsa ja vaihtamaan ajatuksia sekä saavat vertaistukea. Työhyvinvointi otetaan myös aiheena erikseen esille yrittäjien töiden ja johtamisen suunnittelun yhteydessä. Maatilan tai yrityksen sukupolvenvaihdoksessa tehtävät asumis- ym. ratkaisut vaikuttavat kaikkien osapuolten elämänlaatuun ja hyvinvointiin merkittävästi ja pitkäkantoisesti. Näistä vaikutuksista kerrotaan koulutusten aikana ja pyritään estää hyvinvointia huonontavien ratkaisujen valinta omistajanvaihdosten toteuttamisvaiheessa.
Tasa-arvon edistäminen 4 5
Pienryhmiin ja aktivointipäiviin voi osallistua, onpa yrityksen koko mikä tahansa. Pienryhmän osallistumismaksu on yrityskohtainen, joten perheessä ei tarvitse valita maksujen vuoksi, kuka pääsee osallistumaan koulutukseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 2 3
Nuoret maatilayrittäjät pitävät yllä maaseudun elinvoimaisuutta pidemmällä aikajänteellä. Osa varmasti pyrkii vaalimaan myös perinteistä maatilamaisemaa.
Ympäristöosaaminen 2 3
Ympäristöosaaminen on luonteva osa viljelyn suunnitteluosiota ja se vaikuttaa myös tilojen tulonmuodostukseen maataloustuissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Uutta Virtaa -hankkeen tavoitteena oli edistää omistajanvaihdoksia eteläsavolaisilla maatiloilla, tukea nuoria yrittäjiä yritystoiminnan alkutaipaleella sekä edistää maatilojen kannattavia yhtiöittämisiä. Erityisesti talous- ja johtamisosaamisen edistäminen nuorten yrittäjien uran alkutaipaleella oli keskipisteessä.

Hankkeen tavoitteena oli myös tuoda uusia näkökulmia ja vaihtoehtoja yritystoiminnastaan luopuvien yrittäjien toimeentuloon ajassa, jolloin luopumistuki oli loppunut. Lisäksi tavoitteena oli edistää maaseudun pienyritysten omistajanvaihdoksia ja tukea maatilojen kannattavia yhtiöittämisiä, sekä kehittää moniammatillista tiimitoimintaa rahoituslaitoksen kanssa.

Hankkeen toimenpiteitä olivat teemapäivät, pienryhmätoiminta ja kotimaan opintomatka. Lisäksi pienryhmiin osallistuneille yrityksille tarjottiin yrityskohtaista neuvontaa tilakohtaisen konsultaatiopäivän aikana. Hankkeen asiantuntijat työstivät Osuuspankki Suur-Savon asiantuntijoiden kanssa moniammatillisen tiimin toimintaa, tavoitteita ja keinoja.

Tavoitteena oli saavuttaa yli 160 henkilöä hankkeen aikana. Hankkeeseen osallistui yhteensä 176 henkilöä yhteensä 142 yrityksestä/tilalta. Hanke tavoitti osallistujia niin alle 25-vuotiaiden kuin yli 54-vuotiaidenkin ikäryhmistä. Isoin hankkeeseen osallistunut ikäryhmä oli yli 54-vuotiaat; nuorten osuus hankkeeseen osallistuneista jäi alle tavoitteen. Ulkomaan opintomatka jouduttiin perumaan keväällä 2020 puhjenneen koronaepidemian vuoksi, ja pandemian vuoksi myös osa tapahtumista toteutettiin kokonaan etänä.

Omistajanvaihdospalveluita toteutettiin hankkeen aikana 14:lle hankkeeseen osallistuneista yrityksistä. Maatiloilla prosessoitiin sukupolvenvaihdoksen käytännön asioita, kuten jatkajien tulevaa liiketoimintaa ja talouden hallintaa sekä asumisratkaisuja tilakaupan jälkeen. Kokonaisuudessaan omistajanvaihdosprosessi vietiin loppuun kolmella tilalla hankkeen aikana.

Nuorten, vasta yritystoimintansa aloittaneiden yrittäjien pienryhmissä kasvatettiin talous- ja johtamisosaamista. Osallistujien antama palaute pienryhmistä oli pääasiassa hyvää ja pienryhmien koettiin tarjonneen sisällöllisesti tärkeitä asioita. Ryhmäläiset, jotka pystyivät osallistumaan pienryhmiin tavanomaisesti, kokivat saaneensa pienryhmätoiminnasta enemmän hyötyä kuin ne, jotka osallistuivat etäyhteyksin toteutettuihin tapaamisiin.

Yhtiöittämisten edistämiseksi hankkeessa järjestettiin yhteensä kolme yhtiöittämisen teemapäivää vuosina 2018-2020. Teemapäiviin osallistui kaikkiaan 41 henkilöä 34 eri tilalta. Yhtiöittämiskartoituksia tehtiin yhteensä kolmelle hankkeen teemapäiviin tai pienryhmiin osallistuneelle yritykselle. Näistä yrityksistä yksi yhtiöitettiin hankkeen aikana.

Hankkeessa kehitettiin moniammatillista tiimitoimintaa yhdessä Osuuspankki Suur-Savon kanssa. Lähtökohtana oli edistää asiakkaiden saamaa palvelua omistajanvaihdostilanteessa, tiivistää toimijoiden yhteistyötä sekä kehittää uudenlaisia malleja, joiden avulla asiakas voisi saada parempaa palvelua omistajanvaihdos-, investointi- sekä yhtiöittämistilanteissa. Yhtenä tavoitteena oli myös tehdä yhteistyötä hankkeen erilaisten teemapäivien järjestämisessä.
Osapuolet kokivat hankkeen aikaisen yhteistyön olleen toimivaa ja sujuvaa. Lisäksi yhteisten keskustelujen, teemapäivien ja muiden tapahtumien katsottiin vahvistaneen keskinäistä luottamusta. Kaiken kaikkiaan asiantuntijat tunsivat tavoitteiden täyttyneen hankkeen aikana. Moniammatillista tiimityötä jatketaan niin hanketyössä kuin hanketyön ulkopuolellakin.

Hankkeessa kehitettiin myös digitaalista konsultointia. Keväällä 2020 puhjennut koronapandemia asetti haasteita tapahtumien tavanomaiseen järjestämiseen, ja vastauksena hankkeessa toteutettiin webinaareja, etänä pidettäviä pienryhmiä sekä teemapäiviä hybdridi-mallilla sekä täysin etänä. ProAgrian valmiudet digitaalisten palvelujen tuottamiseen asiakasryhmille ja yksittäisille asiakkaille kehittyivät hankkeen aikana selvästi.

Hankkeessa tehtiin yhteistyötä tapahtumien järjestämisessä muutamien ProAgrian hankkeiden sekä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Itä-Savon Uusyrityskeskuksen hankkeen kanssa. Esimerkiksi Enter to Business -hankkeen kanssa järjestettiin omistajanvaihdosinfoja pienyrittäjille. Pienyritysten osuus hankkeen asiakkuuksissa oli kuitenkin pieni, eikä varsinaisia omistajanvaihdoksia edistetty hankkeen aikana.

Hankkeen toiminta vastasi hyvin asetettuihin tavoitteisiin. Luopujien riittävän toimeentulon varmistaminen omistajanvaihdosten jälkeen asettaa jatkossakin haasteita omistajanvaihdostilanteisiin. Neuvonnan ja asiantuntijapalveluiden kehittämisen tarve omistajanvaihdosten osalta on jatkuvaa. Myös erityisesti nuorten yrittäjien riittävien liiketoimintataitojen sparraaminen on jatkossakin tarpeen ottaa huomioon uusien hankkeiden suunnittelussa.