Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21349

Hankkeen nimi: Maahanmuuttajien integrointimalli korkeakouluun

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2509747-8

Jakeluosoite: Teuvo Pakkalan katu 19

Puhelinnumero: 020 611 0200

Postinumero: 90130

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.oamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katri Eveliina Kosonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: yliopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katri.kosonen(at)oamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 1415374

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

MAIKO-hankkeen (Maahanmuuttajien integrointimalli korkeakouluun) tavoitteena on edesauttaa maahanmuuttajia hakeutumaan ja kiinnittymään korkeakouluasteelle. Hanke edistää maahanmuuttajien työllistymistä ja ehkäisee syrjäytymistä Pohjois-Suomen ja Kainuun alueella. Hankkeessa suunnitellaan ja rakennetaan integrointimalli, jolla edistetään maahanmuuttajien siirtymistä ammattikorkeakouluopintoihin ja työelämään. Hanke koostuu kolmesta työpaketista.

Työpaketissa 1 tarjotaan 25 maahanmuuttajalle mahdollisuus suorittaa koulutuskokeiluja Pohjois-Suomen alueella olevissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Tuloksena syntyy yhteistyöverkosto alueen korkeakoulujen kesken sekä käytännön malli koulutuskokeilujen toteuttamiseen. Tätä voidaan hyödyntää Pohjois-Suomen ja Kainuun alueella maahanmuuttajien ohjauksessa korkeakouluopintoihin ja hyviä käytäntöjä jaetaan koko Suomen korkeakoulusektorille.

Työpaketissa 2 rekrytoidaan 20 maahanmuuttajaopiskelijaa Oulun ammattikorkeakouluun tutkinto-opiskelijaksi tai avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijaksi, josta voi edetä tutkintoon johtaviin ns. polkuopintoihin. Koulutusaloja on kolme: liiketalous, sairaanhoito ja sosionomi amk. Työpaketti sisältää lisäksi laajan pedagogisen tukitoimimallin tukemaan maahanmuuttajien opiskelua Oulun ammattikorkeakoulussa. Tuloksena opiskelijoiden suomen kielen taito paranee kohti korkeakoulussa vaadittavaa tasoa, ammattikorkeakoulun opettajat saavat lisää osaamista ja monipuolisia pedagogisia valmiuksia, joilla tuetaan maahanmuuttajaopiskelijoiden opiskelua korkeakoulussa. Lisäksi maahanmuuttajaopiskelijat saavat suoritettuja korkeakouluopintoja Oulun ammattikorkeakoulussa.

Työpaketissa 3 vertaillaan muiden korkeakoulujen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen menetelmiä, jotka soveltuvat maahanmuuttajien osaamisen kartoitukseen. Työpaketissa suunnitellaan ja toteutetaan maahanmuuttajaopiskelijoiden osaamisen kartoitus ja kehitetään erilaisia osaamisen tunnistamisen, tunnustamisen ja arvioimisen menetelmiä neljälle eri koulutusalalle. Tuloksena syntyy osaamisen tunnistamisen prosessi, siihen liittyvät menetelmät ja dokumentit. Maahanmuuttaja saa valmiudet kuvata omaa osaamistaan suhteessa korkeakoulussa vaadittavaan tasoon, arvioinnin omasta osaamisestaan ja suunnitelman osaamisen täydentämistä varten. Työpaketilla 3 poistetaan päällekkäistä kouluttautumista, joka nopeuttaa korkeakoulututkinnon suorittamista ja pääsyä työelämään.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Työpaketissa 1, jossa toteutetaan koulutuskokeiluja korkeakouluihin, kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat sekä maahanmuuttajataustaiset henkilöt, joiden tavoitteena on jatkaa tai aloittaa opintoja korkeakoulussa tai yliopistossa suomenkielisessä koulutuksessa. Kohderyhmänä ovat myös Pohjois-Suomen alueella toimivat ammattikorkeakoulut ja yliopistot.

Työpaketissa 2, jossa valitaan 20 maahanmuuttajaa Oulun ammattikorkeakouluun ja luodaan uudenlainen tukitoimimalli, kohderyhminä ovat oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat sekä maahanmuuttajataustaiset henkilöt, joilla on riittävät kielelliset ja aikaisemman koulutuksen antamat valmiudet korkeakouluopintoihin. Kielelliset valmiudet tarkoittavat käytännössä B2-tason kielitaitoa. Lisäksi maahanmuuttajalla ei ole suoritettuna suomalaista korkeakoulututkintoa. Kohderyhmällä tulee olla kuitenkin suoritettuna toisen asteen tutkinto Suomessa tai sitä vastaava ulkomailla suoritettu tutkinto, joka antaa hakukelpoisuuden korkeakouluopintoihin.

Kohderyhmänä ovat myös Oulun ammattikorkeakoulun opettajat, jotka opettavat sellaisia ryhmiä, joihin integroidaan maahanmuuttajia. Tällöin opettajat tarvitsevat monipuolisia pedagogisia menetelmiä auttamaan maahanmuuttajaopiskelijoiden opinnoissa suoriutumista ja etenemistä sekä motivoimaan opiskelijoita. Kohdaryhmänä ovat myös tukipalveluhenkilöstö, koulutussuunnittelijat, viestintä- ja tietohallintohenkilökunta.

Työpaketissa 3, jossa suunnitellaan ja toteutetaan prosessi ja menetelmät osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä arviointiin, kohderyhmänä ovat työpaketissa 1 ja työpaketissa 2 olevat henkilöt. Osaamisen tunnistamiseen liittyvät menetelmät kohdistuvat hankkeen alkuvaiheessa korkeakouluopintoihin valituille maahanmuuttajille. Hankkeen myöhemmässä vaiheessa tunnistamisen ja tunnustamisen menetelmiä laajennetaan koskemaan koulutuskokeiluihin tuleville maahanmuuttajille hankkeessa oleville kolmeen eri tutkinto-ohjelmaan.

Työpaketissa 1 ja 2 henkilöt tavoitetaan tiiviin sidosryhmäyhteistyön avulla. Uusista korkeakouluasteen koulutusmahdollisuuksista tiedotetaan erityisesti TE-toimistoja, aikuislukioita, yliopistoja sekä kotouttamiskoulutuksen järjestäjiä. Lisäksi tietoa välitetään Oulun ammattikorkeakoulun valmentavien opintojen opiskelijoille sekä SIMHE-ohjauksessa (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) käyneille henkilöille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat myös Oulun kaupunki (Villa Victor), Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto, Oulun aikuislukio, Oulun ammattioppilaitos sekä kotoutumiskoulutuksia järjestävät eri organisaatiot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 291 931

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 289 417

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 390 731

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 385 889

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulun, Ylivieskan

Kunnat: Oulainen, Oulu, Raahe, Kempele, Liminka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Teuvo Pakkalan katu 19

Postinumero: 90130

Postitoimipaikka: OULU

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Lähtökohtana ovat tilastotiedot Oamkin sukupuolijakaumista (helmikuu 2018). Koko Oamkissa tutkintoon johtavissa koulutuksissa on naisia 47 % ja miehiä 53 %.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten tasa-arvon näkökulma on tärkeä, koska hanke mahdollistaa myös naisten hakeutumisen korkeakoulutasoisiin opintoihin. Maahanmuuttajaperheissä naisten koulutuksen merkitys on tärkeä sukupuolten tasa-arvon ja koulutusmyönteisten asenteiden lisäämisessä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon opiskelijavalinnassa mahdollisuuksien mukaan. Opiskelijavalinnassa tulee myös huomioida mm. hakijoiden soveltuvuus ja motivoituneisuus. Tämän johdosta tarkkaa sukupuolikiintiötä ei voida asettaa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 4
Oamkin kestävän kehityksen työssä on sitouduttu ISO14001-ympäristöstandardin vaatimuksiin, ja työ kohdistuu ensisijaisesti ympäristöosaamisen ja -tietoisuuden vahvistamiseen. Lisäksi huomioidaan toiminnot, joiden ympäristövaikutuksiin voidaan epäsuorasti vaikuttaa, kuten sidosryhmäyhteistyöhön ja ylläpitotoimintoihin. Oamkissa huolehditaan, että kestävän kehityksen työhön on varattu riittävästi resursseja ja säännöllisesti seurataan työn edistymistä sekä täytetään lain ja viranomaisten asettamat vaatimukset. Politiikka on käsitelty ja hyväksytty Oamkin johtoryhmässä 18.3.2015, ja sen on allekirjoittanut Oamkin rehtori. Oamkin ekologisen vastuualueen päämääränä on negatiivisten ympäristövaikutusten ehkäisy: energian, materiaalin ja veden kulutuksen vähentäminen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Oamkin kestävän kehityksen työssä on sitouduttu ISO14001-ympäristöstandardin vaatimuksiin, ja työ kohdistuu ensisijaisesti ympäristöosaamisen ja -tietoisuuden vahvistamiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Oamkin kestävän kehityksen työssä on sitouduttu ISO14001-ympäristöstandardin vaatimuksiin, ja työ kohdistuu ensisijaisesti ympäristöosaamisen ja -tietoisuuden vahvistamiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole Natura 2000 -ohjelman kohteisiin liittyviä vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Hankkeessa noudatetaan Oamkin linjaamia tavoitteita ja toimenpiteitä, kuten esim. jäteasioiden ohjelma, seuranta ja tiedottaminen. Otetaan huomioon opiskelijoiden perehdytyksessä ja opetuksessa. Koulutusmateriaali on sähköisessä muodossa soveltuvin osin ja myöhemmin saatavilla.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeen myötä paranevat maahanmuuttajien jatkokoulutusmahdollisuudet ja työelämään siirtyminen. Hanke lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta yhteisön ja yhteiskunnan eri tasoilla. Näin huolehditaan yhdenvertaisuuden toteutumisesta maahanmuuttajien kohdalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioiden ja selvityksien mukaan (2013) maahanmuuttajilla on Suomessa 10 prosenttiyksikköä heikompi korkea-asteen koulutuksen suoritusprosentti (24 %) kuin EU:n keskiarvo (34 %). Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet muun väestön kanssa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 7
Hankkeessa parannetaan maahanmuuttajien osaamista, korkeakouluopintovalmiuksia sekä siirtymistä työelämään. Tulevaisuudessa tätä hyödynnetään kohderyhmän hakeutuessa ammattikorkeakoulutasoisiin jatko-opintoihin. Lisäksi hanke sisältää tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämistoimet järjestämällä koulutuksia, jotka parantavat ohjaus- ja opetushenkilöstön valmiuksia kohdata, ohjata ja opettaa maahanmuuttajaopiskelijoita.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Ohjaus- ja opetushenkilöstön koulutus tapahtuu omalla työpaikalla sekä lisäksi koulutukseen on mahdollisuus osallistua AC-yhteydellä paikasta riippumatta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 8
Hankkeessa parannetaan maahanmuuttajien osaamista, korkeakouluopintovalmiuksia sekä siirtymistä työelämään. Tulevaisuudessa tämä on yksi väylä ko. kohderyhmän opiskelijoille ammattikorkeakoulutasoisiin jatko-opintoihin. Hankkeella lisätään koulutustarjontaa, joka parantaa kohderyhmän hyvinvointia, tiedonsaantia ja myöhemmässä vaiheessa työllistymistä.
Tasa-arvon edistäminen 9 8
Hanke edistää maahanmuutajien tasa-arvoista mahdollisuutta päästä korkeakoulutasoiseen tutkintoon ja työelämään siirtymistä. Koulutus ja työelämäyhteistyön kautta saadaan levitettyä ammatillista ja kulttuurillista osaamista. Koulutus lisää sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 7
Hanke edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia korkeakouluopinnoissa etenemiseen ja siirtymiseen korkeakouluasteen koulutukseen. Hanke edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä lisää ohjaushenkilöstön kykyä kohdata yhdenvertaisesti kohderyhmään kuuluvia opiskelijoita ja työntekijöitä.
Kulttuuriympäristö 7 8
Hanke tuo arvokkaan lisän oppilaitoksen kulttuuriympäristöön lisäämällä suomalaisten opiskelijoiden tietoisuutta eri maiden kulttuureista sekä ammatillisista käytänteistä. Samalla se parantaa maahanmuuttajien asettautumista ja integroitumista yhteiskuntaan.
Ympäristöosaaminen 4 4
Kestävän kehityksen näkökulma tuodaan esille opetuksessa ja yleensäkin toiminnassa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

MAIKO-hankkeen (Maahanmuuttajien integrointimalli korkeakouluun) tavoitteena oli edesauttaa maahanmuuttajia hakeutumaan ja kiinnittymään korkeakouluasteelle. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin integrointimalli, jolla edistettiin maahanmuuttajien siirtymistä ammattikorkeakouluopintoihin. Hanke koostui kolmesta työpaketista. Työpaketissa 1 tarjottiin maahanmuuttajille mahdollisuus suorittaa koulutuskokeiluja Pohjois-Suomen alueella olevissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Käytännössä koulutuskokeilut suuntautuivat Oulun ammattikorkeakouluun usealle eri koulutusalalle. Tuloksena syntyi käytännön malli koulutuskokeilujen toteuttamiseen. Työpaketissa 2 luotiin erillisvalinta maahanmuuttajille avoimen ammattikorkeakoulun polkuopintoihin. Koulutusaloja oli kolme: liiketalous, sairaanhoito ja sosiaaliala. Erillisvalintaan sisältyi oleellisena osana suomen kielen tason varmistaminen puhumisen, kirjoittamisen, luetun ymmärtämisen ja kuullun ymmärtämisen osa-alueilta. Suomen kielen kokeet maahanmuuttajien valinnassa sekä erillisvalinnan prosessi eri koulutusaloille integroituivat osaksi perustoimintaa. Työpaketti 2 sisälsi lisäksi laajan pedagogisen tukitoimimallin tukemaan maahanmuuttajien opiskelua Oulun ammattikorkeakoulussa. Opiskelijoiden suomen kielen taito parani kohti korkeakoulussa vaadittavaa tasoa, ammattikorkeakoulun opettajat saivat lisää osaamista ja monipuolisia pedagogisia valmiuksia, joilla tuettiin maahanmuuttajaopiskelijoiden opiskelua korkeakoulussa. Työpaketissa 3 suunniteltiin maahanmuuttajaopiskelijoiden osaamisen kartoitusprosessi. Maahanmuuttajan on erittäin haasteellista kuvata omaa osaamistaan suhteessa korkeakoulussa vaadittavaan tasoon. Lisäksi osaamisen tunnistamisessa tulee varmistaa alakohtainen kielitaito, koska syventävät opinnot perustuvat aikaisemmin opittuun: asiasisältö voi olla hallinnassa, mutta terminologia puuttuu suomeksi. Osaamisen tunnistamisen prosessi on maahanmuuttajaopiskelijalle hyvin yksilöllinen. Kokonaisuudessaan MAIKO-hanke vastasi hyvin maahanmuuttajien korkeakoulutuksen saavutettavuuteen ja opinnoissa menestymiseen. Hankkeessa saadut tulokset kehittivät oleellisesti maahanmuuttajien korkeakoulutusta ja herättivät valtakunnallista kiinnostusta.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi