|
|
|
Hankekoodi: S21350
Hankkeen nimi: NOVA2 - Nuorille osallisuutta ja toimintakykyä kokemusliikunnalla
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2018 ja päättyy 31.8.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja urheilu ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 1050191-7
Jakeluosoite: Sammonkatu 6
Puhelinnumero: 0400 364 642
Postinumero: 90570
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.popli.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Esko Hassinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aluejohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: esko.hassinen(at)popli.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 364 642
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden nuorten osallisuutta ja toimintakykyä matalan kynnyksen liikuntatoiminnan avulla, luoda edellytyksiä nuorten koulutukseen ja työelämään siirtymiselle ja ehkäistä näin syrjäytymistä. Tavoitteena on myös tukea kuntia, urheiluseuroja ja paikallisia yhdistyksiä sote- ja alueuudistuksessa nuorille kohdennettujen liikunta- ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä.
Hankkeen taustalla on NOVA – Esiselvitys nuorten osallisuutta ja toimintakykyä vahvistavasta seuratoiminnasta Pohjois-Pohjanmaalla –hanke (S21027), jossa selvitettiin työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille tarjolla olevia, järjestö- ja kuntasektorin tuottamia matalan kynnyksen liikuntapalveluja ja niiden kehittämismahdollisuuksia Pohjois-Pohjanmaalla. NOVA2-hanke kohdentuu Raahen, Pudasjärven, Muhoksen, Iin ja Oulun alueelle. Hankkeen kohderyhmänä ovat 15–29-vuotiaat työn, koulutuksen ja harjoittelun ulkopuolella olevat ns. NEET-nuoret (Not in Employment, Education or Training) hankkeeseen osallistuvissa kunnissa sekä välillisesti urheiluseurat, liikuntapalveluja tarjoavat yhdistykset, kunnat, oppilaitokset ja vapaaehtoiset henkilöt.
Hankkeessa käynnistetään ja tiivistetään yhteistyötä eri toimijoiden (kunnat, seurat, yhdistykset) välillä nuorille kohdennetun matalan kynnyksen liikuntatoiminnan järjestämisessä ja nuorten ohjaamisessa aktivoivan ja mielekkään liikunnallisen tekemisen pariin. Hankkeessa järjestetään ideakilpailuja uudenlaisten liikuntaa edistävien toimintojen käynnistämisestä, toteutetaan nuorten lähtökohdista ja tarpeista lähtevää liikuntatoimintaa sekä jaetaan hyviä käytäntöjä matalan kynnyksen liikuntatoiminnan kuntafoorumin kautta. Nuoria aktivoidaan liikunnan pariin myös käynnistämällä liikuntaetsivätoiminta ja tukemalla nuoria vapaaehtoisten liikuntakummien avulla. Lisäksi hankkeessa kehitetään toimijoiden osaamista kouluttamalla seurojen ja yhdistysten ohjaajia, työpajaohjaajia sekä vertaisohjaajia kokemusliikunnan toimintamallin soveltamiseen ohjaustyössä. Koulutuksen toteutuksessa yhdistetään teoriatietoon käytännön ohjaustyö ja osallisuusnäkökulma. Hankkeen toimenpiteiden kautta luodaan toimintamalli nuorille kohdennetun matalan kynnyksen liikuntatoiminnan saamiseksi pysyväksi osaksi kuntien ja seurojen toimintaa. Hankkeessa myös jatkopolutetaan nuoria eteenpäin liikunnan avulla yhteistyössä oppilaitosten ja työllisyyspalvelujen kanssa sisällyttämällä nuoren tarpeista lähtevä kokemusliikunta vahvemmin mukaan työpajatoimintaan ja valmentavaan koulutukseen.
Hankkeen tuloksena toimijoiden osaaminen matalan kynnyksen liikuntatoiminnan järjestämisessä lisääntyy ja yhteistyön tuloksena syntyy seuroihin ja kuntiin kohderyhmälle suunnattua pysyvää matalan kynnyksen liikuntatoimintaa. Kokemusliikunnan toimintamalli juurtuu mukana oleviin seuroihin ja kuntiin. Hankekuntien alueella käynnistyy liikuntaetsivätoiminta, jonka avulla ohjataan nuoria liikuntapalvelujen piiriin nuoren tarpeiden mukaisesti. Liikuntakummien kautta liikuntaan osallistumisen kynnys madaltuu nuorilla. Nuoret pääsevät vaikuttamaan liikuntapalvelujen suunnitteluun, sisältöön ja toteutukseen ja löytävät omanlaisia liikuntamahdollisuuksia, mitä kautta heidän osallisuutensa kokemus sekä hyvinvointi lisääntyvät, toimintakyky vahvistuu ja mahdollisuudet siirtyä jatkopolulle koulutukseen tai työelämään paranevat. Kehittämistyön kautta kunnat voivat jatkossa säästää mm. nuorten syrjäytymisestä aiheutuvia kustannuksia.
NOVA2-hankkeen toteutusaika on 1.6.2018 – 31.5.2021. Hankkeen päätoteuttajana on Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry ja osatoteuttajana Oulun Diakonissalaitoksen säätiö/ ODL Liikuntaklinikka.
Hankkeen kohderyhmänä ovat 15–29-vuotiaat työn, koulutuksen ja harjoittelun ulkopuolella olevat ns. NEET-nuoret (Not in Employment, Education or Training) hankkeeseen osallistuvissa kunnissa (Raahe, Pudasjärvi, Muhos, Ii ja Oulu). Hanke on sukupuolineutraali, mutta kohderyhmän rakenteesta johtuen toimenpiteet kohdistuvat etenkin erityistä tukea tarvitseviin ja syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin miehiin.
NEET-nuorten määräksi on arvioitu Oulussa 4484–7473 henkilöä, Raahessa 411–685 henkilöä, Iissä 120–200 henkilöä, Muhoksella 110–183 henkilöä ja Pudasjärvellä 81–135 hlöä (Nuorisotilastot.fi, Arvio koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista 15-28-v.). Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti työpajoilla kuntouttavassa työtoiminnassa oleviin valmentautujiin, toisen asteen koulutuksen keskeyttäneisiin sekä etsivän nuorisotyön kautta tavoitettavissa oleviin nuoriin hankealueella. Kohderyhmän hankinnassa hyödynnetään hanketoimijoiden olemassa olevia verkostoja sekä hankekuntien alueella nuorten kanssa toimivien tai työskentelevien toimijoiden (kunnat, urheiluseurat ja yhdistykset, vapaaehtoisjärjestöt, oppilaitokset) asiantuntijuutta ja paikallistuntemusta.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat urheiluseurat, liikuntapalveluja tarjoavat yhdistykset, kunnat (erityisesti liikunta- ja nuorisopalvelut, etsivä nuorisotyö, kuntouttava työtoiminta), oppilaitokset ja vapaaehtoiset henkilöt.
Välilliseen kohderyhmään kuuluvat niin kunta- ja järjestösektorin työntekijät kuin nuorten ohjaamisesta ja tukemisesta kiinnostuneet vapaaehtoiset henkilöt. Hankealueella toimivien oppilaitosten ja työllisyyspalvelujen kanssa tehdään yhteistyötä nuorten ohjaamisessa jatkopoluille koulutukseen ja työelämään.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 403 200
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 394 614
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 480 716
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 468 506
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Oulun
Kunnat: Oulu, Muhos, Ii, Raahe, Pudasjärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 430
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Hanke on alueellinen ja sen toteuttaminen edellyttää myös paljon liikkumista. Hankkeessa pyritään huomioimaan ympäristöystävälliset tavat liikkua. Lisäksi tullaan hyödyntämään digitaalisia vaihtoehtoja toiminnassa. Kestävän kehityksen teemat eivät ole hankkeen keskiössä, mutta tarvittaessa niitä nostetaan esiin myös kohderyhmille hyvän elämän eväinä. Kestävä kehitys nähdään hankkeessa niin ekologisena, taloudellisena, inhimillisenä kuin sosiaalisenakin, jolloin kestävä kehitys voidaan nähdä myös kohderyhmän ja hankkeen tavoitteiden kannalta merkittävänä. Hankkeen osatoteuttajatahon ympäristöjärjestelmä on sertifioitu ISO14001:2004 standardin vaatimusten mukaisesti. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 1 |
| Hanke on alueellinen ja sen toteuttaminen edellyttää myös paljon liikkumista. Hankkeessa pyritään huomioimaan ympäristöystävälliset tavat liikkua, kuten yhteiskuljetukset ja julkinen liikenne. Lisäksi tullaan hyödyntämään digitaalisia vaihtoehtoja toiminnassa. Kestävän kehityksen teemat eivät ole hankkeen keskiössä, mutta tarvittaessa niitä nostetaan esiin myös kohderyhmille hyvän elämän eväinä. Kestävä kehitys nähdään hankkeessa niin ekologisena, taloudellisena, inhimillisenä kuin sosiaalisenakin, jolloin kestävä kehitys voidaan nähdä myös kohderyhmän ja hankkeen tavoitteiden kannalta merkittävänä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Hankkeessa toteutetaan matalan kynnyksen liikuntatoiminnan osana myös aktiivista luonnossa ja elinympäristössä tapahtuvaa toimintaa (esim. kokemusliikuntaa/ luontoliikuntaa). Näiden toimintojen järjestämisessä huomioidaan ympäristö, sen kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Toiminnassa huomioidaan myös vesiin, maaperään ja ilmaan liittyvät asiat toimintoja organisoitaessa. Nämä eivät ole kuitenkaan hankkeen päätavoitteena. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Toimintoja organisoitaessa huomioidaan tarvittaessa Natura-kohteet, mutta nämä eivät ole hankkeen päätavoite. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Hankkeen toiminnassa otetaan huomioon materiaalien kestävä käyttö. Tiedottamisessa ja viestinnässä käytetään pääasiassa sähköisiä materiaaleja. Hankkeen toteuttajaorganisaatiot toimivat kestävän kehityksen mukaisesti ja kierrättävät jätteensä. Toiminnot ohjaavat nuoria peruselämänhallinnan välineisiin. Jokapäiväinen asia materiaalisuus ja niistä syntyvät jätteet koskettavat peruselämänhallinnan asioita. Tämä ei ole hankkeen päätavoite, mutta matalan kynnyksen toiminnassa pyritään ohjaamaan nuoria huolehtimaan omista sekä ympäristön asioista peruselämän tukipilareina. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö ei ole vahvasti läsnä hankkeen toimenpiteissä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 8 |
| Tämä on yksi keskeisimmistä hankkeen päämääristä: kehittää paikallisella tasolla monialaisen ja verkostoihin yhdistyvän matalan kynnyksen toiminnan kautta alueellisia toimijoiden verkostoja ja alojen rajapinnoilla operoivia toimintamalleja, jotka vaikuttavat pidemmällä aikavälillä myös paikallisen elinkeinorakenteen vahvistumiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Tämä on yksi keskeisimmistä hankkeen päämääristä: tuottaa ja kehittää aineettoman liikuntatoiminnan kautta nuorille pääomaa oman elämän hallintaan. Moniammatillisen verkoston toiminnan kautta kehitetään palveluja eri toimijoiden ja sektoreiden välisenä yhteistyönä. Hankkeessa mallinnetaan liikuntatoimintaa esim. palvelumuotoilua tai muuta vastaavaa tapaa hyödyntämällä, jolloin mallit ovat siirrettävissä ja levitettävissä sekä kehitettävissä erilaisissa toimintaympäristöissä. Siten palvelukonseptointi on keskeinen osa hankkeen tulosten syntyä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hanke on alueellinen ja sen toteuttaminen edellyttää myös paljon liikkumista. Hankkeessa pyritään huomioimaan ympäristöystävälliset tavat liikkua. Lisäksi tullaan hyödyntämään digitaalisia vaihtoehtoja toiminnassa esim. kokousten ja koulutusten yhteydessä. Kuitenkaan hankkeen tuloksissa liikkumisen ja logistiikan ratkaisut eivät ole keskiössä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hyvinvoinnin edistäminen kuuluu hankkeen päätavoitteisiin. Matalan kynnyksen liikuntatoiminnan avulla pyritään edistämään nuorten hyvinvointia ja sitä kautta oman elämän ja tulevaisuuden suunnittelua ja hallintaa. Nuoret pääsevät vaikuttamaan liikuntapalvelujen suunnitteluun, sisältöön ja toteutukseen, minkä myötä he saavat mielekästä tekemistä ja osallisuuden kokemuksia. Hanke edistää nuorten aktivoitumista liikunnalliseen toimintaan, minkä myötä hankkeen osallistujien toimintakyky paranee mahdollistaen jatkopolulle koulutukseen tai työelämään hakeutumisen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 2 |
| Tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta toiminnassa pyritään vaikuttamaan siihen, että sekä naisilla että miehillä olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet yhteiskunnan jäsenenä olemiseen ja elämässä pärjäämiseen sekä hankkeen toimintaan osallistumiseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hankkeella edistetään palvelujen kehittämistä kohderyhmälle nuorten osallisuuden ja toimintakyvyn vahvistamiseksi, jotta kohderyhmään kuuluvilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet hakeutua työelämään ja koulutukseen. Hankkeen toimintaan voivat osallistua kohderyhmään kuuluvat nuoret eri kulttuuriryhmistä. Hanke lisää myös välillisesti nuorten yhdenvertaisia liikuntamahdollisuuksia. Päämääränä on samanlaiset osallistumisen ja elämän mahdollisuudet matalan kynnyksen toiminnan avulla yhteiskunnallisesta asemasta tai kulttuuritaustasta riippumatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 2 |
| Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta kulttuuriympäristöön. Hanke mahdollistaa välillisesti matalan kynnyksen liikuntatoiminnan käynnistämisen ja kehittämisen, mikä voi tuoda urheiluseuroille, yhdistyksille ja kunnille uudenlaista toimintaa ja uusia liikuntapaikkojen käyttäjiä. Harrastustoiminnan kautta nuorten liikkuminen lähiympäristössä voi lisääntyä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hanke ei suoraan edistä ympäristöosaamisen lisäämistä, mutta toiminnassa välillisesti otetaan huomioon myös ympäristö sekä kaupunkiympäristöihin että luontoon sijoittuvassa matalan kynnyksen liikuntatoiminnassa. | ||
NOVA2-hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli edistää työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden nuorten työ- ja toimintakykyä sekä osallisuutta matalan kynnyksen liikuntatoiminnan avulla. Toiminnassa keskeisenä näkökulmana oli kokemusliikunta, jolla NOVA2-hankkeessa tarkoitettiin onnistumisen kokemukset mahdollistavaa, nuorten tarpeista lähtevää matalan kynnyksen liikuntatoimintaa. Liikuntatoiminnan tavoitteena oli vahvistaa nuoren osallisuutta ja hyvinvointia, jotta koulutukseen hakeutuminen ja työllistyminen mahdollistuvat. Toiminta kohdentui etenkin kuntouttavassa työtoiminnassa oleviin nuoriin sekä kuntouttavan työtoiminnan pajoilla ohjaustyötä tekeviin henkilöihin ja muihin NEET-nuoria työssään kohtaaviin henkilöihin. Hankkeen tavoitteena oli myös tukea kuntia, urheiluseuroja ja paikallisia yhdistyksiä nuorille kohdennettujen liikunta- ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä.
Hankkeessa toteutettiin useita koulutuksia kokemusliikuntaan, arkiaktiivisuuteen, hyvinvointiin, elintapoihin ja työkykyyn liittyvistä teemoista. Suunnittelun tueksi kartoitettiin työpajoilla asiakkaina olevien nuorten liikuntatoiveita sekä toteutettiin osaamistarvekysely ohjaajille. Hankkeessa toteutettiin työpajoilla nuorille ja ohjaajille yhteisiä koulutuksia, minkä lisäksi koulutuksia kohdennettiin nuorten parissa työskenteleville ohjaajille sekä seura- ja yhdistystoimijoille. Koulutukset sisälsivät osallistavan näkökulman. Nuoria aktivoitiin liikkumaan myös lajikokeilujen avulla sekä hyödyntämällä aktiivisuusmittareita toiminnassa. Koulutusten kautta lisättiin nuorten parissa toimivien ohjaajien osaamista sekä kehitettiin työpajaliikuntaa yhdessä nuorten ja työpajojen ohjaushenkilöstön kanssa. Lisäksi tuotettiin materiaalia ja työkaluja ohjaustyön tueksi ja koulutettiin toimijoita materiaalien käyttöön.
Hankkeessa järjestettiin kolme ideakilpailua, joiden myötä toteutettiin 11 kokeiluprojektia vähän liikkuvien nuorten harrastusmahdollisuuksien kehittämiseksi ja matalan kynnyksen liikuntatoiminnan käynnistämiseksi seurojen, yhdistysten ja kuntien yhteistyönä. Kokeiluprojektit toteutuivat pääosin suunnitellusti ja tavoitteet saavutettiin.
Nuorten liikkumisen tukemiseksi suunniteltiin liikuntakaveritoiminnan malli, jossa toiminnan tavoitteena oli yhdistää vapaaehtoinen ja NEET-nuori liikkumaan yhdessä. Liikuntakaveritoimintaa pilotoitiin ODL Vapaaehtoistoiminnan kanssa ja käynnistettiin yhteistyössä ODL Vapaaehtoistoiminnan ja SPR Oulun osaston kanssa. Hankkeessa koulutettiin 36 liikuntakaveria. Nuoria ohjautui liikuntakaveritoimintaan etsivien nuorisotyöntekijöiden ja nuorten toimintakykyä edistävien hankkeiden kautta tutun ohjaajan tukemana. Hankkeen aikana toiminta käynnistyi Oulussa, mutta muissa hankekunnissa toimintaan ei löytynyt vapaaehtoisorganisaatiota yhteistyötahoksi.
Hankkeen toiminnasta ja tuloksista viestittiin aktiivisesti eri kanavissa. Puolivuosittain järjestettiin hankekuntien toimijoiden yhteisiä kuntafoorumeja hankkeen ajankohtaisista teemoista yhteistyön kehittämiseksi ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. Kuntafoorumeja toteutettiin yhteistyössä vuorotellen kunkin hankekunnan kanssa. Hankkeen hyvistä käytännöistä työstettiin myös toimintamalleja, jotka julkaistiin hankkeen loppujulkaisussa sekä Innokylässä. Hankkeen vaikuttavuutta arvioimalla kehitettiin hankkeen toimintaa ja edistettiin toimintojen juurruttamista.
Hanke onnistui lisäämään nuorten liikkumista ja hyvinvointia. Työpajoilla vapaaehtoisille nuorille toteutetun hyvinvointikartoituksen perusteella nuorten paikallaanolo väheni, ja nuorten liikkuminen lisääntyi sekä työpajalla että vapaa-aikana. Seurantajakson aikana (12 viikkoa) nuorten kohtuukuormitteinen liikunta lisääntyi keskimäärin 9 minuutilla vuorokaudessa, mutta suurin muutos tapahtui kuitenkin nuorten paikallaanolossa, paikallaanoloajan vähentyessä 34 minuutilla vuorokaudessa. Nuorten aktiivisuusmittarilla mitattu paikallaanolon määrä oli yhteydessä nuorten koettuun hyvinvointiin ja osallisuuteen. Nuoret, jotka olivat vähiten paikallaan, olivat harvemmin yksinäisiä ja kokivat selviävänsä paremmin arkipäivän asioiden hoidosta sekä kokivat elämänsä helpommaksi, onnellisemmaksi ja kiinnostavammaksi kuin eniten paikallaan olevat nuoret. Nuorten kokemus riittävästä unesta oli yhteydessä työkykyyn, liikkumisen määrään sekä ravitsemukseen.
Osallistujapalautteen perusteella hankkeen koulutukset vastasivat hyvin ohjaajien tarpeisiin. Hanke osoitti, että ohjaajia kouluttamalla voidaan lisätä nuorten liikkumista ja hyvinvointia. Ohjaajien osaamisen ja liikuntatoiminnan kehittymistä kartoittaneen kyselyn perusteella hankkeella on ollut vaikutusta etenkin ohjaajien työtapoihin ja liikunnanohjaukseen liittyviin asenteisiin. Matalan kynnyksen liikunta on juurtunut useille työpajoille, ja ohjaajien kokemusten mukaan työpajaliikunta on muuttunut koulutuksen myötä aiempaa monipuolisemmaksi ja suunnitelmallisemmaksi. Liikunnasta on tullut näkyvämpi osa arkea, sillä viikoittaisen liikuntatunnin sijaan huomiota on alettu kiinnittää aiempaa enemmän liikkumiseen, istumisen vähentämiseen ja arkiaktiivisuuteen. Liikunnasta ja hyvinvoinnista keskustellaan työpajoilla enemmän, ja myös nuoret itse pohtivat niihin liittyviä asioita.
Ohjaajien havaintojen mukaan nuoret saivat osallisuuden kokemuksia päästessään vaikuttamaan liikuntatoiminnan suunnitteluun, sisältöön ja toteutukseen. Nuoret ja ohjaajat saivat hankkeen aikana tietoa alueen liikuntatoimijoista ja harrastusmahdollisuuksista esimerkiksi lajikokeilujen ja kokeiluprojektien kautta. Liikuntakaveritoiminnassa vapaaehtoiset liikuntakaverit ovat madaltaneet nuorten kynnystä lähteä liikkumaan ja kaveriparit ovat tutustuneet yhdessä nuorten toivomaan liikuntaan. Osa nuorista löysi hankkeen toiminnan myötä itselleen liikunnallisen harrastuksen, ja hankekunnissa on havaittu nuorten käyttäneen kunnan liikuntapaikkoja myös työpajalta lähtemisen jälkeen. Kuntatoimijoille suunnatun kyselyn ja havaintojen perusteella hankkeen aikana ei tapahtunut merkittävää muutosta kuntien tuottamissa matalan kynnyksen liikuntapalveluissa nuorille.
Liikuntakaveritoiminnassa luotiin yhteistyömalli ODL vapaaehtoistoiminnan ja SPR Oulun osaston välille, ja toiminta jatkuu hankkeen
jälkeen kyseisten organisaatioiden yhteistyönä Oulussa. Kokeiluprojekteissa haasteena oli epävarmuus resursseista toiminnan jatkamiseksi, ja käynnistynyt liikuntatoiminta jatkui pääosin osana yhdistysten omaa toimintaa tai muulla projektirahoituksella. Kokeiluprojekteissa toteutetut multigolf- ja mobiilisuunnistusradat sekä skeittipuiston rakenteet ovat lisänneet lähiliikuntamahdollisuuksia ja ovat jatkossa kaikenikäisten liikkujien käytettävissä. Toiminnan juurruttamiseksi työpajaliikunnan, liikuntakaveritoiminnan ja ideakilpailujen toimintamallit kuvattiin myös Innokylään, jossa ne ovat vapaasti hyödynnettävissä ja kehitettävissä eteenpäin.