Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21352

Hankkeen nimi: TecnoFuture

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2018 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Vaasan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0209602-6

Jakeluosoite: Ruutikellarintie 2

Puhelinnumero: 06-3267411

Postinumero: 65100

Postitoimipaikka: Vaasa

WWW-osoite: http://www.vamia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sirpa Suomalainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sirpa.suomalainen(at)vamia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 547 4028

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tiivistelmä
Hankkeessa kehitetään oppilaitoksiin teknologiaa, joka mahdollistaa oppilaitosten yhteistyön myös teknologisesti edistyneimpien työpaikkojen kanssa. Opetusta siirretään osin työpaikoille siten, että siitä vastaa oppilaitos ja sitä vetävät oppilaitoksen opettajat. Hankkeessa rakennetaan myös sellaisia toiminnallisia oppimisympäristöjä yhteistyössä työelämän kanssa, joiden avulla voidaan samanaikaisesti opiskella useamman ammatillisen tutkinnon moduuleja.
Hanke suuntautuu pääosin työpaikkojen edustajiin, opettajiin ja oppilaitosten muuhun opetus- ja ohjaus henkilöstöön. Edellä mainittu henkilökunta kehittää osaamistaan ja kokemuksiaan koskien oppimisympäristöjä ja menetelmiä. He osallistuvat kehitystyön kautta toimintamallien ja oppimisympäristöjen kehittämiseen ja käyttöönottoon.
Opiskelijat saavat hankkeessa mahdollisuuden suorittaa opiskelunsa motivoivissa, joustavissa ja nykyaikaisissa ja työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä, missä yksilölliset tarpeet ja kehittymismahdollisuudet voidaan paremmin ottaa huomioon. He saavat jo opiskelun aikana konkreettisemman yhteyden työelämään opettajien, kouluttajien ja työelämän edustajien yhteistyön kautta.
Hanke toteutetaan selvittäen millaisia ovat ohjelmoitavat robotit tai muut uudet opetuksessa käytettävät teknologiat ja laitteet, jotka sopisivat hankkeessa mukana oleville koulutusaloille. Tämä laitteiden ja ohjelmistojen spesifiointi tehdään yhteistyössä työelämän kanssa, jotta varmistetaan työelämän tarpeiden näkyminen oppilaitosympäristöissä. Edellä mainitun selvityksen perusteella rakennetaan oppimisympäristöjä ja hankitaan niihin tarvittavat teknologiat sekä koulutetaan henkilöstö käyttämään rakennettuja oppimisympäristöjä.
Hankkeessa rakennetaan myös mallit, joiden avulla opetuksen siirtäminen opettajavetoisesti työelämään on toteutettavissa huomioiden tuotannon ja toiminnan häiriöttömyys työpaikoilla ja muun opetuksen järjestäminen oppilaitoksissa.
Hankkeessa kehitetään yhteistyössä työelämän kanssa oppimisympäristöjä niin, että niissä voidaan tehdä tutkintojen laaja-alaisia työtehtäviä yhteistyössä muiden ammatillisten tutkinnon suorittajien ja asiakkaiden kanssa. Oppimisympäristöjen kehittämisessä huomioidaan Lean ajattelu.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Vamia: Työelämä, työpaikkojen edustajat, opettajat, kouluttajat, tuki- ja ohjaushenkilöstö ja kehittämishenkilöstö. Edellä mainittu henkilökunta kehittää osaamistaan ja kokemuksiaan koskien oppimisympäristöjä ja menetelmiä. He osallistuvat kehitystyön kautta toimintamallien ja oppimisympäristöjen kehittämiseen ja käyttöönottoon.

YA: Målgruppen är de deltagande inom personalen som jobbar inom utbildningarna Maskin- och produktionsteknik (Plåtslagare-svetsare) och Logistik i enheten vid Närpes, Social- och hälsovård, akutvård vid enheten i Gamla Vasa, men också övrig utbildnings- och handledningspersonal som genom verksamheten får ta del av spridning av material, modeller och metoder för handledning och användning av ny teknik. Också lärare inom gemensamma ämnen (GEMlärare) är en viktig målgrupp för att kunna integrera tex språk och matematik/fysik/kemi i yrkesämnen inom den nya yrkesutbildningen.

Arbetslivet med lokala samarbetsparter är också en målgrupp i projektet.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Vamia:
Opiskelijat:
Opiskelijat saavat mahdollisuuden suorittaa opiskelunsa motivoivissa, joustavissa, nykyaikaisissa ja työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä, missä yksilölliset tarpeet ja kehittymismahdollisuudet voidaan paremmin ottaa huomioon. Opiskelijat saavat jo opiskelun aikana konkreettisemman yhteyden työelämään opettajien, kouluttajien ja työelämän edustajien yhteistyön kautta.
Työelämä: Vaikka työelä on myös varsinainen kohderyhmä, saavat he välillisesti myös ammattitaitoista tulevaisuuteen orientoitunutta työvoimaa ja työelämän informaatiotekninen osaaminen kehittyy.
Yhteiskunta ja elinkeinoelämä: Vaasan talousalueella on julkilausuttuna strategisena tavoitteena laajentaa olemassa olevaa energiaklusteria, sähköteknisen, valmistavan teollisuuden suurhankkeilla (akkutehtaat). Tämä edellyttää, että alueella on tarjolla monilla aloilla tulevaisuuden teknologiat hallitsevaa työvoimaa. Tällaista työvoimaa tarvitaan teollisuudessa, liiketoimintapalveluissa (myös turvallisuusala) sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hanke pyrkii tukemaan näitä alueen strategisia pyrkimyksiä.


YA: Projektets indirekta målgrupper
Arbetstagare från näringslivet som tangerar de deltagande utbildningsprogrammen med anknytning till projektverksamheten samt studerande som medverkar i piloter och projektverksamhet för att utveckla lärmiljöerna och handledningsverktyg.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 536 104

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 534 688

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 724 753

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 712 917

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjanmaa

Seutukunnat: Sydösterbottens kustregion, Kyrönmaan, Vaasan

Kunnat: Mustasaari, Laihia, Vöyri, Vaasa, Maalahti, Isokyrö, Närpiö, Korsnäs

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 22

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 32

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 75

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Kaikilla on tasavertainen mahdollistuu osallistua ja hyötyä hankkeesta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali. Oppilaitoksissa on tehty tasa-arvo suunnitelma,jonka mukaan kaikkia opiskelijoita ja henkilöstöä kohdellaan tasa-arvoisesti. Hankkeen tavoitteet edesauttavat kaikkien yksilöllisten opiskelupolkujen mahdollistamista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 9
Uuden teknologian esim. aurinkoenergian opettaminen säästää tulevisuudessa luonnonvaroja. Digitaalisuuden hyödyntäminen kokouksissa ja yhteydenotoissa, jotta turhalta ympäristörasitukselta säästytään.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 8
Hankkeen kautta tuotetaan konkreettisesti energiaa. Järkevä matkustaminen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Neutraali.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 9 9
Uusiutuvan energian tuotanto. Matkustamisen minumointi.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Neutraali.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 9 9
Taloudellinen materiaalin käyttö ottamalla enenemässä määrin käyttöön digitaalisia menetelmiä ja välineitä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 9 9
Hankkeessa kehitetään ja otetaan käyttöön uusiutuvan energiamuodon menetelmiä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Otamme huomioon alueen kasvun ja ennakoimme työelämän tulevaisuuden tarpeet. Laadukkaan työvoiman varmistaminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Kehitämme uusi toimintamalleja ja yhteistyömuotoja.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Liikumme vähemmän käyttämällä digitaalisia välineitä, videoneuvotteluja ja muita uusia menetelmiä verkostokokouksissa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen kautta lisäämme eri ikäryhmien ja eri ammattialoilla toimivien yhteistyötä, joka lisää osallisuutta ja hyvinvointia. Osallisina sekä opiskelijat, henkilökunta että työelämä.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Hanke on oppilaitosten tasa-arvostrategioiden mukainen. Kaikilla on tasavertainen mahdollisuus osallistua ja hyötyä hankkeesta. Opiskelijat saavat tarpeittensa mukaista, yksilöllistä ja laadukasta opetusta.Hankkeessa tehtävä yhteistyö eri opetusalojen välillä vähentää sukupuolittuneiden työmarkkinoiden vaikutuksia. Työelämä saa osaavampia työntekijöitä, jolloin kilpailukyky kasvaa ja hyvinvointi lisääntyy.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Kaikista kulttuureista tulevilla on tasavertainen mahdollisuus osallistua ja hyötyä hankkeesta.Yksilöllisten oppimispolkujen mahdollistaminen uusilla opetusratkaisuilla ja -ympäristöillä tukee myös eristyistä tukea tarvistevia mm. maahanmuuttajatautaisia opiskelijoita.
Kulttuuriympäristö 9 9
Oppilaitoksen ja alueen kulttuuriympäristö on hyvin monipuolinen ja hyödynnämme sitä hankkeessa. Hanke on kaksikielinen, joten se edistää alueen kaksikielisen kulttuurin kehittymistä.
Ympäristöosaaminen 10 10
Kierrättäminen ja kestävä kehitys ovat hankkeen ydinasioita. Uusiutuvat energiamuodot ja digitaalisuus tuovat energiasäästöjä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanketavoitteena oli kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen. Haluttiin tukea alueen älykästä erikoistumista tukevien opetusjärjestelyjen, oppimisympäristöjen ja ratkaisujen kehittämistä. Vamian ja Yrkesakademin i Österbottenin (YA) yhteistyön tavoitteena oli tiedon jakaminen ja hyvien mallien käyttöönotto. Kehittämistyö jaettiin yhteistoimintoihin ja oppilaitoskohtaisiin.

Hankkeessa kehitettiin oppilaitoksiin teknologiaa, joka mahdollistaa oppilaitosten yhteistyötä teknologisesti edistyneimpien työpaikkojen kanssa. Kokeiltiin opetuksen osittaista työelämään siirtoa opettajavetoisena. Näissä kokeiluissa kohdattiin Covid19-rajoitusten haasteita. Rakennettiin toiminnallisia oppimisympäristöjä yhteistyössä työelämän kanssa. Kokeiltiin yhteisten aineiden opiskelua samanaikaisesti ammatillisten opintojen kanssa.
Hanketyön toteuttivat opettajat yhdessä opiskelijoiden kanssa. Työelämältä saatiin asiantuntijatukea. Opettajat kehittivät osaamistaan ja kokemuksiaan oppimisympäristöihin ja menetelmiin liittyen. He perehtyivät toimintamalleihin ja erilaisiin oppimisympäristöjen toteutusvaihtoehtoihin. He loivat kokonaisuudet suunnittelusta toteutukseen, kokeilujen ja täydennysten kautta käyttöönottoon ja jalkautukseen. He loivat opiskelijoiden ja työelämän kanssa motivoivia, joustavia, nykyaikaisia ja ennen kaikkea työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat konkreettisemman yhteyden työelämään opintojen aikana.

Hankkeessa selvitettiin millaisia ovat nykyopetuksessa tarvittavat toimintamallit, teknologiat ja laitteet mukana olevilla koulutusaloilla. Laite- ja ohjelmistospesifiointia tehtiin työelämän kanssa, jolloin varmistuttiin työelämän tarpeiden näkymisestä oppimisympäristöissä. Selvitysten perusteella rakennettiin oppimisympäristöjä ja hankittiin oppilaitosten omarahoituksella niihin tarvittavat teknologiat sekä perehdytettiin henkilöstö käyttämään uusia oppimisympäristöjä. Rakennettiin toimintaa, jossa opetuksen siirtäminen opettajavetoisesti työelämään on toteutettavissa huomioiden työelämän rajoitukset ja mahdollisuudet. Kehitettiin yhteistyössä työelämän kanssa oppimisympäristöjä, joissa voidaan tehdä tutkintojen laaja-alaisia työtehtäviä yhteistyössä muiden ammatillisen tutkinnon suorittajien ja asiakkaiden kanssa. Oppimisympäristöjen kehittämisessä huomioitiin Lean-ajattelu.
Vamialla luodut oppimisympäristöt ja toimintamallit
Business Labissa toteutetaan toiminnallista ja motivoivaa tiimipedagogiikkaan perustuvaa oppimista (vastaa työelämässä toteutettavaa tiimitoimintaa), jossa merkonomiopiskelijat toteuttavat harjoituksiaan mm. aitoihin ympäristöihin ja työelämän projekteihin.

Helmen hetki sijaitsee työelämässä Vaasan Palosaarella Präntöön helmen -hoitokodin yhteydessä. Siellä lähihoitajaopiskelijat harjoittelevat aidossa ympäristössä opettajan ohjauksessa mm. vuorovaikutusta, kohtaamista ja ryhmien ohjausta. Ympäristöä on kehitetty yhteistyössä YA:n kanssa.

RoboLabissa suoritetaan ohjelmoinnin opintoja hauskalla tavalla. Siellä opiskelijat esimerkiksi ohjelmoivat tietoa lähettävän sääaseman IoT-ohjelmoinnilla, ohjelmoivat erilaisia robotteja tunnistamaan erilaisia muotoja tai toteuttavat sulautetun ohjelmoinnin projekteja. Ratkaisut ovat mobiileja, joten opinnoista osan voi suorittaa myös etänä.
SmartHome Lab on älykkään taloautomaatiojärjestelmän asennuksen ja käyttöönoton opiskeluun luotu väyläpohjainen ympäristö. Se sisältää automaatiolla ohjattavia ja seurattavia taloteknisiä laitteita ja järjestelmiä kuten ilmanvaihto, lämmitys/jäähdytys, valaistus, äänentoisto jne. kuten nykyaikaiset rakennuksetkin.

SolarLab on aurinkosähköjärjestelmän sisältävä oppimisympäristö, jossa opiskellaan sekä verkkoon syöttävän että akkukäyttöisen tasasähköjärjestelmän asennusta ja käyttöä. Osa järjestelmästä sijaitsee luonnollisesti ulkona ja osa sisätiloissa.
Teollisuusväylät liittyvät automaatiosovellusten opintoihin ja ympäristössä opiskelijat asentavat ja käyttöönottavat uusia väylätekniikoita. Opiskeluun luotu laitteisto on monikäyttöinen, liikuteltava ja siihen voidaan liittää esim. logiikkoja hajautetulla IO:lla tai kytkeä mm. merkinantolaite tai taajuusmuuttaja.

Turvallisuusalan luodut ympäristöt ovat monimuotoisia, työelämälähtöisiä ja teknologiaa hyödyntäviä. Opiskelijat harjoittelevat erilaisissa ympäristöissä kuten metsässä, jäähallissa ja oppilaitoksen työsaleissa. He käyttävät opinnoissaan droneja, valvontakameroita sekä esim. vartiointiseurannan sovellusta.
VamiaEASY on monikäyttöinen hyvinvointiteknologian esittelyä, niiden käytön harjoittelua ja mm. esteettömän asumisen tai asiakastilanteiden tilanteiden simulointia varten luotu ympäristö. Käyttäjiä voivat olla monen eri ammattialan opiskelijat eri näkökulmista, esim. turvallisuus-, liike-elämän- ja hyvinvointiala.

Yhteistyörobotiikan oppimisympäristö sisältää täysin työelämää vastaavaa teollisuusrobotiikkaa eli erikokoisia robotteja, niiden erilaisia tarttujia sekä mm. 3D-tulostimen. Käyttäjiä ovat sekä kone- että sähköalan opiskelijoita, joiden opinnot sisältävät mm. ohjelmointia ja käyttöä.
Utvecklade lärmiljöer och modeller inom Yrkesakademin i Österbotten
AR-ambulansen vid enheten i Gamla Vasa, Akutvården. Augmented Reality (AR) där verkligheten kombineras med digitalt innehåll har inom akutvården använt för att utveckla en lärmiljö som ger studerande en simulerad, men verklig bild av hur lärmiljön ser ut inne i en ambulans. I samarbete med räddningsverk har vi fått tillgång till att fotografera (360⁰) en av deras ambulanser. Bilden överfördes till ThingLink och interaktiva taggar sattes till i bilden. På det här sättet kan studerande digitalt bekanta sig med ambulansen som lärmiljö före en inlärningsperiod i arbetslivet.

YA verktygsrummet i Närpes, Maskin- och produktionsteknik. Även här har vi tillämpat tekniken med ThingLink för att ge studerande en tydlig bild av hur verktygsrummet ska se ut. Här finns också insatt interaktiva taggar i bilden, som studerande kan aktivera och på det här sättet bekanta sig med olika verktyg samt se var deras rätta plats är i verktygsrummet. Förutom att verktygsrummet förts in i digitalt format till ThingLink har även alla verktyg fått egna givna platser och undervisningen fungerar smidigare eftersom vart och ett enskilt verktyg har sin givna plats.
YA akutfilmer vid YA:s enhet i Gamla Vasa, Akutvården. Inom projektet utvecklades undervisningsfilmer för att ge studerande en bild av hur man ska göra när de utför arbetsuppgifter som förekommer i ambulansen och på jouravdelningen. Här finns filmer som visar och lärare även förklarar vad som görs och hur studerande ska göra samt vad som är viktigt att tänka på när de utför EKG- och blodtrycksmätningar samt defibrilering. Vi har även filmat hur man hanterar en Pensi-bår samt två olika sjukdomsfall i terrängen. Materialet ger en verklig bild av hur studerande ska utföra olika arbetsuppgifter samt även hur de samarbetar i samband med ett sjukdomsfall i terrängen. Alla filmer kan ses om och om igen i studerandes takt och man kan på det här sättet repetera olika arbetsmoment och utföranden så många gånger man behöver tills man anser att man kan det.

YA körsimulator vid YA:s enhet i Närpes, Logistik. Genom körsimulatorn kan studeranden effektivt utöva oförutsedda kritiska händelser, Eco Driving, individ anpassade övningar samt mörkerkörning i en virtuell miljö. Vi har inom projektet byggt upp en ny lärmiljö och flyttat körsimulatorn till ett nytt utrymme för att på det här sättet ge studerande en mycket rymligare, bättre och lugnare fysisk miljö att utföra olika körövningar och test i. Själva körsimulatorn utökades med fler skärmar och på det här sättet påminner nu körupplevelsen en mycket verklig körmiljö.
YA svetssimulator vid YA:s enhet i Närpes, Maskin- och produktionsteknik. Svetsning är ett hantverk. Analysen av hantverkstekniken blir dock mycket enklare med digital AR-teknik. Dels kan en lärare eller instruktör visa rätt handhavande på en stor skärm så alla ser ordentligt, dels kan lärare och elev samtala mycket bättre på tu man hand direkt under svetsning. Ljudförhållandena är helt annorlunda. Sedan kan man spela upp en inspelning av den nyss gjorda svetsen, se den ur olika vinklar, och prata om framföringshastighet, trådutstick eller andra aspekter direkt. Både bilder och grafer ger hjälp.

YA Katve-kamera vid YA:s enhet i Närpes, Logistik. Katvaturva säkerhetskamerorna används vid körundervisning med buss. Katveturva systemet ger en överblick över hela bussens utsidor och chaufförens körarplats/lärmiljö. Katve-kamerasystemet ger möjlighet till individuella och kreativa lösningar och således stöder systemet individuell utveckling.
YA verkstadsinfo vid YA:s enhet i Närpes, Maskin- och produktionsteknik. Genom att vi gjort en QR-kod kan studerande öppna lärmiljön för Abene VHF-340 fräsmaskin. Här kan man gå in via de aktiverade punkterna som finns insatta via ThingLink och man kan se när olika knappar används och hur inställningar görs. Studerande kan på egen hand bekanta sig med fräsmaskinen på förhand s.k. Flipped Learning och igen repetera sakerna så många gånger det behövs.
YA GEM vid YA:s enhet i Gamla Vasa, Gemensamma ämneslärare. Inom det här utvecklingsarbetet har vi utvecklat digitalt självstudiematerial. En typ av diagnostiskt test på t.ex. matematik med självrättande funktion. Övningarna är webbaserade med inbyggt facit.

Det utvecklade materialet ger en mycket bra möjlighet för studerande att på egen hand och i egen takt ta del av materialet och framskrida i studierna enligt Individualisering (nivå och bransch). När det gäller språkundervisningen inom finska språket får studerande på basen av diagnostiska testet ett paket som lämpar sig till nivån av förhandskunskaper. Allmänt språk t.ex. suomeaolehyva, yle.vintti.supisuomea, kielikeskus.donnerwetter, perunakellari, branschinriktat språk (SH) oph autotalli/potilashuone, kotisuomessa.