Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21354

Hankkeen nimi: RUUTI - sukupuolisensitiiviset ura- ja työpaikkaohjauksen mallit

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: PL 68 (Patteristonkatu 3 D)

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50101

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kirsi Purhonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.purhonen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 702 8487

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kouvolan kaupunki/Kouvolan seudun ammattiopisto KSAO, 0161075-9
Kouvolan Aikuiskoulutussäätiö, 0161067-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa kehitetään sukupuolisensitiivisen ohjauksen malli ja opas opettajille ja ohjaajille. Hankkeessa suunnitellaan, toteutetaan ja pilotoidaan sukupuolisensitiivisen työpaikkaohjauksen valmennuspaketti työpaikkaohjaajille ja esimiehille. Tavoitteena on lisäksi luoda ja ottaa käyttöön sukupuolisensitiivisen koulutus- ja uravalinnan aineisto etenkin yli 30-vuotiaille opiskelijoille, työttömille ja alanvaihtajille sekä levittää tietoa tuotetuista malleista ja oppaista sekä jalkauttaa niitä hanketoimijoiden organisaatioiden tasa-arvoon, ohjaukseen ja perehdyttämiseen liittyviin prosesseihin.

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat kuuteen työpakettiin. Ensimmäisessä työpaketissa rekrytoidaan yli 30-vuotiaita opiskelijoita, työttömiä ja alanvaihtjia sekä pioneerihenkisiä pilottiorganisaatioita. Työpaketti sisältää tiedotusta, henkilökohtaisia yhteydenottoja ja ryhmähaastatteluja. Lisäksi kutsutaan työvoimapulasta kärsiviä organisaatioita pilottiorganisaatioiksi. Toisessa työpaketissa tiedotetaan yli 30-vuotiaiden opiskelijoiden, työttömien ja alanvaihtajien uusista uravaihtoehdoista ja osaamis- ja innovaatiopotentiaalista pienseminaarien, tutustumisjaksojen ja some-kampanjan avulla sekä valmennetaan pilottiorganisaatioden esimiehiä. Tiedotusta suunnataan myös työvoimapalvelualan toimijoille. Kolmannessa työpaketissa tuetaan yli 30-vuotiaiden opiskelijoiden, työttömien ja alanvaihtajien kykyä tunnistaa omaa osaamista luovasti sukupuolisensitiivisestä näkökulmasta ja kehitetään heidän sukupuolisensitiivistä ohjausta. Työpaketissa toteutetaan myös opettajien/opinto-ohjaajien /koulutuksista vastaavien sekä työpaikkaohjaajien ja osaamisen arvioijien pilottivalmennukset sukupuolisensitiivisten ohjaus- ja arviointitaitojen vahvistamiseksi. Neljännessä työpaketissa kokeillaan kohderyhmän opiskelijoiden, työttämien ja alanvaihtajien kanssa erilaisia hybridiosaamisen muotoilun ja markkinoinnin tapoja. Viidennessä työpaketissa järjestetään perinteisten mies- ja naisalojen yhteisiä moniammatillisia innovointi- ja kehittämistyöpajoja.

Kuudes työpaketti sisältää hankkeen kokemuksiin ja hankkeessa syntyneeseen tietoon perustuvien toimintamallien julkaisun ja levittämisen.
Hankkeen tuloksena syntyy
-sukupuolisensitiivisen ohjauksen malli ja opas opettajille ja ohjaajille
-sukupuolisensitiivisen työpaikkaohjauksen valmennuspaketti työpaikkaohjaajille ja esimiehille
-sukupuolisensitiivisen koulutus- ja uravalinnan aineisto opiskelijoille, työttömille ja alanvaihtajille
-Gender Smart -seminaari ja alueellinen Gender Smart -verkosto

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. Oppilaitosten opettajat, kouluttajat ja ohjaajat sekä työvoima- ja henkilöstöpalvelualan organisaatioiden ja yritysten edustajat
2. Yritysten ja organisaatioiden työpaikkaohjaajat ja esimiehet
3. Ammattikorkeakoulun ja ammatillisten oppilaitosten yli 30-vuotiaat opiskelijat, työttömät työnhakijat ja alanvaihtajat Kymenlaaksossa

4.2 Välilliset kohderyhmät

-Viranomaiset, julkisten organisaatioiden päättäjät
-Yritysten ja organisaatioiden henkilöstö
-Ammattijärjestöt

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 200 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 46 293

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 448 229

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 57 477

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Hamina, Kouvola, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 350

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen tarvetta kuvattaessa on tarkasteltu ammattien ja koulutuksen sukuopuolittuneisuutta. THL:n selvityksen mukaan (Koulutusvalinnat 28.6.2017) koulutus on Suomessa eriytynyt siten, että tytöt hakeutuvat niin sanotuille naisten aloille ja pojat miesten aloille. Perinteiset ja stereotyyppiset käsitykset miesten ja naisten aloista rajoittavat koulutus- ja ammatinvalintojen tekemistä. Sukupuolen mukainen eriytyminen näkyy jo peruskoulun ainevalinnoissa ja jatkuu läpi toisen asteen aina korkea-asteelle saakka. Perusopetuksessa tytöt opiskelevat enemmän kieliä, pojat taas matematiikkaa ja luonnontieteitä. Käsitöissä tytöt valitsevat useimmiten tekstiilityön ja pojat teknisen työn. Peruskoulun lopulla etenkin pojat ajattelevat, että sukupuoli vaikuttaa heidän tulevaan ammatinvalintaansa. Lukiossa miehet opiskelevat matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa enemmän kuin naiset. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa miesten ja naisten eriytyminen koulutusaloittain on suurta. Naisenemmistöisin ala on sosiaali- ja terveysala ja miesenemmistöisin liikenne- ja tekniikan ala. Samanlainen alojen segregaatio on nähtävissä myös ammattikorkeakouluissa. Erityisesti työvoimapulasta kärsivillä toimialoilla sukupuoleen liittyvä näkökulma voisi olla merkityksellinen. Tästä syystä yritysten osaamisvaatimuksia ja rekrytointisuunnitelma koskevaan tiedonhankintaan on syytä kehittää uusia, myös sukupuolinäkökulman huomioivia työvälineitä. Sukupuolisensitiivisyyttä työpaikkojen käytännöissä on tarkastellut mm. Minna Leinonen (2007). Hänen mukaansa näkyväksi tekeminen ja tunnistaminen mahdollistavat sukupuolisensitiivisen eli sukupuolen huomioivan toiminnan kehittämistyössä ja työpaikkojen käytännöissä. Sukupuolisensitiivisyyteen kuuluu tietoisuus naisiin ja miehiin kohdistuvista erilaisista odotuksista, sukupuolitetusta työnjaosta, erilaisista työoloista sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvistä kysymyksistä. Sukupuolisensitiivisyys tunnustaa edellä mainittuihin seikkoihin liittyvät erottelujen olemassaolon, mutta mahdollistaa myös niiden seikkojen huomioimisen, jotka ovat naisille ja miehille työelämässä ja työpaikkojen käytännöissä yhteisiä. Hankkeessa pureudutaan myös oppilaitosten käytänteisiin sekä opetuksessa että uraohjauksessa. Kumpaakin sukupuolta tulee kannustaa ns. ei-perinteisille aloille. Oppilaitosten tasa-arvotyössä keskeistä ovat asennekasvatus sekä tasa-arvoa tukevien ajattelu- ja toimintatapojen tukeminen. Sukupuolieron ja eriarvoisuuden rakentaminen ja tuottaminen tapahtuu isolta osin huomaamatta ja tarkoittamatta, totuttuina tai itsestään selvinä toimintatapoina ja suhtautumisena. Niiden näkyväksi tekeminen mahdollistaa käytäntöjen kehittämisen tasa-arvoa edistäväksi. Oppilaitoksissa annettava opetus ja ohjaus sekä oppimisympäristö vaikuttavat naisten ja miesten/tyttöjen ja poikien käsityksiin sukupuolirooleista työelämässä. Tärkeää ei siis ole vain se, mitä opetetaan, vaan myös se miten opetetaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tasa-arvon toteutumiseen jo koulutusmahdollisuuksista tiedottamisessa, opiskelijavalinnoissa, ohjauksessa, opetuksessa ja opintosuorituksia arvioitaessa. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota toimenpiteisiin, joilla pyritään seksuaalisen ja sukupuolisen häirinnän sekä sukupuolen perusteella tapahtuvan syrjinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. Opiskelun aikana osana ammatillisen identiteetin kehittymistä syntyy käsitys ammatista ja osaamisesta, omista oikeuksista ja kehittymismahdollisuuksista työssä sekä työn ja perheen yhteensovittamisesta. Parhaimmillaan oppilaitoksissa syntyneet tasa-arvoa tukevat ajattelu- ja toimintatavat siirtyvät sukupuolitietoisena osaamisena ja työkäyttäytymisenä työelämän arkeen. Sukupuolitietoinen opetus ja ohjaus ovat opiskelijoiden erilaisten kokemusten, kiinnostusten kohteiden, aatteiden ja tavoitteiden huomioon ottamista. Moninaisuuden hyväksymisellä koulutuksessa ja kannustamalla sukupuolelleen ei-tyypilliselle alalle autetaan torjumaan opiskelijoiden stereotyyppistä ajattelutapaa ja ennakkoluuloja sekä rikkomaan rakenteellisia esteitä. Sukupuolitietoinen opetus ja ohjaus vaativat monenlaisia lähestymistapoja ja strategioita, jotta tavoite opiskelijoiden henkilökohtaisesta kehittymisestä ja kriittisestä tietoisuudesta saavutetaan. Opettajan on aktiivisesti heittäydyttävä opiskelijan ”saappaisiin” ja opittava sukupuolitietoisuutta tosielämän kokemuksista, oppikirjojen ulkopuolelta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke toteutetaan sukupuolisensitiivisestä näkökulmasta. Hankkeen toimenpiteisiin osallistetaan sekä miehiä että naisia ja tämä on huomioitu hankesuunnitelmassa mm. osoittamalla toimenpiteitä erikseen sekä nais- että miesvaltaisille aloille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hanke toteutetaan sukupuolisensitiivisestä näkökulmasta ja sen päätulokset, oppaat ja mallit, pyrkivät lisäämään sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa ja työpaikoilla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei erityisia vaikutuksia luonnonvarojen käyttöön
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei erityisiä kasvillisuuteen, eliöihin tai luontoon liittyviä vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei erityisiä vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tahi ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutuksia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 1
Sukupuolisensitiivisen tietoisuuden kasvun työnantajien piirissä voi tukea elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä naisten laajevan osallistumisen esim. tekniikan alan yritysten kehittämiseen ja miesten osallistumisen esim. sote-alan yritystoiminnan kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 2
Hankkeessa tuotettavat oppaat ja mallit ja niihin liittyvä koulutus voidaan tuotteistaa myyntiin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei erityisiä vaikutuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Naisten ja miestin tasapuolisempi osallistuminen heille epätyypillisen alojen töihin ja työyhteisöjen tasa-arvoistumisen ennakoidaan tukevan työhyvinvointia. Ihmisten omien tavoitteiden ja taipumusten toteuttaminen lisää yksilöiden kokemaa hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Hankkeen päänäkökulma on tasa-arvon edistäminen koulutuksessa ja työpaikoilla sukupuolisensitiivisen näkökulman avulla. Koulutustoimijat ja työpaikkojen esimiehet ja ohjaajat saavat käyttöönsä työkaluja joilla tukea tasa-arvo koulutuksessa ja työpaikoilla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Hanke auttaa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kiinnittymistä työelämään lisäämällä työllistymismahdollisuuksia sukupuolisensitiivisin menetelmin.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutuksia kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei erityisia vaikutuksia ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-