Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21355

Hankkeen nimi: YTY-yhteisöllisyydellä ja osallisuudella työhyvinvointia ja tuottavuutta

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 31.5.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: 03 245 2111

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tarja Tittonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarja.tittonen(at)tamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505004545

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

YTY Yhteisöllisyydellä ja osallisuudella työhyvinvointia ja tuottavuutta -hankkeen tavoitteena on uudistaa ja kehittää sote-alan yritysten toimintakulttuuria kohti osallistavuutta, yhteisöllisyyttä ja tiimitoimintaa. Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan toimintakäytäntöjä, joiden tavoitteena on osallistaa ja sitouttaa työntekijät oman työn kehittämiseen. Toimintamallissa keskeistä on lähiesimiehen ohjauksellinen ja valmentava ote, työntekijöiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen ja oman työn kehittäminen. Hankkeessa testataan osallistavia menetelmiä sekä itseohjautuvuuden ja tiimioppimisen eri muotoja yhteistoiminnallisesti eri yritysten kesken. Hanketta toteuttaa Tampereen ammattikorkeakoulu Oy ja hankkeen toiminta-aika on 1.8.2018 – 31.5.2020.

Ensimmäisenä tavoitteena on konkreettisesti työntekijäkokemuksen, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantaminen kehittämällä toimintaa työntekijöiden itseohjautuvuuden ja osallisuuden suuntaan lisäten sisäistä yrittäjyyttä. Tyytyväinen ja motivoitunut henkilöstö luo edellytykset hyvälle asiakaskokemukselle, palveluiden vaikuttavuudelle ja työn taloudelliselle tuottavuudelle. Tavoitteena hankkeessa on monialaisen tiimityömallin kehittäminen, jossa osallistujat suunnittelevat ja sopivat työstään yhdessä. Lisääntyneet laatuvaatimukset, asiakkaan tarpeet ja samalla toiminnan ketteryyden korostuminen pakottavat etsimään uusia toimintatapoja.

Toisena tavoitteena on kehittää esimiesten valmentavaa työotetta tukeva valmennusmalli. Hankkeessa mukana olevien yritysten esimiesten kanssa toteutetaan yhteisiä työpajoja valmentavan esimiestyön kehittämiseksi. Näin voidaan jakaa ja luoda mielekkäitä yritysrajat ylittäviä toimintatapoja ja edistää yritysten uudistumista ja kilpailukykyä.

Kolmantena tavoitteena on kehittää toimintamalli, joka edistää sote-yritysten keskinäistä verkottoitumista ja mahdollistaa erilaisia yhteistyömuotoja. Toimintamalli on dynaaminen ja tekemisestä oppiva. Yritysten tiimit voivat myös jakaa kokemuksiaan ja oppia toisiltaan.

Konkreettisina toimenpiteinä hankkeen työpajoissa tutustutaan työntekijöiden omien kokemusten kautta sote-alan ammattien haasteisiin ja hyviinkin puoliin. Työpajoissa työntekijät yhdessä kehittävät työtään ja toimintamallejaan. Heti hankkeen käynnistyessä työntekijät osallistetaan työpajoissa nykytilan kartoittamiseen, käytännön toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen.

Toimintatavat ja mallit kehittyvät prosessina hankkeen aikana. Työntekijälähtöisillä menetelmillä siirretään osaamista asiakaslähtöisiin menetelmiin. Muutoksen rakentamisessa luottamuksellinen suhde rakennetaan työpajoissa perinteisin menetelmin kohtaamalla. Hankkeen työpajoissa luodaan sellaisia luottamuksellisia vertaistuen suhteita, jotka kantavat hankkeen aikana ja hankkeen jälkeen niistä jää pysyviä malleja. Työpajoissa luodaan ja tutkitaan mentaalisia prosesseja, jotka ovat tiedollisia hitaampia ja vaativat runsaasti läsnäoloa ja kohtaamista. Työpajojen välisinä aikoina toimintoja kokeillaan ja testataan käytännössä.

Olemassa olevat sote-verkostot ovat enemmän muodollisia ja organisaatiolähtöisiä. Hankkeen aikaisilla koulutuksilla, yhteisillä tapaamisilla ja digitaalisilla alustoilla mahdollistetaan paitsi yritysten oppiminen ja kehittyminen, myös luottamuksellisen, yritysrajat ylittävä kollegiaalisen verkoston syntyminen ja tiedon jakaminen. Hankkeessa syntyvät toimintamallit luovat verkostoja, joiden tavoitteena on työntekijäkokemuksen ja työhyvinvoinnin parantuminen yli yritysrajojen.

Hankkeen tuloksena työntekijöiden työhyvinvointi, osallisuus, motivaatio ja sitoutuminen oman työn kehittämiseen lisääntyy. Lähiesimiesten osaaminen ohjauksellisessa ja valmentavan työotteen hyödyntämisessä tiimityön toimintamallissa on lisääntynyt. Sote-alan yritysten verkottumisen ja yhteistyön tueksi on syntynyt toimintamalli. Hankkeen tuloksena yritysten käyttöön syntyy myös uusia, käytännössä testattuja toimintamalleja ja -käytänteitä, jotka ovat siirrettävissä myös muihin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Pitkällä tähtäimellä yritysten tuottavuus paranee, sillä työntekijät ovat tyytyväisempiä, kehittävät asiakaslähtöisesti omaa työtään ja sitoutuvat yritykseen ja sen toimintaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat pirkanmaalaisten pienten ja keskisuurten sote-alan yritysten työntekijät. Hankkeessa mukana olevia yrityksiä on kuusi, joista kustakin valitaan yksi tiimi. Tiimit ovat kooltaan 6-12 henkilöä per yritys. Kohderyhmän koko yhteensä 60 henkilöä.TAMK tekee yhteistyötä lukuisten yritysten ja organisaatioiden kanssa. Tarve on tunnistettu erilaisissa yhteistyö ja yritysrajapinnoissa ja kyseiset yritykset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa tähän kehittämisprojektiin

Toinen varsinainen kohderyhmä ovat ko. yritysten esimiehet, erityisesti ko. tiimien esimiehet, joiden kanssa valmentavan esimiestyön toimintakäytäntöjä kehitetään, toteutetaan ja arvioidaan. Keskeistä on se, että suunnittelu tapahtuu yritysrajat ylittäen sekä yhteistyössä työntekijöiden ja työyhteisön kanssa.

Yhteisiä kehittämis- ja työpajapäiviä järjestetään osallistavin ja tiimityön kehittämistä tukevin menetelmin mukana olevien yritysten työntekijöille.
Hankkeen kannalta on perusteltua, että kohderyhmänä ovat kaikki samassa tiimissä toimivat moniammatilliset työntekijät. Tämä lisää hankkeen tulosten vaikuttavuutta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat hankkeeseen osallistuvien yritysten asiakkaat ja heidän omaisensa.
Välillinen kohderyhmä ovat myös työnantajat sekä sote-alan palveluiden maksajatahot.
Välillisenä kohderyhmänä ovat myös TAMKin alalle kouluttautuvat opiskelijat, joille hankkeessa syntynyttä uudenlaista osaamista siirretään.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 100 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 20 856

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 193 916

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 27 807

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Kangasala, Vesilahti, Tampere, Nokia, Lempäälä, Orivesi, Hämeenkyrö, Pirkkala, Pälkäne, Ylöjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sote-alan työntekijät ovat yleisesti ottaen pääsääntöisesti naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toimenpiteissä otetaan huomioon eri yksilöiden osaamiset ja kiinnostuksen kohteet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke ei ole varsinainen sukupuolten tasa-arvoa edistävä hanke.Välillisiä vaikutuksia on em. tekijöistä johtuen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 6
Osallistuvuen yritysten päivittäisessä toiminnassa on huomioitu luonnon varojen käytön kestävyys.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Välillisesti tulee huomioiduksi työpajojen toteuttamisen yhteydessä sekä verkkoalustoja hyödyntävän ohjauksen ja työskentelyn kautta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei tule esille varsinaisesti.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei tule varsinaisesti esille.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei tule varsinaisesti esille.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 8
Huomio asiaan tapahtumien järjestelyjen yhteydessä, toteutuu välillisesti hyvin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Tulee välillisesti esille työpajapäivissä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 8
Huomio paikallisten yritysten työntekijöiden työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisessä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 0
Hankkeessa luodaan uudenlaista toimintakulttuuria ja osaamista asiakaskokemuksen ja palveluiden laadun parnatamiseksi.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei varsinaisesti hankkeen teemoina.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Keskeinen teema hankkeessa. hanke edistää yksittäisen työntekijän ja työyteisön hyvinvointia sekä parantuneena työntekijäkokemuksena asiakkaan kokemusta ja hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 9 0
Huomio jokaisen erityisyyden löytämiseen ja sitä kautta tasa-arvoiseen kohteluun sukupuolesta ja syntyperästä riippumatta; erityisyyden huomioiminen, ei tasapäistäminen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 0
Kaikkien yksilöiden osaaminen, tärkeys ja arvokkuus kantava periaate hankkeessa.
Kulttuuriympäristö 9 0
Osallistavien ja oman työn kehittämisen menetelmien osaaminen edistyvät työntekijöiden ja esimiesten toiminnassa.
Ympäristöosaaminen 9 0
Ympäristö keskeinen toimintaympäristö, joka perustana toiminnoissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-