Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21358

Hankkeen nimi: VOIMA

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 3.9.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Salon kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0139533-1

Jakeluosoite: Tehdaskatu 2

Puhelinnumero: 02 77 81

Postinumero: 24100

Postitoimipaikka: Salo

WWW-osoite: http://www.salo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Virta

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Työllisyyspalveluiden esimies

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.k.virta(at)salo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 778 2161

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Salon seudun koulutuskuntayhtymä, 0139545-4
Turun ammattikorkeakoulu Oy, Salon toimipiste, 2528160-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Salon alueella kärsitään edelleen äkillisen rakennemuutoksen mukanaan tuomista ongelmista, vaikka virallisesti Salon ÄRM-status ja siihen liittyvä rahoitus päättyvät vuoden 2017 lopussa. Salon alueen työllisyystilanne on kohentunut mutta pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen kasvanut. Työllisyyden hoitoon ja erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden ohjaukseen tulee kehittää uusia toimintamalleja sekä eri tahojen monialaista laajaa yhteistyötä. Yhteistyötä Te-palveluiden kanssa on kehitettävä ja tiivistettävä tulevista isoista muutoksista huolimatta (Kasvupalvelu-uudistus).

VOIMA-hankeen päätavoitteena on kehittää monialaisen yhteistyön kautta matalan kynnyksen ohjausmalli aikuisten ja erityisesti ikääntyvien työttömien työnhakijoiden poluttamiseksi avoimille työmarkkinoille, jotta palveluiden käyttö olisi optimaalista ja oikea-aikaista. Tarkoituksena on luoda malli, joka on yhteistyössä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa suunniteltu ja toteutettu ja joka tavoittaa hankkeen kohderyhmän eli henkilöasiakkaat sekä työnantajat.
Hankkeen päätoteuttaja on Salon kaupunki ja osatoteuttajina Salon seudun koulutuskuntayhtymä ja Turun ammattikorkeakoulu, Salon toimipiste.

Hankkeen kohderyhmään kuuluvat salolaiset työhön tai koulutukseen suuntautuvat
- 300 päivää työmarkkinatukea saaneet työttömät työnhakijat
- 200 päivää työmarkkinatukea saaneet työttömät työnhakijat
- ikääntyneet työnhakijat
- heikot työnhakutaidot omaavat työnhakijat (esim. nuorisotakuun piirissä olevat).

Lisäksi hankkeen kohderyhmään kuuluu yhteistyökumppaneiden henkilöstö, joka toimii kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden parissa, kuten TE-toimiston henkilöstö, työnantajat ja kolmannen sektorin edustajat.

Hankkeen toimintaan on tavoitteena osallistaa yhteensä 400 kohderyhmän asiakasta.

Hankkeen osatavoitteet:
1.VOIMALA - aikuisten ohjaamon mallin kehittäminen
Tavoitteena on hyödyntää alueen laajaa verkostoa kohderyhmän asiakkaiden ohjaamisessa ja tukemisessa rakentamalla matalan kynnyksen palvelupiste. Ohjaukseen kehitetään uusia välineitä teknologian ja haja-asutusalueille jalkaantumisen avulla. Tarvitsemme joustavampaa ja monialaisempaa palveluohjauksen mallia, joka toimii ennaltaehkäisevästi ja tuo palveluiden saatavuuden lähemmäksi kohderyhmää.

2.Ikääntyvien työttömien poluttaminen avoimille työmarkkinoille
Tavoitteena on luoda uusia malleja ja palveluita ikääntyvien työttömien poluttamiseksi avoimille työmarkkinoille. Tavoitteena on innovoida kohderyhmän kanssa uusia palveluita valmennukseen, osaamiskartoituksiin, teknologian hyödyntämiseen ja jopa erilaisten kohderyhmien törmäyttämiseen (nuoret ja ikääntyvät yhdessä).

3.Yritysyhteistyön kehittäminen. Tavoitteena on tehostaa yritysyhteistyötä luomalla koordinoitu toimintamalli. Luodaan kokonaisvaltainen prosessi, johon kuuluu uusien paikkojen (työkokeilu, palkkatuki, edelleensijoittaminen) etsiminen, työllistämistä tukevista palveluista tiedottaminen, yritysten palvelutarpeiden kartoittaminen, työllistämiseen liittyvien asenteiden muokkaaminen ja yhteiskuntavastuu-ajattelun levittäminen sekä alueen yritysyhteistyön koordinointi.

4.Positiivinen rakennemuutos kaikille!
Tavoitteena on, että osatyökykyiset ja heikommassa työmarkkinatilanteessa olevat työnhakijat hyötyvät positiivisesta rakennemuutoksesta, joka Varsinais-Suomessa on käynnissä. Tällä hetkellä muutoksen hyöty ei etene kohderyhmän asiakkaisiin vaan tarvitaan uusia tapoja toimia.

Hankkeen toimenpidekokonaisuudet:

Voimala -ohjausmallin rakentaminen
Ohjaamo toimintamallia rakentamaan kerätään yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden verkosto, jonka tavoitteena on luoda matalan kynnyksen palvelupiste ja ennaltaehkäisevä toimintamalli pitkään työttömänä olleiden ohjaukseen ja poluttamiseen avoimille työmarkkinoille. Teknologian hyödyntäminen palveluohjauksessa, sosiaalisen median käyttö ja jalkaantuminen haja-asutus alueille ovat esimerkkinä tarpeista, jotka ovat nousseet kohderyhmää ja työntekijöitä haastatellessa esille. Tavoitteena on kehittää malleja, joiden kautta yhä aikaisemmin saadaan kohderyhmän asiakkaat tarvittavien palvelujen piiriin.

Yritysyhteistyö - Järjestelmällinen, henkilöasiakkaiden osaamista vastaavien työnantajien kontaktointi paremman kohtaannon aikaansaamiseksi henkilöasiakkaiden ja yritysten välille. Yritysyhteistyö linkittyy myös Voimala ohjausmalliin: Voimalan tunnettavuutta ja käyttöä pyritään lisäämään yritys- ja yhdistysasiakkaiden keskuudessa. Luodaan uusi malli yritysten kontaktoinnille eri kanavien sekä henkilökohtaisten yrityskäyntien avulla. Alueen yritysyhteistyön koordinoidun mallin (Hankkeet, yhdistykset, työllisyyspalvelut, oppilaitokset, kaupungin yksiköt) luominen sekä tiedon ja kokemusten jakaminen.

Osaamisen kartoittaminen ja työnhakutaitojen vahvistaminen. Hankkeessa kehitetään uusia toimintamalleja kohderyhmän poluttamiseksi avoimille työmarkkinoille. Osaamiskartoitusten kehittäminen ja työnhakutaitojen vahvistaminen ovat nousseet aikaisemmissa kehittämishankkeissa ja selvityksissä toimenpiteiksi, joita pilotoidaan mm. ikääntyvien työnhakijoiden kohderyhmässä.

Hankkeen myötä Salon alueella pitkäaikaistyöttömät ohjautuvat aikaisemmin työllistymistä tukevien palveluiden (kunnalliset työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja liikuntapalvelut, Kelan, Te-hallinnon, oppilaitosten ja yhdistysten palvelut) piiriin. Salon alueella työttömäksi jäävällä henkilöllä on tietoa, mistä saa henkilökohtaista palvelua työllistymisen ja kouluttautumisen tueksi.

Hankkeen tuloksena on luotu laaja-alainen asiakaslähtöinen Voimalan ohjaamotoiminnan malli, jota pyritään jatkamaan hankkeen päättymisen jälkeen. Asiakkaat ovat mukana Voimalan toiminnassa aktiivisina suunnittelijoina ja toteuttajina.

Koordinoidun yritysyhteistyön avulla löydetään uusia piilotyö-, työkokeilu-, edelleensijoitus- ja palkkatukipaikkoja. Uusien, aiemmin työllisyyspalveluja käyttämättömiä yrityksiä saadaan mukaan yritysyhteistyöhön ja tietoisiksi tarjolla olevista mahdollisuuksista. Työnantajille tarjottavat työllisyyttä edistävät palvelut Salon alueella yhdenmukaistuvat koordinoidun yritysyhteistyön avulla. Yritysten työvoiman rekrytointi sekä työllistäminen työnantajien näkökulmasta helpottuvat.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmään kuuluvat salolaiset työhön tai koulutukseen suuntautuvat

- 300 päivää työmarkkinatukea saaneet työttömät työnhakijat (kohdejoukon koko Salossa on kaikkiaan noin 500 henkilöä, eli 55 % kaikista vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneista)

- 200 päivää työmarkkinatukea saaneet työttömät työnhakijat (kohdejoukon koko Salossa on kaikkiaan noin 120 henkilöä)

- ikääntyneet työnhakijat

- heikot työnhakutaidot omaavat työnhakijat (esim. nuorisotakuun piirissä olevat).

Lisäksi hankkeen kohderyhmään kuuluu yhteistyökumppaneiden henkilöstö, joka toimii kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden parissa, kuten TE-toimiston henkilöstö, työnantajat ja kolmannen sektorin edustajat.

Hankkeen tavoitteena on kohdata palveluillaan yhteensä 400 kohderyhmän asiakasta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat erilaiset organisaatiot eli kunnat ja Varsinais-Suomen Te-toimisto (myös tulevat maakuntatason organisaatiot) sekä alueen oppilaitokset, kolmas sektori, muut työllistämishankkeet, yritykset jne.

Kunnat hyötyvät organisaatiotasolla ns. työmarkkinatukilistan takaisinmaksun kustannusten pienenemisen kautta.
Yritykset, jotka hyötyvät saamalla apua rekrytointiin sekä motivoituneita ja osaavia työntekijöitä. Samalla ne saavat tietoa rekrytoinnin tuista ja ovat mukana kehittämässä koordinoitua yritysyhteistyön toimintamallia.
Muut organisaatiot hyötyvät hankkeessa mukana olosta palveluprosessien kehittämisen kautta. Asiakkaiden oikea-aikainen ja tehokas ohjaus ja prosessien läpi käyminen tehostaa palvelutuotantoa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 420 875

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 420 875

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 562 165

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 562 165

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Salon

Kunnat: Salo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 54

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 275

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeessa ei ole tarvetta tehdä toimintaympäristön analyysia sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen periaatteena on, että sekä naisilla, että miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen kehittämistoiminpiteisiin/ ohjaustoimintoihin. Hankkeessa seurataan ja arvioidaan naisten ja miesten osallistumista sekä kehitetään toimenpiteitä niin, että ne tavoittavat molemmat sukupuolet. Hankkeen toimintaa suunnitellaan niin, että kynnys osallistumiseen on matala. Hankkeessa voidaan toteuttaa tarpeen mukaan eri sukupuolille kohdennettuja toimenpiteitä, esim. maahanmuuttajanaiset, ikääntyvien "äijäryhmät", jotka mahdollistavat vertaistuen muodostumisen. Salon kaupunki on ollut mukana sukupuolivaikutusten arviointiin liittyvässä hankkeessa. Hankkeen tuloksia hyödynnetään haettavan hankkeen toteutuksessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa sekä toimenpiteiden toteutuksessa huomioidaan molempien sukupuolten yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimenpiteisiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 0
Hankkeen toiminnassa pyritään luonnonvarojen kestävään käyttöön. Esimerkiksi hankkeen asiakastilaisuuksissa, -tapahtumissa sekä kokouksissa tarjotaan lähi- ja kasvisruokaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 0
Hankkeessa pyritään matalaan energiankulutukseen mm. seuraavilla toimenpiteillä ja ratkaisuilla: etäkokoukset ja sähköiset viestintäkanavat, pilvipalveluiden/ yhteisten tallennuspalveluiden käyttö paperitulosteiden sijaan. (Tässä kohtaa otetaan tietysti huomioon myös tulevat EU:n tietosuoja-asetukset ja henkilötietojen käsittelyn vaatimukset.) Kokouksia järjestetään vain tarvittaessa ja ne pidetään lähellä osallistujia. Liikkumisessa käytetään mahdollisuuksien mukaan julkista liikennettä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 0
Hankkeessa pyritään käyttämään sähköisiä materiaaleja ja yhteisiä sähköisiä tietokantoja/ materiaalipankkeja. Vältämme turhaa tulostusta ja vähennämme paperijätteen määrää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 1
Hankkeessa pyritään suosimaan paikallisia tavaran- ja palveluntuottajia. Tässä kohtaa huomioidaan myös hankkeen sekä Salon kaupungin hankintaohjeet.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 3
Hankkeessa kehitetään pääasiassa aineettomia palveluja ja tuotteita. Viestintää pyritään toteuttamaan mahdollisimman paljon sähköisiä kanavia hyödyntäen.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Hyvin vähäinen vaikutus.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 8
Hankkeessa kehitetyillä toiminnoilla on suoraa vaikutusta kohderyhmän henkilöihin ja välillisesti heidän perheisiinsä. Hankkeessa vahvistetaan osallisuutta, aktiivisuutta ja osallistumista, joilla on huomattavat vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin. Hankkeen tavoitteena on kohderyhmän työllistymisen edistäminen sekä työkyvyn ylläpitäminen.
Tasa-arvon edistäminen 4 0
Hankkeen toimenpiteitä kehitetään palvelumuotoilun periaatteet huomioiden. Ohjaus- ja kehittämistyötä toteutetaan tasa-arvoisesti ei sukupuolen tai kulttuuritaustan lähtökohdista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Hankkeessa pyritään edistämään positiivista suhtautumista kohderyhmiin (ikääntyvät työnhakijat, pitkään työttömänä olleet sekä maahanmuuttajat). Hankkeessa kehitetään matalan kynnyksen palveluita ja niiden saavutettavuutta sekä tunnettavuutta ja näin pystytään edistämään kaikkien mahdollisuutta käyttää palveluita.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 2 1
Hankkeen kohderyhmän aktiivisuuden vahvistaminen sekä osallisuuden lisääminen edistävät parhaimmillaan henkilön kokonaisvaltaista kiinnostusta ja välittämistä omasta elinympäristöstä ja ympäristötietoudesta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

VOIMA työllisyydenhoidon kehittämishanketta on toteutettu Salossa vuosina 2018 -2020. Hanketta ovat toteuttaneet Salon kaupunki (päätoteuttaja), Salon seudun ammattiopisto ja Turun ammattikorkeakoulu.

Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet vähintään 200 päivää työmarkkinatukea saaneet salolaiset työnhakijat, erityiskohderyhmänä ikääntyvät työnhakijat.

Hankkeen päätavoitteena oli kehittää monialaisen yhteistyön kautta matalan kynnyksen ohjausmalli aikuisten ja erityisesti ikääntyvien työttömien työnhakijoiden poluttamiseksi avoimille työmarkkinoille, jotta palveluiden käyttö olisi optimaalista ja oikea-aikaista. Tarkoituksena on luoda malli, joka on yhteistyössä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa suunniteltu ja toteutettu ja joka tavoittaa kohderyhmän asiakkaat ja työnantajat.

Hankkeen toteutus on jaettu kolmeen eri toimintakokonaisuuteen:

Voimala –toimintamallin rakentaminen

Voimala –toimintamallin kehittäminen toteutettiin yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa palvelumuotoilun keinoin. Toimintamalliin kuului matalan kynnyksen palvelupisteen toiminnan ja verkoston kehittäminen. Tuloksena oli monitoimijainen Voimala-verkosto, joka tavoitti sekä työnhakijat että työnantajat. Voimala-toimintamalliin kuului asiakaslähtöinen ohjaus eri kanavia pitkin, laaja tapahtumatuotanto, päivystystoiminnot sekä yhteissuunnittelu.

Mukana verkostoissa olivat Varsinais-Suomen TE-toimisto, Salon Ohjaamo, Salon kaupungin työllisyys-, sosiaali- ja nuorisotyö, yhdistyksiä, henkilöstöpalveluyrityksiä, Salon seudun ammattiopisto, Turun Ammattikorkeakoulu sekä Kela. Asiakkaille järjestettiin erillisiä suunnittelutyöpajoja ja verkostolle kehittämis- ja koulutuspäiviä. Asiakkaille teetettiin erillisiä kyselyjä, mm. Ikääntyvien työnhakijoiden palveluista, haja-asutusalueiden palveluista sekä palvelupiste Voimalan toiminnan kehittämisestä. Näiden pohjalta suunniteltiin uusia tapahtumia ja päivystyksiä sekä matalan kynnyksen ohjaamisen sisältöjä.

Covid19-epidemia vaikutti hankkeen toteuttamiseen mutta samalla saatiin kehitettyä uusi verkkovalmennusten malli, jossa tarjottiin lähes koko vuoden 2020 asiakkaille mahdollisuus osallistua vuorovaikutuksellisiin valmennuksiin liittyen työ- ja koulutushakuihin sekä työkyvyn ylläpitoon.

Voimala-toimintamalliin liittyvät hyvät käytännöt juurtuivat käyttöön:

Verkkovalmennus työnhakijoille

Matalan kynnyksen palvelupisteen Vuosikello verkostosta ja tapahtumatuotannosta.

Ikääntyvien työnhakijoiden ohjaus

Digipaja eli sähköisen asioinnin tukeminen

Sähköiseen palveluohjaukseen www.tyonhakijansalo.fi -sivusto ja chat palvelu työ- ja koulutushakuihin.



2. Yritysyhteistyön kehittäminen

Tavoitteena oli tehostaa välityömarkkinoiden yritysyhteistyötä Salossa luomalla koordinoitu toimintamalli. Tuloksena oli säännöllisesti yhteyttä pitävä verkosto, johon osallistuvat eri hankkeet, Sskky:n, kaupungin ja työpajojen edustajat. Verkoston kanssa yhteistyössä järjestettiin rekrytapahtumia ja kampanjoita kohderyhmän työllistymisen tueksi.

Toimintamalliin kuului kohderyhmän työelämämahdollisuuksien parantaminen erityisesti pk-sektorin työnantajia kontaktoimalla. Henkilökohtaisia kontaktieja yrityksiin kertyi useita satoja.

Voimala-toimintamallin kehittämiseen liittyi matalan kynnyksen palvelupisteen tunnettavuuden lisääminen yritysten keskuudessa. Tähän tavoitteeseen päästiin antamalla yrityksille päivystysvuoroja, kutsumalla heitä päivystäjien verkostopalavereihin sekä erilaisiin rekrytapahtumiin. Parhaiten yhteistyöhön lähtivät mukaan henkilöstövuokrausyritykset ja niiden kanssa yhteistyö oli erityisen tiivistä.

Hankkeessa työskenteli 50% työpanoksella yrityskoordinaattori, jonka sijoituspaikkana oli elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy. Malli on todettu hyväksi, koska tätä kautta rekrytointiasioiden molemmat puolet (työnantaja- ja työnhakijanäkökulma) tulee huomioitua sekä työllisyyspalveluissa että elinkeinoyhtiön toiminnassa.



3. Osaamisen kartoittaminen ja työnhakutaitojen vahvistaminen

Tavoitteena on ollut kehittää yhteistyössä kaupungin ja oppilaitosten kanssa uusia toimintamalleja kohderyhmän poluttamiseksi avoimille työmarkkinoille työnhakutaitoja vahvistamalla ja uusia osaamisen kartoittamisen menetelmiä hyödyntämällä. Tuloksena oli useita käyttöön juurtuneita toimintatapoja:

Valmistuvien opiskelijoiden ohjaus Salon seudun ammattiopistossa , jota pilotoitiin keväällä 2020 alkaen erityisesti koronatilanteen vaikeuttaessa opiskelijoiden työllistymistä. Samalla pyrittiin kontaktoimaan ja antamaan palveluohjausta etäopetuksessa olleille henkilöille ja varmistaa heidän työelämävalmiuksiaan.

Salon seudun ammattiopistoon valitsematta jääneiden hakijoiden kontaktointi. Toimintamallin avulla voidaan jatkossa joustavammin tarjota apua uusien suunnitelmien tekoon tai koulutukseen uudelleen hakeutumiseen.

Hakeutuminen koulutuksiin (koulutusohjaus). Yksi keskeinen tavoite VOIMA- hankkeessa oppilaitoksen näkökulmasta on ollut hakeutumisvaiheen prosessin vahvistaminen. Salon seudun ammattiopiston hanketyöntekijät ovat ohjanneet asiakkaita opintoihin liittyvissä asioissa koko hankkeen ajan jalkautumalla esim. Matalan kynnyksen palvelupisteisiin. .

Opinnollistaminen. Salon seudun ammattiopiston osahankkeen tavoitteena on ollut kehittää vaihtoehtoisia väyliä vahvistaa osaamista ja työllistymistä. Opinnollistamisen osalta ammattiopiston roolia selkiytettiin.

Digitaalisten taitojen vahvistaminen. Hankkeessa on koottu työnhaku- ja työelämätaitoihin liittyvää materiaalia digitaaliseen muotoon. Materiaali on siirretty avoimeen sivustoon vuoden 2020 aikana ja lisäksi Työnhakijansalo.fi -sivustolle koottiin työnhakuun liittyviä materiaaleja kaikkien hyödynnettäviksi.

Osaamiskartoitus. Hankkeessa on toteutettu asiakkaille osaamisen kartoittamista. Asiakas hyötyy osaamiskartoituksesta mm. silloin, kun koulutusta vastaavaa työpaikkaa ei ole löytynyt tai mietitään uudelle alalle kouluttautumisen mahdollisuuksia. Osaamiskartoitus koostuu haastattelusta ja havainnoinnista aidoissa työtehtävissä.



Hankkeeseen osallistui yhteensä 257 henkilöä. Hankkeen ohjauksen päättyessä kerättyjen seurantatietojen mukaan osallistujista 44% työllistyi, 14,5% siirtyi koulutukseen, 4,5% työelämän ulkopuolelle (eläke, perhevapaat yms.), 19% ryhtyi työnhakuun ja 18% oli työttömänä. Karkeasti arvioituna siis 60% osallistujista hankkeen ohjauksen jälkeen saatiin postiivinen siirtymä kohti avoimia työmarkkinoita. Vaikutuksia näillä tuloksilla on sekä henkilöihin, heidän perheisiinsä että positiivisesti myös kuntatalouteen erilaisilla kerrannaisvaikutuksilla.

Hankkeen laadulliset tulokset ovat juurtuvia toimintamalleja, joiden käyttöä jatketaan hankkeen jälkeenkin. Näiden tuloksien vaikutuksista voi todeta, että salolaisten työnhakijoiden palvelut ovat helpommin saavutettavia matalan kynnyksen toiminnan kautta. Työnhakijoiden tietoisuus palveluista on lisääntynyt ja he tietävät paremmin mistä saa apua erityisesti työ- ja koulutushakuasioissa. Työntekijöiden ohjausosaaminen on kehittynyt koulutusten ja verkostotyön kautta. Eri toimijoiden ja yritysten päivystykset ja verkostoyhteistyö ovat tuoneet lisää tietoa ja ymmärrystä eri palveluista ja näin yhteistoiminta asiakkaiden hyväksi on lisääntynyt. Työnantajien tietoisuus rekrytointien tuista on lisääntynyt koordinoidun ja aktiivisen yritysyhteistyön kautta.