Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21361

Hankkeen nimi: HerääPahvi!

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: (03) 245 2111

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivi Viitaharju

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.viitaharju(at)tamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 847 0241

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

HerääPahvi! -hanke yhdistää luovien alojen osaamista bio- ja kiertotalouteen ja sen uusimpiin innovaatioihin. Luovien alojen ja metsä- ja elintarvikebioalan osaamisen yhdistämisellä pystytään tarjoamaan edellytyksiä entistä suurempaan kasvuun sekä metsäbioalalla, pelto- ja kasvihuoneviljelyssä että myös luovilla aloilla uusien asiakkuuksien ja lisääntyneiden työmahdollisuuksien kautta.

Hankkeen tavoitteena on kehittää kansainvälisesti kilpailukykyistä kärkiosaamista prosessiteollisuuden sivuvirtoja hyödyntävään elintarvikkeiden pakkausten kehitykseen, tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen. Metsäteollisuudessa ja elintarviketuotannossa sekä -teollisuudessa syntyy runsaasti erilaisia sivutuotteita, jotka nykyään käytetään joko energiaksi tai ne kompostoidaan. Ne sisältävät kuitenkin runsaasti bioaktiivisia yhdisteitä sekä kuituja, jotka voitaisiin hyödyntää esim. pakkauspaperin ja kartongin valmistuksessa. Hankkeessa näistä materiaaleista luodaan uudenlaisia pakkaustuotteita, joista voidaan tehdä toiminnallisiakin. Tämä tarkoittaa, että niihin voidaan sisällyttää esimerkiksi antioksidatiivisia tai antibakteerisia ominaisuuksia, jotka parantaisivat elintarvikkeiden säilyvyyttä.

Hankkeen keskeinen ajatus on, että muotoilun, viestinnän, median, brändäyksen ja tarinankerronnan integroiminen pakkausmateriaalien tuote- ja palvelukehityksen kaikkiin vaiheisiin parantaa merkittävästi kaupallistamisen mahdollisuuksia ja luo uutta osaamista sekä biotalous- että viestintä- ja media-alan osaajille. Hanke laajentaa ja syventää luovien alojen ja metsäbioalojen vuorovaikutusta ja keskinäistä yhteistyötä. Luovien alojen osaajat oppivat tunnistamaan mahdollisuuksia, joita bioalojen teknisissä innovaatioissa on. Osaamisen ja yhteistyön lisääntyminen kasvattaa liiketoimintaedellytyksiä molemmilla aloilla.

Hankkeen tuloksena syntyy metsäbioalan, muotoilu- ja media-alojen yhteinen ekosysteemi, joka lyhyellä aikavälillä kasvattaa edellytyksiä monialaiseen liiketoimintaa kehittävään yhteistyöhön. Ekosysteemin osapuolet oppivat ymmärtämään kiertotalouden ja etenkin uusien sivuvirtoja hyödyntävien pakkausten arvon brändien rakentamisessa. Uusien pakkaustuotteiden ympärille luodaan tarinat ja kerrontatapa. Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutuksena sekä tuottajien että kuluttajien tietoisuus uudenlaisista sivuvirtoja hyödyntävistä tuotteista lisääntyy, edesauttaen kestävän kehityksen vaatimusten täyttävien ratkaisujen lisääntymistä kuluttajien vaatimuksesta.

Hankkeen pitkän aikavälin vaikutuksena edistetään uusiutuvien luonnonvarojen ja sivuvirtojen käyttöä. Tämä edellyttää teollisten ekosysteemien syntyä, jossa raaka-aine ohjautuu tehokkaimpaan käyttöön, eikä päädy välittömästi loppukäyttöön, kuten bioenergiaksi. Hankkeen avulla yritetään osoittaa tästä syntyvät hyödyt, markkina-arvon kohoaminen, tulevaisuuden pakkaamiseen liittyvät haasteet sekä kuluttajien odotukset. Kasvavilla markkinoilla on myös tilaus vihreille ratkaisuille, ja uuteen osaamiseen perustuvilla ratkaisuilla on mahdollisuus tunkeutua markkinoille. Erityisesti kasvibiomassaan pohjatuville ratkaisuille nähdään suurta potentiaalia ja tarvetta. Sivuvirran jalostaminen moninkertaisesti arvokkaammiksi lopputuotteiksi tuo työtä ja tuloja kaikille ketjun toimijoille. Sivuvirran jäljitettävyys nähdään merkittävänä kilpailuetuna, kun toimitaan kansainvälisillä markkinoilla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:

1) Media-, viestintä- ja muotoilualojen yritysten työntekijät
2) Metsäbioalalla toimivien yritysten työntekijät
3) Pakkausalalla toimivien yritysten työntekijät

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:

1) Opiskelijat ja opettajat
2) Luken asiantuntijat
3) Muotoilualan asiantuntijat
4) Elintarviketeollisuuden toimijat
5) Loppukäyttäjät

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 288 169

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 261 875

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 361 335

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 328 364

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 58

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 89

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 155

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tilastojen mukaan (http://www.nordicom.gu.se/en/mediatrends/ media-statistics, Muotoilualan yritysten suhdanne- ja toimialaraportti 2013) miesten ja naisten osuus sekä viestintätoimialoilla että muotoilussa jakaantuu varsin tasaisesti (broadcasting, mainonta, kustannusalat, design) lukuunottamatta teknistä osaamista vaativia elokuva- ja televisiotuotantoja ja pelialaa, joissa enemmistö on miehiä. Metsäbioalalla naisten osuus on suurempi kuin yleensä insinöörialoilla. Hanke kohdistuu kuitenkin innovaatiotoimintaan, jossa naisten osuus on tunnistettu vielä liian pieneksi ja tämä on myös hankkeen suunnitteluun osallistuneiden asiantuntijoiden kokemus (Suomen kumppanuussopimus 2014-2020 https://www.tem.fi/files/38524/Kumppanuusopim us_VN_23.1.2014.pdf). Hankkeessa naisten osallistamiseen tuleekin kiinnittää erityistä huomioita.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa kootaan monialaisia tiimejä, ja niihin osallistuu sekä naispuolisia että miespuolisia opiskelijoita ja asiantuntijoita. Biotuote- ja prosessitekniikan koulutuksessa on huomattavan paljon naisopiskelijoita verrattuna moneen muuhun tekniikan alaan. Kestävän kehityksen teema tekee alasta molempia sukupuolia kiinnostavaa. Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat kantavia arvoja toteutuksesta vastaavien organisaatioiden toiminnassa. TAMKilla on lain edellyttämät tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, joita noudatetaan hankkeen toteutuksessa. Luke on laatinut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tukemaan tutkimuslaitoksen strategisten tavoitteiden saavuttamista ja toteuttamaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevan lainsäädännön velvoitteita. Luken strategisena tavoitteena on kansainvälisen, monimuotoisen ja osaamiseltaan monialaisen, tasa-arvoisen sekä yhdenvertaisen työyhteisön rakentaminen. Luke ottaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusperiaatteet huomioon kaikissa suunnitelmissaan, päätöksissään, niiden valmistelussa ja toimeenpanossa. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma koskee kaikkia lukelaisia, ja jokaisella lukelaisella on myös velvollisuus edistää tasa-arvon ja yhden¬vertaisuuden toteutumista omassa työympäristössään. Mikäli näemme ympärillämme tai koemme itse, toimintaa, jossa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät toteudu, meillä kaikilla on velvollisuus raportoida asiasta eteenpäin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta se huomioidaan hankkeen aikana ja sen jälkeen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 0
Biotalousala perustuu uusiutuviin luonnonvaroihin, ja siten luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Uusien tuotteiden kehittämisessä pyritään materiaali- ja resurssitehokkuuteen sekä hyödyntämään puupohjaisia uusiutuvia luonnonvaroja. Hankkeessa huomioidaan kierrätys ja uusiokäyttö: toisen toimialan jäte voi olla toisen raaka-aine. Uusiutuvien raaka-aineiden käyttäminen vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöjä ja syntyvää muovijätteen määrä. Hankkeessa osallistujat omaksuvat kestävän kehityksen periaatteet.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 8
Metsät ja jopa puu materiaalina toimivat hiilinieluna, ja niiden järkevällä käytöllä pienennetään ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Hanke toimii sellaisten yritysten ja organisaatioiden verkostoitumispaikkana ja innovaatioalustana, jotka vastuullisella tavalla hyödyntävät metsää ja sen uusiutumiskykyä sekä prosessiteollisuuden, kuten elintarvike- ja metsäteollisuuden sivuvirtoja liiketoiminnassaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Vastuullinen metsien hoitaminen edesauttaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Hanke tukee biotalousalan yrityksiä ja näin osaltaan pyrkii vaikuttamaan myönteisesti luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 5
Haitallisten aineiden päästöjen vähentyminen kuuluu kestävän kehityksen periaatteisiin, joita hanke ja siihen liittyvät yritykset kunnioittavat. Hankkeessa huomioidaan erityisesti uusiokäyttö ja kierrätys, joka osaltaan vähentää jätteen määrää ja siten maaperän ja pohjavesien kuormittumista. Hankkeen toimet edesauttavat muovijätteen määrään vähentämistä lisäämällä biopohjaisten materiaalien käyttämistä muovin asemesta pakkauksissa. Ilmaston lämpenemisen syy on kasvihuonepäästöt, joita hiilen sitominen ilmakehästä vähentää.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei liity Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 3
Hankkeessa pyritään materiaali- ja resurssitehokkuuteen. Hankkeessa huomioidaan kierrätys ja uusiokäyttö: toisen toimialan jäte voi olla toisen raaka-aine. Hanke pyrkii siihen, että haitallisen muovijätteen määrä vähenee, kun muovin tilalla aletaan käyttää puupohjaisia materiaaleja. Hankkeen henkilöstö pyrkii myös edesauttamaan kestävän kehityksen periaatteita omissa hankkeen edellyttämissä työtehtävissä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hanke kytkeytyy uuden sukupolven biotuotetehtaisiin, joissa pyritään hyödyntämään kaikki materiaali sivuvirtoina sekä energiantuotannossa että uusien pakkaustuotteiden raaka-aineina. Käyttämällä materiaali energiantuotannossa uusiutumattomien energialähteiden käyttöä voidaan vähentää.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 4
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Monialaisen yhteistyön lisääminen metsäbioalan ja luovien alojen yritysten välillä mahdollistaa metsäbioalan uusien innovaatioiden nopeamman kaupallistamisen sekä auttaa luovia aloja luomaan uusia liiketoimintakumppanuuksia ja –mahdollisuuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 0
Luovien alojen osaamisella voidaan merkittävästi lisätä metsäbiotalouden aineettomien tuotteiden ja palvelujen arvoa. Hankkeessa siirrytään perinteisen tuote- ja teollisen muotoilun ulkopuolelle brändäykseen, palveluihin ja muihin aineettomiin tekijöihin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Kevyemmät pakkaukset vaikuttavat hiilipäästöjen vähenemiseen suotuisasti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Hankkeella tuetaan hyvinvoinnin edistämistä erilaisin tavoin. Hanke edistää opiskelijoiden ja työelämän vuoropuhelua, ja näin edistää työllistymismahdollisuuksia. Luovuus ja uuden oppiminen ovat hankkeessa avainasemassa. Uuden oppiminen ja näkökulmien avartuminen lisäävät työn mielekkyyttä. Toimialojen lisääntyneet kasvumahdollisuudet vähentävät työpaikkojen säilymiseen liittyviä uhkia
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Sekä luovilla aloilla että biotuote- ja prosessialalla opiskelee ja työskentelee molempien sukupuolten edustajia tasavertaisesti, mutta innovaatiotoiminnassa naisten osallistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hankkeeseen tulee osallistumaan sekä nais- että miespuolisia osallistujia. Valintaan ei liity sukupuolinäkökulmia, vaan valinta tapahtuu osaamisen ja kiinnostuksen mukaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Yritysten toimeksiantoja ja suunnittelutehtäviä toteuttaviin tiimeihin voi liittyä kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita. Opiskelija-yritys-yhteistyö auttaa osapuolia ymmärtämään suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän tapoja ja arvoja. Lisäksi hankkeen yksi tavoite on lisätä ymmärrystä ja vuoropuhelua kahden erilaisen toimialan välillä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen vaikutukset eivät kohdistu kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 9 3
Hankkeessa hyödynnetään TAMKin ja Luken laajaa ympäristöosaamista. Hanke lisää kaikkien osapuolten ympäristötietoisuutta. Myös ympäristöteknologian osaaminen on TAMKissa ja Lukessa vahvaa, ja sitä hyödynnetään toimeksiannoissa ja suunnittelutehtävissä monipuolisesti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

HerääPahvi!-hankkeessa tavoitteena oli yhdistää luovien alojen osaamista bio- ja kiertotalouteen kehittämällä ja brändäämällä uudenlainen pakkausmateriaali.

Hankkeessa kehitettiin materiaali, jossa puukuidun ohella paperiin oli lisätty jauhettua kauran kuorta, joka on elintarviketeollisuuden sivuvirta. Näin edistetään kiertotaloutta ja kauran kuorelle saadaan lisäarvoa. Hankkeessa testattiin myös kurkun ja tomaatin varsien kuitujen lisäämistä paperiin.

Uudenlaisesta materiaalista valmistettiin prototyypit, jotka edustavat laajasti erityyppisiä pakkauksia: leipäpussi, välipalapatukan kääre, kartonkinen kosmetiikkarasia ja maitopurkin tyyppinen tetrapakkaus sekä aaltopahvinen pöytädisplay. Tätä materiaalia ja prototyyppejä on esitelty hankkeen tilaisuuksissa ja muussa viestinnässä laajasti. Lisäksi tomaatin varsien kuituja hyödyntäen valmistettiin kuituvalostekniikalla alusta. Nämä prototyypit toimivat hyvinä esimerkkeinä millaisia tuotteita tästä uudenlaisesta materiaalista voidaan valmistaa. Prototyypit ovat herättäneet ihastusta luonnonläheisellä ulkonäöllään ja tuntumallaan sekä sillä, kuinka ne konkretisoivat kiertotaloutta.

Uuden materiaalin ymmärrettävyyden ja huokuttelevuuden lisäämiseksi uusien tuotteiden ympärille luotiin tarinat ja kerrontatapa, jotka ilmenevät useissa videoissa ja animaatioissa, jotka löytyvät hankkeen Youtube-kanavalta.

Hanke järjesti yhden seminaarin, kaksi webinaaria sekä neljä työpajaa, joissa teemoina olivat kiertotalous, uudenlaiset biopohjaiset tuotteet ja pakkaukset sekä muotoilu ja brändäys. Tilaisuuksiin saatiin osallistujia hyvin ja palaute niistä oli hyvää. Tosin hankkeen loppuvaiheessa korona hankaloitti tilaisuuksien järjestämistä. Hankkeen ensimmäinen työpaja oli sisäinen toimintaympäristön ja sidosryhmien kartoittamisen työpaja.

Linkit hankkeen julkaisuihin:
Hankkeen verkkosivut (blogit ym.): Heraapahvi.com
Hankkeen Youtube -kanava (animaatiot, videot, haastattelut): https://www.youtube.com/channel/UCy8nqzXbHfeOuhh4E6FItKg

Unit-Magazine
https://www.tuni.fi/unit-magazine/artikkelit/kauran-kuoresta-leipapussiksi-muovin-rinnalle-syntyy-nyt-uusia-pakkausmateriaaleja

Kauppalehti
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/enta-jos-leipapussi-olisikin-tehty-kauran-kuoresta-tampereella-kehitetaan-uudenlaisia-pakkausmateriaaleja/0fdce765-829e-4a64-82ad-d75e81545f2c

Tekniikka & Talous
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/milta-kuulostaa-kauraleipa-paperipussissa-jonka-onkin-tehty-kauran-kuoresta-tata-tutkitaan-tampereella/27dc1e58-56d2-463e-aeed-31b0c31ba2c3

Aamulehti 9.11.2019
https://www.aamulehti.fi/a/e1b9b24d-28ae-45a1-96c2-32d72012e7ea

Kauppalehti 17.11.2019
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tuleeko-tasta-erikoisesta-suomalaiskeksinnosta-uusi-hittituote-innovaatio-saastaa-luonnonvaroja/88988d2c-f240-491f-a4ff-817cd77f03d8?ref=email:161c

BioHub annual 2019 (s. 42-43)
https://www.lehtiluukku.fi/lue/biohub_annual/1-2019/218335.html

Maaseudun Tulevaisuus 25.11.2019
https://www.luke.fi/kaurasta-syntyvat-seka-leipa-etta-pakkaus/