Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21364

Hankkeen nimi: Tuunataan työtä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Iin kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 2054621-1

Jakeluosoite: Jokisuuntie 2

Puhelinnumero: 050 310 3458

Postinumero: 91100

Postitoimipaikka: Ii

WWW-osoite: http://www.ii.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Annastiina Junnila

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hallintojohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: annastiina.junnila(at)ii.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406464011

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Iin Micropolis Oy, 1093409-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tuunataan työtä -hankkeen tavoitteena on luoda työllistämisen toimintamalli, jossa hyödynnetään kestävän kehityksen, resurssiviisauden ja kiertotalouden mahdollisuuksia työn tunnistamisessa ja ”tuunaamisessa”. Kehittämistyön välineenä käytetään mm. palvelumuotoilua, osallistavia toimintatapoja ja digitalisia alustoja. Tehtävänä on ulkoilu- ja virkistyskohteiden kunnostaminen, sekä mm. tuotteistaa kunnan ja yritysten käytöstä poistettua ja poistuvia materiaaleja, prosessien sivuvirtoja sekä materiaalien jatko- ja uusiokäytön mahdollisuuksia työllistämisen näkökulmasta. Hankkeessa kehitetään kierrätysmateriaalien uusiokäyttöä esim. kevytyrittäjyyden menetelmin. Hankkeessa tuetaan erityisesti ikääntyvien työttömien tai työttömyysuhan alaisten osallisuutta ja työllistymistä haastamalla heidät mukaan kehittämistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on luoda mahdollisuuksia ja tukea myös nuoria erilaisissa itsensä työllistämisen kokeiluissa mm. kevytyrittäjyyden keinoin.
Hankkeessa kokeillaan erilaisia malleja työllistymisen keinoina: kunnan erilaiset hankinnat (sosiaalisen työllistämisen kriteeri, käänteinen kilpailutus), kevytyrittäjyys ja/tai itsensä työllistäminen osana aktivointipolkua. Ruotsissa käytössä olevaa 55+-työnvälityskonseptia ikääntyville kokeillaan suomalaisiin olosuhteisiin. Hankkeessa toimitaan niin kuntasektorin kuin mikro- ja pk-yritysten kanssa. Kiertotaloudesta ja erilaisten materiaalien sivuvirroista tuotteistetaan uutta liiketoimintaa ja uutta työtä. Uusi työ tuotekehitetään eteenpäin osaksi työttömien aktivointipalvelua, ja edelleen pitemmälle kohti uutta liiketoimintaa, uutta alihankintaa tai uutta yritystoimintaa. Aktivointipalveluna uuden työn tuunaus toimii etenkin alkuvaiheessa, koska se ei vääristä kilpailua, ja näin se toimii myös osana yrityksen yhteiskuntavastuuta. Pitemmälle tuotteistettuna kiertotaloudesta kehittyvä uusi liiketoiminta voi synnyttää uutta yritystoimintaa tai työpaikkoja, myös osa-aikaisena.
Palvelumuotoilua otetaan käyttöön sekä henkilö- että yritysasiakasneuvonnassa.
Hankkeen kohderyhmään kuuluvat erityisesti yli 50-vuotiaat työttömät ja työttömyysuhan alla olevat, toistuvaistyöttömät, pitkäaikaistyöttömät, erityistä tukea tarvitsevat, osatyökykyiset sekä yli 3 kuukautta työttömänä olleet alle 29-vuotiaat iiläiset henkilöt. Toimenpiteisiin tavoitellaan 150 henkilöä. Kohderyhmään kuuluvat myös mikro- ja pk-yrittäjät.
Hankkeen toissijaiseen kohderyhmään kuuluvat työttömien ohjaus- ja neuvontatyötä sekä yritysneuvontaa tekevät työntekijät sekä kohderyhmille työtä tarjoavien tahojen (kunta, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset) henkilöstö.
Arvioidut tulokset: uudenmallinen neuvonta- ja ohjauspalvelu, jossa on integroitu henkilö- ja yritysneuvonta. Keikkatyöpalvelu. Uutta työtä ja liiketoimintaa kierrätysmateriaaleista. Työttömyyden vähentyminen pitkällä aikavälillä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Yli 50-vuotiaat työttömät tai työttömyysuhan alaiset.
Erityistä tukea tarvitsevat työttömät ja osatyökykyiset, rakenne- tai toistuvaistyöttömät, yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneet.
Työttömät, mutta itsensä työllistävät ns. silpputyötä tekevät, kevytyrittäjät, 0-tuntisopimuksella satunnaistöitä tekevät.
Yli 3 kuukautta työttömänä olleet alle 29-vuotiaat nuoret.
Mikro- ja pk-yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Työnohjaajat, työttömien ohjaus- ja neuvontatyötä tekevät työntekijät, yritysneuvontaa tekevät työntekijät, kohderyhmille potentiaalista työtä tarjoavien tahojen (kunta, kuntayhtymät, järjestöt, mikro- ja pk-yritykset) henkilöstö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 254 924

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 174 795

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 477 998

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 218 499

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren

Kunnat: Ii

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 40

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 170

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
TEMin työllisyystilasto antaa tietoja työttömien iästä ja sukupuolesta. Kunnan työllistämispalvelut haastattelevat ne asiakkaat, jotka siirtyvät työmarkkinatuen kulujen osalta kunnan vastuulle (50% tai 70%). Ikääntyvissä työttömissä naisilla on usein vanhanmallinen ns. toimistoalan koulutus ja työkokemus. Nämä työt ovat kadonneet markkinoilta. Ikääntyvillä miehillä on useimmiten pohjakoulutuksena jokin ammattillinen perustutkinto. He ovat joutuneet pois työmarkkinoilta lähinnä tuotannollis-taloudellisin perustein. Keikkaluonteista, lyhytaikaista työtä löytyy, mutta se tarvitsee tuotteistamista ja pitkäjänteistä työsuunnittelua ja aikataulutusta (näkyväksi tekemistä ja "törmäyttämistä"). Ikääntyvät työttömät voivat toimia myös 0-tuntisopimuksilla. Heillä on valmiuksia tehdä pitempiaikaistakin työtä (esim. ketjuttamalla keikkatöitä). Ikääntyvissä työttömissä on myös heitä, joilla on terveydellisiä ongelmia. Työjärjestelyillä on mahdollista tukea osatyökykyisiä pysymään työmarkkinoilla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Ed.hankkeiden kokemuksesta tiedetään, että erityisesti työttömissä ikääntyneissä naisissa on paljon vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa tai työttömäksi on jouduttu vanhan mallisesta toimistotyötä, jota ei enää ole lainkaan. Hankkeessa tullaan räätälöimään erillistyötehtäviä tälle kohderyhmälle.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Iissä on lukumääräisesti enemmän miehiä yli 50-vuotiaissa työttömissä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 7
Materiaalien uudelleenkäyttö vähentää suoraan neitseellisten luonnovarojen käyttöä. Välillinen vaikutus syntyy hyvien esimerkkien kautta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Neutraali.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 10 10
Hoidetaan ja kunnostetaan luontoympäristöä, rakennettua luonto- ja virkistysympäristöä, hävitetään vieraslajeja.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 10 8
Materiaalien, tavaroiden ja laitteiden uudelleenkäyttö, kierrätys ja tuunaus vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä, koska uusia tuotteita ei valmisteta. Kun tavaran sijaan tarjotaan palvelua, väheneekulutus ja sitä kautta myös päästöt.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta Natura 2000-kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 10
Nykyisin jätteeksi luokiteltava materiaali käytetään uudelleen ja näin vähennetään syntyvän jäteen määrää. Toimitaan kiertotalouden periaatteen mukaisesti: Toisen jäte on toiselle raaka-aine.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 8 8
Virkistysalueiden ja luontokohteiden kunnostuksen yhteydessä syntyvästä biomassasta voidaan tuottaa bioenergiaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeessa ovat mukana paikalliset ympäristö- ja työllistämislupauksen antaneet mikro- ja pk-yritykset (Paikallista! -merkki), joiden kanssa tehdään ympäristön parannusta konkretian tasolla paikallisesti työllistäen (ikääntyviä työttömiä, vaikeasti työllistyviä, itsensä työllistäjiä jne)
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 8
Kehitetään uutta osallistavaa yhteisöllistä työnohjausta ja sparraavaa yritysneuvontaa. Kevytyrittäjyyden kokeilevaa toimintaa työkokeiluihin ja muihin aktivointitoimiin. Ruotsi 55+-mallin kokeileminen ja soveltuvuus Suomen oloihin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Neutraali. Välillisesti: mikäli hankkeessa kunnostetaan virkistyskohteita ja myös polkuja tms. kunnostetaan, luontoliikkuminen tulee turvallisemmaksi myös luonnolle.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 10
Hankkeessa työnohjaukseen yhdistyy kokonaisvaltaisempi hyvinvoinnin ohjaus ja neuvonta (sitä ei jätetä vapaa-ajan varaan).
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Tuunataan yhtäläisesti perinteisiä miesten ja naisten töitä molemmille sukupuolille - kiinnostuksen mukaisesti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hankkeessa tuunataan ja ideoidaan työtä yhteisöllisesti, mukana työttömät itse, kunnan ja yritysten henkilöstö, ohjaajat, mökkiläiset ja kotitaloudet (esim. kausiluontoiset keikkatyöt)
Kulttuuriympäristö 0 0
Neutraali. Ei hakuhetkellä näköpiirissä. Voi tulla kyseeseen esim. kulttuurisesti merkittävän kohteen kunnostus tai osallistuminen taiteellisen kohteen tekemiseen/kunnostamiseen.
Ympäristöosaaminen 9 8
Hankkeeseen osallistujia opastetaan havainnoimaan arki-, virkistys- ja luontoympäristön korjaus- ja kohennustarpeita, tuotteistamaan havaintoja ja rakentavaan vuoropuheluun asianomaisten viranomaisten ja kohteen omistajien kanssa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-