|
|
|
Hankekoodi: S21364
Hankkeen nimi: Tuunataan työtä
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.8.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Iin kunta
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 2054621-1
Jakeluosoite: Jokisuuntie 2
Puhelinnumero: 050 310 3458
Postinumero: 91100
Postitoimipaikka: Ii
WWW-osoite: http://www.ii.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Annastiina Junnila
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hallintojohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: annastiina.junnila(at)ii.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406464011
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tuunataan työtä -hankkeen tavoitteena on luoda työllistämisen toimintamalli, jossa hyödynnetään kestävän kehityksen, resurssiviisauden ja kiertotalouden mahdollisuuksia työn tunnistamisessa ja ”tuunaamisessa”. Kehittämistyön välineenä käytetään mm. palvelumuotoilua, osallistavia toimintatapoja ja digitalisia alustoja. Tehtävänä on ulkoilu- ja virkistyskohteiden kunnostaminen, sekä mm. tuotteistaa kunnan ja yritysten käytöstä poistettua ja poistuvia materiaaleja, prosessien sivuvirtoja sekä materiaalien jatko- ja uusiokäytön mahdollisuuksia työllistämisen näkökulmasta. Hankkeessa kehitetään kierrätysmateriaalien uusiokäyttöä esim. kevytyrittäjyyden menetelmin. Hankkeessa tuetaan erityisesti ikääntyvien työttömien tai työttömyysuhan alaisten osallisuutta ja työllistymistä haastamalla heidät mukaan kehittämistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on luoda mahdollisuuksia ja tukea myös nuoria erilaisissa itsensä työllistämisen kokeiluissa mm. kevytyrittäjyyden keinoin.
Hankkeessa kokeillaan erilaisia malleja työllistymisen keinoina: kunnan erilaiset hankinnat (sosiaalisen työllistämisen kriteeri, käänteinen kilpailutus), kevytyrittäjyys ja/tai itsensä työllistäminen osana aktivointipolkua. Ruotsissa käytössä olevaa 55+-työnvälityskonseptia ikääntyville kokeillaan suomalaisiin olosuhteisiin. Hankkeessa toimitaan niin kuntasektorin kuin mikro- ja pk-yritysten kanssa. Kiertotaloudesta ja erilaisten materiaalien sivuvirroista tuotteistetaan uutta liiketoimintaa ja uutta työtä. Uusi työ tuotekehitetään eteenpäin osaksi työttömien aktivointipalvelua, ja edelleen pitemmälle kohti uutta liiketoimintaa, uutta alihankintaa tai uutta yritystoimintaa. Aktivointipalveluna uuden työn tuunaus toimii etenkin alkuvaiheessa, koska se ei vääristä kilpailua, ja näin se toimii myös osana yrityksen yhteiskuntavastuuta. Pitemmälle tuotteistettuna kiertotaloudesta kehittyvä uusi liiketoiminta voi synnyttää uutta yritystoimintaa tai työpaikkoja, myös osa-aikaisena.
Palvelumuotoilua otetaan käyttöön sekä henkilö- että yritysasiakasneuvonnassa.
Hankkeen kohderyhmään kuuluvat erityisesti yli 50-vuotiaat työttömät ja työttömyysuhan alla olevat, toistuvaistyöttömät, pitkäaikaistyöttömät, erityistä tukea tarvitsevat, osatyökykyiset sekä yli 3 kuukautta työttömänä olleet alle 29-vuotiaat iiläiset henkilöt. Toimenpiteisiin tavoitellaan 150 henkilöä. Kohderyhmään kuuluvat myös mikro- ja pk-yrittäjät.
Hankkeen toissijaiseen kohderyhmään kuuluvat työttömien ohjaus- ja neuvontatyötä sekä yritysneuvontaa tekevät työntekijät sekä kohderyhmille työtä tarjoavien tahojen (kunta, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset) henkilöstö.
Arvioidut tulokset: uudenmallinen neuvonta- ja ohjauspalvelu, jossa on integroitu henkilö- ja yritysneuvonta. Keikkatyöpalvelu. Uutta työtä ja liiketoimintaa kierrätysmateriaaleista. Työttömyyden vähentyminen pitkällä aikavälillä.
Yli 50-vuotiaat työttömät tai työttömyysuhan alaiset.
Erityistä tukea tarvitsevat työttömät ja osatyökykyiset, rakenne- tai toistuvaistyöttömät, yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneet.
Työttömät, mutta itsensä työllistävät ns. silpputyötä tekevät, kevytyrittäjät, 0-tuntisopimuksella satunnaistöitä tekevät.
Yli 3 kuukautta työttömänä olleet alle 29-vuotiaat nuoret.
Mikro- ja pk-yritykset.
Työnohjaajat, työttömien ohjaus- ja neuvontatyötä tekevät työntekijät, yritysneuvontaa tekevät työntekijät, kohderyhmille potentiaalista työtä tarjoavien tahojen (kunta, kuntayhtymät, järjestöt, mikro- ja pk-yritykset) henkilöstö.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 382 388
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 367 689
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 477 998
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 459 624
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulunkaaren
Kunnat: Ii
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 40
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 51
Suunniteltu: 170
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 7 |
| Materiaalien uudelleenkäyttö vähentää suoraan neitseellisten luonnovarojen käyttöä. Välillinen vaikutus syntyy hyvien esimerkkien kautta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Neutraali. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 10 | 10 |
| Hoidetaan ja kunnostetaan luontoympäristöä, rakennettua luonto- ja virkistysympäristöä, hävitetään vieraslajeja. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 10 | 8 |
| Materiaalien, tavaroiden ja laitteiden uudelleenkäyttö, kierrätys ja tuunaus vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä, koska uusia tuotteita ei valmisteta. Kun tavaran sijaan tarjotaan palvelua, väheneekulutus ja sitä kautta myös päästöt. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta Natura 2000-kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Nykyisin jätteeksi luokiteltava materiaali käytetään uudelleen ja näin vähennetään syntyvän jäteen määrää. Toimitaan kiertotalouden periaatteen mukaisesti: Toisen jäte on toiselle raaka-aine. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 8 | 8 |
| Virkistysalueiden ja luontokohteiden kunnostuksen yhteydessä syntyvästä biomassasta voidaan tuottaa bioenergiaa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa ovat mukana paikalliset ympäristö- ja työllistämislupauksen antaneet mikro- ja pk-yritykset (Paikallista! -merkki), joiden kanssa tehdään ympäristön parannusta konkretian tasolla paikallisesti työllistäen (ikääntyviä työttömiä, vaikeasti työllistyviä, itsensä työllistäjiä jne) | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 8 |
| Kehitetään uutta osallistavaa yhteisöllistä työnohjausta ja sparraavaa yritysneuvontaa. Kevytyrittäjyyden kokeilevaa toimintaa työkokeiluihin ja muihin aktivointitoimiin. Ruotsi 55+-mallin kokeileminen ja soveltuvuus Suomen oloihin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 5 |
| Neutraali. Välillisesti: mikäli hankkeessa kunnostetaan virkistyskohteita ja myös polkuja tms. kunnostetaan, luontoliikkuminen tulee turvallisemmaksi myös luonnolle. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 10 |
| Hankkeessa työnohjaukseen yhdistyy kokonaisvaltaisempi hyvinvoinnin ohjaus ja neuvonta (sitä ei jätetä vapaa-ajan varaan). | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Tuunataan yhtäläisesti perinteisiä miesten ja naisten töitä molemmille sukupuolille - kiinnostuksen mukaisesti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hankkeessa tuunataan ja ideoidaan työtä yhteisöllisesti, mukana työttömät itse, kunnan ja yritysten henkilöstö, ohjaajat, mökkiläiset ja kotitaloudet (esim. kausiluontoiset keikkatyöt) | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Neutraali. Ei hakuhetkellä näköpiirissä. Voi tulla kyseeseen esim. kulttuurisesti merkittävän kohteen kunnostus tai osallistuminen taiteellisen kohteen tekemiseen/kunnostamiseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 9 | 8 |
| Hankkeeseen osallistujia opastetaan havainnoimaan arki-, virkistys- ja luontoympäristön korjaus- ja kohennustarpeita, tuotteistamaan havaintoja ja rakentavaan vuoropuheluun asianomaisten viranomaisten ja kohteen omistajien kanssa. | ||
Tuunataan työtä -hankkeessa luotiin työllistämisen toimintamalli, jossa hyödynnettiin kestävän kehityksen, resurssiviisauden ja kiertotalouden mahdollisuuksien työn tunnistamisessa ja tuunaamisessa. Suurimpana työkaluna hankkeessa käytettiin palvelumuotoilua, jonka avulla luotiin uudenlaisia malleja ja osallistettiin esimerkiksi Iin kunnan työntekijöitä, kuntalaisia, yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita kehittämään työllistämispalveluja.
Hankkeessa kehitettiin kiertotalouden periaatteita mukaillen Tavarat kiertoon -järjestelmä yhdessä monien isojen kaupunkien kanssa. Järjestelmän avulla kunta saa maksimoitua tavaran (esim. kalusteet tai liikuntavälineet) eikä hukkaa synny. Lisäksi palveluun kytkettiin toiminto, jonka avulla Iin kunnan työllistämispalveluilta pystyy hankkimaan kunnostus- tai tuunauspalveluja, jos tavaraa halutaan muokata. Tällä on ollut suuri työllistävä vaikutus Iin kunnassa. Lisäksi Tavarat kiertoon -järjestelmän käyttö on lisätty kunnan strategiaan tavarahävikin vähentämiseksi. Hankkeessa tuettiin henkilöasiakkaita kevytyrittäjyyteen kiertotalouden menetelmin, ja asiakkaat löysivät uusia mahdollisuuksia kierrätysmateriaalien avulla.
Hankkeessa saatiin uudenlainen toimintamalli niin kutsutussa "sirpaletyöselvityksessä", jota lähdettiin viemään eteenpäin palvelumuotoilun keinoin. Sirpaletyöselvitystä hiotaan jatkossa kunnan työllistämispalveluissa. Mallin ideana on luoda uudenlaisia työtä. Kunnassa on paljon tehtäviä, joihin tarvitaan apukäsiä, mutta tekemistä ei välttämättä ole täysipäiväiselle työntekijälle. Mallin avulla työntekijöitä pystytään hyödyntämään useassa eri yksikössä, jolloin saadaan aikaiseksi kokonainen työntekijän resurssi. Lisäksi mallissa keskitytään paljon työntekijöiden ja työnantajien kohtauttajiin, jolloin esiin nousee myös muuten kuin koulutuksilla saadut taidot (esimerkiksi harrastuneisuuden kautta). Malli on monistettavissa myös yritysmaailmaan.
Hankkeessa oli yhteensä 122 asiakasta, ja hankehenkilöstö tarjosi asiakkailleen uraohjausta ja -neuvontaa monipuolisesti. Asiakkaiden kanssa käytiin läpi työllistymisen mahdollisuuksia, työkokemuksen lisäämisen tavoitteita, osamisen vahvistamista koulutuksilla ja kursseilla sekä erilaisten työtehtävien ja alojen kokeiluja.
Hankkeessa tehtiin yhteistyötä ruotsalaisen työnvälitysyhtiön kanssa, jonka toimintamallia haluttiin päästä testaamaan Iissä. Koronan takia yritys ei rantautunut Oulun alueelle, mutta toimintamalli herätti runsaasti kiinnostusta. Lisäksi hanke tarjosi yrityksille mahdollisuuden liittyä Paikallista-ympäristösertifikaattiin ja saada sparrausta ympäristölupauksiin ja työllistämiseen liittyen. Yrityksille toteutettiin kattava haastattelu ja sparraus työllistämisen tukiin liittyen, jotta mahdollisimman moni yritys pystyy hyödyntämään näitä tulevaisuudessa.
Kokonaisuudessaan hanke oli erittäin onnistunut, ja tiivisti uudenlaisten toimintamallien luomisen ympäristönäkökulmalla. Työllisyyspalvelut saivat käyttöön uudenlaisia toimintamelleja jatkoa ajatellen sekä ison, kiertotaloutta tukevan työkalun Tavarat kiertoon -järjestelmän myötä.