Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21367

Hankkeen nimi: INKA Satakunta - innovatiiviset kasvupalvelut Satakunnassa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: Satakunnan ELY-keskus, PL 266

Puhelinnumero: 0295 022 120

Postinumero: 28101

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi/satakunta

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maija Saari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yksikön päällikkö, Työllisyys, yrittäjyys ja osaaminen yksikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maija.saari(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295 022 116

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Inka Satakunta – innovatiivinen kumppanuusalusta Satakunnassa -projektin tavoitteena on pilotoida ja kehittää henkilöasiakkaille kohdistettuja palveluja Satakunnassa. Erityisesti keskitytään rekrytointi- ja osaamispalveluiden kokonaisuuksiin sekä sote- ja työllisyyspalveluiden yhdyspintoihin. Vaikuttavammat henkilöasiakkaan palvelut vähentävät pitkällä aikavälillä työttömyyttä esim. työn ja tekijän kohtaanto paranee ja työnhakija saa tarvittaessa oikea-aikaisen tuen työllistymiseen. Samalla Satakunnan työmarkkinoiden dynaamisuus kasvaa ja työttömyyden aiheuttamat kustannukset vähenevät.

Muuttuva toimintaympäristö luo tarpeen uudenlaiseen kehittämistyöhön ja palvelukokonaisuuksiin. INKA Satakunta projektissa pilotoidaan 8-9 palvelukokonaisuutta, jotka kaikki tukevat palvelujen välttämätöntä kehittämistyötä. Pilotoinnit tehdään asiakaslähtöisesti ja palvelumuotoilua hyödyntäen. Uusia ratkaisuja pilotoitaviin malleihin haetaan mm. innovatiivisista hankintamenetelmistä kuten innovaatiokumppanuus, neuvottelumenettely ja tulosperusteinen hankintatapa.

Projektissa luodaan foorumeita, joissa voidaan yhdessä viranomaisten, asiakkaiden ja palveluntuottajien kanssa kehittää palveluita vastaamaan tulevaisuuden muuttuvaa toimintaympäristöä. Tiivistynyt yhteistyö ja aktiivinen avoin keskustelu palveluiden potentiaalisten tuottajien, viranomaisten, kuntien ja kolmannen sektorin välillä tukee palveluiden kehittämistyötä.

Palveluiden ja markkinoiden kehittämisessä hyödynnetään vertaiskehittämistä erityisesti Keski-Suomen ELY-keskuksen MARKE - palvelumarkkinoiden kehittäminen -hankkeen kanssa. Vertaiskehittäminen mahdollistaa mm. eri alueiden vertailun palvelujen kehittämisessä ja toisaalta vahvistaa toimivien mallien juurtumista. Hankkeen tavoitteena on hyödyntää MARKE -hankkeen palvelumalleja Satakunnassa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Piloteissa etsitään ratkaisuja työn ja tekijän kohtaamiseen, joten kohderyhmänä piloteissa ovat erityistavoitteen mukaisesti nuoret, työttömät, työttömyysuhan alla ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat, joiden työllistymisedellytysten parantamiseksi tarvitaan osaamista ja työmarkkinavalmiuksia vahvistavia toimenpiteitä. Palveluntuottajien asiakasymmärryksen lisäämiseksi loppukäyttäjien tarpeet tuodaan kehittämistyössä vahvasti esiin. Kohtaannon parantamiseksi tärkeässä roolissa ovat kohderyhmän potentiaaliset työllistäjät erityisesti mikro- ja pk- yritykset.

Muita toiminnan kohteita ovat tulevaisuuden potentiaaliset kasvupalveluiden tuottajat ja järjestäjät eli yritykset ja viranomaiset sekä kuntien työllisyyspalvelut, kolmas sektori ja oppilaitokset. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajat voivat olla mukana hankkeen toimenpiteissä, sillä erityistavoitteen toteutumiseksi parannetaan myös kohderyhmälle suunnattujen työvoiman- ja yrityspalvelujen laatua ja tarjontaa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen lopullisena hyödynsaajana ovat laajasti tulevien kasvupalveluiden henkilöasiakkaat, työttömät
työnhakijat, joiden saamien tulevaisuuden kasvupalveluiden vaikuttavuutta hanke kasvattaa. Hanke rakentaa ja pilotoi kohdennettuja palvelupaketteja erilaisille työttömien asiakasryhmille. Pääpaino luotavien palveluiden asiakaskohderyhmässä on sellaisissa työnhakija-asiakkaissa, joilla on työllisyyspalveluiden lisäksi tarve osaamisen kehittämiseen ja/tai tarve monialaisille palveluille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 119 100

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 40 924

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 715 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 40 924

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Rauman, Porin

Kunnat: Ulvila, Nakkila, Säkylä, Pori, Rauma, Honkajoki, Harjavalta, Huittinen, Pomarkku, Siikainen, Eura, Merikarvia, Kokemäki, Kankaanpää, Jämijärvi, Eurajoki, Karvia

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Satakunnan ELY-keskus, Valtakatu 12 B

Postinumero: 28100

Postitoimipaikka: Pori

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuoli vaikuttaa työttömyyden luonteeseen ja eri ryhmien tarpeet tulisi huomioida palveluja kehittäessä myös sukupuolinäkökulmasta. Äkilliset rakennemuutokset kohdistuvat eri aloihin eri tavoin, ja toisaalta monet alat ovat voimakkaasti sukupuolittuneet (esim. tietyt teollisuudenalat).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Projektin toimenpiteitä suunnataan molemmille sukupuolille. Työvoiman kohtaanto-ongelmat huomioidaan hankkeen toiminnassa, jolloin sukupuolittuneille aloille voidaan tuottaa ratkaisuja pilottien kautta ja tuottamalla tietoa esim. työvoimakoulutusten sisällöiksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Vaikutukset ovat välillisiä

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 4
Luonnonvarojen käytön kestävyys huomioidaan hankkeessa esimerkiksi toimimalla yhteistyössä hankkeiden ja palveluntuottajien kanssa, jotka huomioivat luonnon hyödyntämisen kestävällä tavalla. Myös kohderyhmälle tuodaan toiminnassa esiin kestävä kehitys. Esim. paperinkulutusta voidaan vähentää käyttämällä toimivia sähköisiä järjestelmiä tiedottamisessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Vaikutukset ovat vähäisiä. Ilmastomuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen voidaan vaikuttaa huomioimalla kestävän kehityksen periaatteet kaikessa hankkeen toiminnassa
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Vaikutukset ovat vähäisiä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Vaikutukset ovat vähäisiä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
Vaikutukset ovat vähäisiä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Vaikutukset ovat kohtalaisia. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet kaikessa toiminnassa. Hankkeen hallinnoija noudattaa ELY-keskuksen kierrätysperiaatteita. Hanke toteutetaan säästäen materiaaleja ja käyttäen sähköisiä välineitä aina, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Palveluiden kehittämisessä tuetaan digitalisoituvaa yhteiskuntaa, joka lisää palveluiden ja tuotosten aineettomuutta merkittävästi. Palveluiden toteuttamiseen tarvittavat tilat, päätteet ja toimistomateriaalit vähenevät.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Vaikutukset ovat vähäisiä. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet kaikessa toiminnassa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 6
Paikallista elinkeinorakennetta kehitetään erilaisten kokeilujen ja pilottien kautta sekä toteutetaan innovatiivisia hankintoja. Edellä mainitut toimenpiteet parantavat yritysten toimintamahdollisuuksia ja työttömien työllistymisedellytyksiä. Taloudelliset vaikutukset liittyvät kuntien talouden kohentumiseen verotulojen kasvaessa ja toimeentulotukiasiakkaiden määrän vähetessä. Yritysten työvoiman saanti paranee.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeen pääasiallisia tuotoksia ovat aineettomat palvelut. TE-toimistot, kunnat ja työvoiman palvelukeskukset (jatkossa maakunnan kasvupalvelut) saavat lisää työkaluja käyttöönsä sekä työmarkkinoiden toimivuus ja joustavuus paranee. Palveluiden kehittämisessä tuetaan digitalisoituvaa yhteiskuntaa, joka lisää palveluiden ja tuotosten aineettomuutta merkittävästi. Hankkeen toiminnan vaikuttavuuden realisoituessa yhteiskunnalliset vaikutukset tähän osa-alueeseen ovat merkittäviä.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet kaikessa toiminnassa. Julkisia kulkuvälineitä käytetään mahdollisuuksien mukaan. Virtuaalitapaamiset ja -kokoukset sekä etätyömahdollisuus vähentävät liikkumisen tarvetta. Myös digitaalisten palveluiden kehittyminen vähentää lopullisten hyödynsaajien liikkumisen tarvetta. Hankkeen toiminnan vaikuttavuuden realisoituessa yhteiskunnalliset vaikutukset tähän osa-alueeseen ovat merkittäviä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Varsinaisen kohderyhmän osaaminen kasvaa. Työttömien työllistymismahdollisuuksia parannetaan kokeilujen avulla. Tällöin kyseisen asiakaskunnan elämäntilanne kohentuu ja aktiivinen yhteiskuntaan osallistuminen lisääntyy. Työnhakijoiden taloudellinen tilanne paranee ja mahdollisesti asuinolot paranevat. Työllistymisen seurauksena elämänlaatu paranee, tulot kasvavat ja henkilön kokonaisvaltainen hyvinvointi lisääntyy merkittävästi. Nämä vaikutukset kumuloituvat koko perheeseen, sillä tutkimuksissa on todettu sosiaaliluokan periytyvän vahvasti. Toimenpiteiden avulla kyetään luomaan positiivista kehää, jossa työllisyysasteen kasvu luo edellytyksiä yhä innovatiivisempien toimintojen kokeiluun.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen. Tämä on selvitetty kohdassa sukupuolten tasa-arvo.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 8
Maakuntauudistus ja maakunnan kasvupalvelut asemoivat toimintaa Satakunnassa uudelleen. Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet tukevat toimivien ja joustavien kasvupalveluiden kehittymistä alueelle. Yhteistyön tiivistäminen toimijoiden välillä, erilaiset kokeilut ja innovatiiviset hankinnat lisäävät yhteiskunnan toimivuutta, rakentavat kulttuurista pääomaa ja ennen kaikkea parantavat työttömien työllistymistä. Toimenpiteet luovat yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Lisäksi hankkeessa pyritään vaikuttamaan yhteiskunnalliseen yhdenvertaisuuteen valtakunnallisesti verkostoitumalla eri toimijoiden kanssa.
Kulttuuriympäristö 3 4
Kulttuuriset vaikutukset näkyvät palvelujen ja tapahtumien lisääntyvällä käytöllä taloudellisen tilanteen kohentumisen ansiosta. Uudet työllistämisen mallit kehittävät sivutuotteenaan myös kulttuuriympäristöä. Satakunnan alueella on tehty vahvaa kehitystyötä yhdistämällä taiteellinen ilmaisu (esim. taidepajat) osana ohjausta ja työllistämistä. Hankkeessa jatketaan myös sellaisten toimijoiden tukemista, joiden ydinteemana on itseilmaisu, aktiivinen osallistaminen kaupunkiympäristön luomisessa taiteen keinoin.
Ympäristöosaaminen 1 2
Vaikutukset ovat vähäisiä. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet kaikessa toiminnassa ja mahdollistetaan innovatiivisissa kokeiluissa myös ympäristöosaamisen parantaminen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-