Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21367

Hankkeen nimi: INKA Satakunta - innovatiiviset kasvupalvelut Satakunnassa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 28.2.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: Satakunnan ELY-keskus, PL 266

Puhelinnumero: 0295 022 120

Postinumero: 28101

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi/satakunta

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maija Saari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yksikön päällikkö, Työllisyys, yrittäjyys ja osaaminen yksikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maija.saari(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295 022 116

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Inka Satakunta – innovatiivinen kumppanuusalusta Satakunnassa -projektin tavoitteena on pilotoida ja kehittää henkilöasiakkaille kohdistettuja palveluja Satakunnassa. Erityisesti keskitytään rekrytointi- ja osaamispalveluiden kokonaisuuksiin sekä sote- ja työllisyyspalveluiden yhdyspintoihin. Vaikuttavammat henkilöasiakkaan palvelut vähentävät pitkällä aikavälillä työttömyyttä esim. työn ja tekijän kohtaanto paranee ja työnhakija saa tarvittaessa oikea-aikaisen tuen työllistymiseen. Samalla Satakunnan työmarkkinoiden dynaamisuus kasvaa ja työttömyyden aiheuttamat kustannukset vähenevät.

Muuttuva toimintaympäristö luo tarpeen uudenlaiseen kehittämistyöhön ja palvelukokonaisuuksiin. INKA Satakunta projektissa pilotoidaan 8-9 palvelukokonaisuutta, jotka kaikki tukevat palvelujen välttämätöntä kehittämistyötä. Pilotoinnit tehdään asiakaslähtöisesti ja palvelumuotoilua hyödyntäen. Uusia ratkaisuja pilotoitaviin malleihin haetaan mm. innovatiivisista hankintamenetelmistä kuten innovaatiokumppanuus, neuvottelumenettely ja tulosperusteinen hankintatapa.

Projektissa luodaan foorumeita, joissa voidaan yhdessä viranomaisten, asiakkaiden ja palveluntuottajien kanssa kehittää palveluita vastaamaan tulevaisuuden muuttuvaa toimintaympäristöä. Tiivistynyt yhteistyö ja aktiivinen avoin keskustelu palveluiden potentiaalisten tuottajien, viranomaisten, kuntien ja kolmannen sektorin välillä tukee palveluiden kehittämistyötä.

Palveluiden ja markkinoiden kehittämisessä hyödynnetään vertaiskehittämistä erityisesti Keski-Suomen ELY-keskuksen MARKE - palvelumarkkinoiden kehittäminen -hankkeen kanssa. Vertaiskehittäminen mahdollistaa mm. eri alueiden vertailun palvelujen kehittämisessä ja toisaalta vahvistaa toimivien mallien juurtumista. Hankkeen tavoitteena on hyödyntää MARKE -hankkeen palvelumalleja Satakunnassa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Piloteissa etsitään ratkaisuja työn ja tekijän kohtaamiseen, joten kohderyhmänä piloteissa ovat erityistavoitteen mukaisesti nuoret, työttömät, työttömyysuhan alla ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat, joiden työllistymisedellytysten parantamiseksi tarvitaan osaamista ja työmarkkinavalmiuksia vahvistavia toimenpiteitä. Palveluntuottajien asiakasymmärryksen lisäämiseksi loppukäyttäjien tarpeet tuodaan kehittämistyössä vahvasti esiin. Kohtaannon parantamiseksi tärkeässä roolissa ovat kohderyhmän potentiaaliset työllistäjät erityisesti mikro- ja pk-yritykset.

Muita toiminnan kohteita ovat palveluidentuottajat, yritykset ja viranomaiset sekä kuntien työllisyyspalvelut, kolmas sektori ja oppilaitokset. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajat voivat olla mukana hankkeen toimenpiteissä, sillä erityistavoitteen toteutumiseksi parannetaan myös kohderyhmälle suunnattujen työvoiman- ja yrityspalvelujen laatua ja tarjontaa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen lopullisena hyödynsaajana ovat henkilöasiakkaat, työttömät työnhakijat, joiden saamien palveluiden vaikuttavuutta hanke kasvattaa. Hanke rakentaa ja pilotoi kohdennettuja palvelupaketteja erilaisille työttömien asiakasryhmille. Pääpaino luotavien palveluiden asiakaskohderyhmässä on sellaisissa työnhakija-asiakkaissa, joilla on työllisyyspalveluiden lisäksi tarve osaamisen kehittämiseen ja/tai tarve monialaisille palveluille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 915 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 853 804

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 915 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 853 804

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Porin, Pohjois-Satakunnan, Rauman

Kunnat: Eura, Merikarvia, Siikainen, Kankaanpää, Harjavalta, Pomarkku, Säkylä, Nakkila, Pori, Ulvila, Huittinen, Kokemäki, Rauma, Eurajoki, Karvia, Jämijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Satakunnan ELY-keskus, Yrjönkatu 20

Postinumero: 28100

Postitoimipaikka: Pori

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 60

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 45

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuoli vaikuttaa työttömyyden luonteeseen ja eri ryhmien tarpeet tulisi huomioida palveluja kehittäessä myös sukupuolinäkökulmasta. Äkilliset rakennemuutokset kohdistuvat eri aloihin eri tavoin, ja toisaalta monet alat ovat voimakkaasti sukupuolittuneet (esim. tietyt teollisuudenalat).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Projektin toimenpiteitä suunnataan molemmille sukupuolille. Työvoiman kohtaanto-ongelmat huomioidaan hankkeen toiminnassa, jolloin sukupuolittuneille aloille voidaan tuottaa ratkaisuja pilottien kautta ja tuottamalla tietoa esim. työvoimakoulutusten sisällöiksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Vaikutukset ovat välillisiä

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 4
Luonnonvarojen käytön kestävyys huomioidaan hankkeessa esimerkiksi toimimalla yhteistyössä hankkeiden ja palveluntuottajien kanssa, jotka huomioivat luonnon hyödyntämisen kestävällä tavalla. Myös kohderyhmälle tuodaan toiminnassa esiin kestävä kehitys. Esim. paperinkulutusta voidaan vähentää käyttämällä toimivia sähköisiä järjestelmiä tiedottamisessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Vaikutukset ovat vähäisiä. Ilmastomuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen voidaan vaikuttaa huomioimalla kestävän kehityksen periaatteet kaikessa hankkeen toiminnassa
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Vaikutukset ovat vähäisiä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Vaikutukset ovat vähäisiä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
Vaikutukset ovat vähäisiä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Vaikutukset ovat kohtalaisia. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet kaikessa toiminnassa. Hankkeen hallinnoija noudattaa ELY-keskuksen kierrätysperiaatteita. Hanke toteutetaan säästäen materiaaleja ja käyttäen sähköisiä välineitä aina, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Palveluiden kehittämisessä tuetaan digitalisoituvaa yhteiskuntaa, joka lisää palveluiden ja tuotosten aineettomuutta merkittävästi. Palveluiden toteuttamiseen tarvittavat tilat, päätteet ja toimistomateriaalit vähenevät.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Vaikutukset ovat vähäisiä. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet kaikessa toiminnassa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 6
Paikallista elinkeinorakennetta kehitetään erilaisten kokeilujen ja pilottien kautta sekä toteutetaan innovatiivisia hankintoja. Edellä mainitut toimenpiteet parantavat yritysten toimintamahdollisuuksia ja työttömien työllistymisedellytyksiä. Taloudelliset vaikutukset liittyvät kuntien talouden kohentumiseen verotulojen kasvaessa ja toimeentulotukiasiakkaiden määrän vähetessä. Yritysten työvoiman saanti paranee.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeen pääasiallisia tuotoksia ovat aineettomat palvelut. TE-toimistot, kunnat ja työvoiman palvelukeskukset saavat lisää työkaluja käyttöönsä sekä työmarkkinoiden toimivuus ja joustavuus paranee. Palveluiden kehittämisessä tuetaan digitalisoituvaa yhteiskuntaa, joka lisää palveluiden ja tuotosten aineettomuutta merkittävästi. Hankkeen toiminnan vaikuttavuuden realisoituessa yhteiskunnalliset vaikutukset tähän osa-alueeseen ovat merkittäviä.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet kaikessa toiminnassa. Julkisia kulkuvälineitä käytetään mahdollisuuksien mukaan. Virtuaalitapaamiset ja -kokoukset sekä etätyömahdollisuus vähentävät liikkumisen tarvetta. Myös digitaalisten palveluiden kehittyminen vähentää lopullisten hyödynsaajien liikkumisen tarvetta. Hankkeen toiminnan vaikuttavuuden realisoituessa yhteiskunnalliset vaikutukset tähän osa-alueeseen ovat merkittäviä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Varsinaisen kohderyhmän osaaminen kasvaa. Työttömien työllistymismahdollisuuksia parannetaan kokeilujen avulla. Tällöin kyseisen asiakaskunnan elämäntilanne kohentuu ja aktiivinen yhteiskuntaan osallistuminen lisääntyy. Työnhakijoiden taloudellinen tilanne paranee ja mahdollisesti asuinolot paranevat. Työllistymisen seurauksena elämänlaatu paranee, tulot kasvavat ja henkilön kokonaisvaltainen hyvinvointi lisääntyy merkittävästi. Nämä vaikutukset kumuloituvat koko perheeseen, sillä tutkimuksissa on todettu sosiaaliluokan periytyvän vahvasti. Toimenpiteiden avulla kyetään luomaan positiivista kehää, jossa työllisyysasteen kasvu luo edellytyksiä yhä innovatiivisempien toimintojen kokeiluun.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen. Tämä on selvitetty kohdassa sukupuolten tasa-arvo.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 8
Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet tukevat toimivien ja joustavien palveluiden kehittymistä alueelle. Yhteistyön tiivistäminen toimijoiden välillä, erilaiset kokeilut ja innovatiiviset hankinnat lisäävät yhteiskunnan toimivuutta, rakentavat kulttuurista pääomaa ja ennen kaikkea parantavat työttömien työllistymistä. Toimenpiteet luovat yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Lisäksi hankkeessa pyritään vaikuttamaan yhteiskunnalliseen yhdenvertaisuuteen valtakunnallisesti verkostoitumalla eri toimijoiden kanssa.
Kulttuuriympäristö 3 4
Kulttuuriset vaikutukset näkyvät palvelujen ja tapahtumien lisääntyvällä käytöllä taloudellisen tilanteen kohentumisen ansiosta. Uudet työllistämisen mallit kehittävät sivutuotteenaan myös kulttuuriympäristöä. Satakunnan alueella on tehty vahvaa kehitystyötä yhdistämällä taiteellinen ilmaisu (esim. taidepajat) osana ohjausta ja työllistämistä. Hankkeessa jatketaan myös sellaisten toimijoiden tukemista, joiden ydinteemana on itseilmaisu, aktiivinen osallistaminen kaupunkiympäristön luomisessa taiteen keinoin.
Ympäristöosaaminen 1 2
Vaikutukset ovat vähäisiä. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet kaikessa toiminnassa ja mahdollistetaan innovatiivisissa kokeiluissa myös ympäristöosaamisen parantaminen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen kohderyhminä olivat nuoret, työttömät sekä työttömyysuhan alla olevat työnhakija-asiakkaat, joiden osaamista työmarkkinoilla piti vahvistaa. Tärkeässä roolissa olivat myös potentiaaliset työllistävät mikro- ja pk-yritykset, samoin kunnat, oppilaitokset ja kolmas sektori. Projektin toiminta keskittyi työnhakija-asiakkaiden palveluiden kehittämiseen. Muuttuva toimintaympäristö loi tarpeen uudenlaiseen kehittämistyöhön ja palvelukokonaisuuksiin.

1 Palvelukokonaisuuksien pilotointi
INKA Satakunta -projektissa pilotoitiin erilaisia palvelukokonaisuuksia, jotka kaikki tukivat palvelujen kehittämistyötä. Pilotoinnit tehtiin asiakaslähtöisesti ja palvelumuotoilua hyödyntäen mm. Black Box -menetelmää käyttäen.

Pilotteja toteutettiin yhteensä 15 ja niiden toteuttamiseen osallistui lähes 20 palveluntuottajaa.

Homma haltuun -pilotissa 5/2019–1/2021 tavoitteena oli testata nopean työllistymisen ja koulutuksen ohjaamisen palvelumallia lähinnä kansainvälisen taustan asiakkaille. Pilottiin voitiin toissijaisesti ohjata myös pitkään työttömänä olleita henkilöitä. Palveluntuottajaksi valikoitui Motive Group Oy ja Amiko Pori Oy. Palvelussa yhdistyi valmennusosaaminen ja henkilöstövuokrausyrityksen verkostot. Varmennettuja asiakkuuksia tapahtui pilotissa 26.

Taidolla töihin -pilotissa kokeiltiin tekoälyn avaamia uusia mahdollisuuksia löytää työlle tekijä. Asiakkaiden informaalin osaamisen tunnistaminen oli tässä pilotissa keskiössä. Pilottiin valikoituivat osaamisen tunnistamisen palvelut OSKAR/BearIT Oy yhdessä Osaamisbotti Oy:n kanssa ja Microcompetencies/HeadAI Oy. Tarkempi kuvaus kohdassa 4.3. Pilottia toteutettiin ajalla 5/2019–7/2020. Avuksi pilottiin hankittiin digiohjaajaksi Kankaanpään 4H-yhdistyksen toiminnanohjaaja Annukka Pörsti

Mikko Kesä Oy:n ja Uniikkiura Oy:n toteuttama pilotti Työsuhteinen työnhakukokeilu järjestettiin yhteistyössä Porin seudun työllisyyden kuntakokeilun kanssa. Kokeilussa maksettiin työnhausta TESin mukaista palkkaa, yht. 48 h/kolme viikkoa/neljä ryhmää. Palveluun tulevat olivat työsuhteessa Mikko Kesä Oy:ssä, ja mukaan pääsi 20 asiakasta. Työnhakuprosessiin tarjottiin valmennuksellista tukea. Kokeilu alkoi syksyllä 2021. Tämän pilotin työllisyyssiirtymät olivat 55-59 %, vaikka kahden ryhmän osalta kolmen kuukauden seurantajakso oli tilastointihetkellä vielä kesken. Verrokkiryhmän vastaava siirtymä oli 11 %.

Alueelliset pilotit, Pohjois-Satakunta ja Rauma
I Amiko Pori Oy:n PoSan (Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä) alueen kokeilussa kartoitettiin alueen kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien työnhakijoiden toimintatyyli henkilöarviointianalyysillä sekä toteutettiin työnhakutaitojen valmennusta. Ennakkoon oli tiedossa, että kuntotuttavasta työtoiminnasta on hankala työllistyä ja osaltaan tähän vaikuttaa myös asiakkaiden tyytyväisyys palveluun. Palveluun tavoiteltiin noin 60 asiakasta ja vain 11 asiakasta hyödynsi palvelua täysimääräisesti. Toteutuksen aikataulu oli 1.10.-15.12.2021 ja lyhyen kokeilun aikana kaksi henkilöä eteni työhaastatteluun.

II Länsivalmennus Oy puolestaan antoi Raumalla TEMin KISÄLLI-pilottiin lisätukea yksilö- ja pienryhmävalmennuksen avulla. Molempien valmennusten liittäminen yhteen todettiin toimivaksi ratkaisuksi myös asiakkaan kannalta. Eri palveluiden yhteensovittamisella huomioiden myös opinnollistaminen sekä yritysten sitoutumisella esim. nuoren työkokeilujaksoon luodaan hyvää pohjaa työllistymiselle. Palveluun osallistui 10 nuorta, jotka ohjautuivat TE-toimiston Kisälli-pilotista tai kuntouttavasta työtoiminnasta. Nuorista kolme työllistyi. Toiminta-aika oli syksy 2021.

Yhdessä-pilotti toteutettiin koronan aikaansaaman poikkeustilan vuoksi. Pilotti alkoi 5/2020 ja jatkui 1/2022 Kentältä saatujen viestien perusteella yhteistyökumppaneiden oli helpompi toteuttaa korona-aikana pienempiä kokonaisuuksia, sillä mm. kokoontumisrajoitukset haittasivat arjen sujumista ja asiakkaiden kohtaamisia. Pilotti koostui useasta pienestä osioista eri toimijoiden toteuttamina. Lisätietoja yksittäisten kokeilujen sisällöistä löytyy virtuaalikirjasta https://virtuaalikirja.fi/inka.

Yhdessä-pilotin toteuttajina toimivat:
a) Narukerä ry & Amiko Pori Oy Vaihtoaitiosta vakituiseksi -pilotti, jossa yhdistettiin liikuntaa ja työnhakua. Kokeiluun osallistui 12 henkilöä. Urheiluseuran ja henkilöstövuokrausyrityksen yhteistyön tuloksena työllistyi 3 henkilöä.

b) Valo-Valmennus ja Rauman teatteri: esiintymistaitoa yhdistettynä valmennukseen työnhakijoille. Työkulttuuria-kokeiluun osallistui 8 henkilöä. Kokeilun aloitus siirtyi keväältä 2020 marraskuulle 2021 koronan vuoksi. Kokeilu päättyi tammikuulla 2022.

c) Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö (sr) tuotti julkaisun, jossa 15 työpajan avulla työllistynyttä henkilöä sai äänensä kuuluville. Julkaisuun pääsee tutustumaan tästä linkistä: https://issuu.com/valttityopaja/docs/inka_-_tarinoita_onnistumisista

d) Amiko Oy & SPR Kontti: haastateltiin Kontissa sijoitettuna olevia henkilöitä ja etsittiin heille jatkopolkuja kesällä 2020 henkilöstövuokrauksen tarjoamin mahdollisuuksin. SPR Kontin työllistymistä edistävissä palveluissa olleista kuusi henkilöä hyödynsi palvelua.

e) KTT Timo Järvensivun sparraus kuntakokeilun moniammatilliselle henkilöstölle keväällä 2021 mahdollisti alusta saakka uuden organisaation toiminnan niin, että huomioidaan verkostoyhteistyön lainalaisuudet ja voidaan luoda toimivat yhteistyökäytännöt, kun henkilöstö siirtyy uuden työjohdon alle ja saattaa vielä osittain toimia myös entisissä organisaatioissaan. https://1drv.ms/u/s!AhS0awcDKH-RhvV6KVSY_TRWvwEfHg?e=uGwIH9 Raportti liittyy myös kohtaan i).

f) SAMK/Kankaanpää: Taiteella uutta työtä -kokeilu keväällä 2021: raportti löytyy tästä: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/44444056/Taiteella+uutta+ty%C3%B6t%C3%A4-raportti.pdf/40175015-df83-8406-5062-416583c84be7?t=1632730500723. Raportissa on esitelty yhteistyömalleja ja uusia hankeaihioita, joilla taidetta voidaan liittää luontevaksi osaksi muita toimintoja.

g) Motive Groupin/Satakoulutuksen Green Carea ja digitaalista työnhakua yhdistelevä pilotti syksyllä 2021.
Mukaan ilmoittautui 4 naista ja 3 miestä, yht. 7 henkilöä. Ryhmätapaamisia oli niin lähi- kuin verkkotapaamisia vaihdellen ja yhdessä ryhmän kanssa sopien.

h) Kankaanpään 4H -yhdistyksen erilaiset selvitykset: kaksi yhdistyskyselyä Satakunnassa kolmannen sektorin työllistämishalukkuuteen liittyen sekä Satakunnan ruoka-aputoimijoiden kartoitus (kokeiluun sisältyi myös digiohjaus).

i) KTT Timo Järvensivun verkostotyön kehittämis-, sparraus- ja koulutustuki, jota toteutettiin paikallisissa verkostoissa (Rauma ja Pohjois-Satakunta) sekä koko maakunnan verkostoja kehittäen. Toiminta kokonaisuudessaan on kuvattu raportissa, johon löytyy linkki kohdassa e).

j) Seasons Oy hyödynsi erilaisia testejä neljälle nuorelle Kokemäen nuorten työpajalla syksyllä 2021.

k) Amiko Pori Oy: Tulevaisuuden kyky pilotti, jossa nuorten kanssa tutustuttiin eri työpaikkoihin. Työllistyminen oli mahdollista myös suoraan yritykseen, ilman henkilöstövuokrauksen mukanaoloa.
Hankkeeseen saatiin kolme osallistujaa.

2 Palvelumuotoilu

Asiakaskehittäjäryhmä SATASIA Pori/Kankaanpää kertoi toiveista niin projektin toiminnan suunnitteluun kuin palveluiden yleiseen kehittämiseen asiakkaan näkökulmasta.

Taidoilla töihin -pilotissa kehitettiin digipalveluita käyttäjäasiakkailta saatujen palautteiden mukaisesti yhteistyössä palveluntuottajien kanssa.

Palvelumuotoilun kokonaisuuteen korona vaikutti eniten, sillä palveluiden käyttäjäasiakkaita ei voinut tavata korona-aikana.

3 Yhteiskehittäminen

Yhteiskehittämistä tehtiin Satakunnan hankkeiden kanssa ja Keski-Suomen ELY-keskuksen Marke-hankkeen kanssa.

INKA-projektin henkilöstö kuului lisäksi kymmenen ESR- ja työvoimapoliittisen hankkeen ohjausryhmään.

Yhteiskehittämistä toteutettiin KTT Timo Järvensivun johdolla erillisessä sparrauspilotissa Porin seudun kuntakokeilun henkilöstölle sekä avoimissa tilaisuuksissa koko Satakunnan alueella, joihin kaikkien verkostotyöskentelystä kiinnostuneiden oli mahdollisuus osallistua. Toimintaa oli myös alueellisesti sekä Raumalla että Pohjois-Satakunnassa.

Taidoilla töihin -pilotissa kehitettiin digipalveluita käyttäjäasiakkailta saatujen palautteiden mukaisesti yhteistyössä palveluntuottajien kanssa.

Hankkeen aikana toteutettiin kyselyjä Satakunnan yhdistystoimijoille, kuntiin työllistymistä edistävistä palveluista sekä porilaisille 55-59 -vuuotiaille työnhakijoille.

4 Tapahtumat ja viestintä

Projektissa toteutettiin erilaisia tilaisuuksia, joiden tavoitteena oli yhdessä viranomaisten, asiakkaiden ja palveluntuottajien sekä kolmannen sektorin kanssa kehittää palveluita vastaamaan tulevaisuuden muuttuvaa toimintaympäristöä. Päämääränä oli tiivistää yhteistyötä ja avointa keskustelua ja tällä tavoin tukea palveluiden kehittämistyötä. Koronapandemia aiheutti haastetta INKA Satakunnan toiminnassa, sillä kaikki tapahtumat oli järjestettävä etänä maaliskuun 2020 jälkeen, ja toiminta oli sopeutettava kulloisiinkin viranomaisten ohjeisiin.

Projekti järjesti yhteistyössä muiden Satakunnan hankkeiden kanssa seminaarisarjan, osallistui SuomiAreena -tapahtumaan ja sparrasi verkostoyhteistyötä KTT Timo Järvensivun vetämänä. Projektissa järjestettiin myös yksittäisiä ajankohtaisiin asioihin liittyviä tilaisuuksia ja tilaisuudet keräsivät yhteensä yli tuhat osallistujaa.

Toiminta on kuvattu kattavammin loppuraportin liitteessä.