Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21368

Hankkeen nimi: Marke - palvelumarkkinoiden kehittäminen

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 31.7.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: PL 250

Puhelinnumero: 0295024500

Postinumero: 40100

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi/keski-suomi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marja Pudas

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yksikön päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marja.pudas(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295024586

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Marke – palvelumarkkinoiden kehittäminen, on kehittämishanke, joka kehittää uudenlaisia palveluja ja hakee kustannustehokkuutta vaikeasti työllistyvien asiakkaiden työllistämisen hyväksi sekä kokeilee laadullisia tulosperusteisia hankintoja.

Hankkeella haetaan ratkaisua tilanteeseen, jossa TE-palvelut ja sote-palvelut uudistuvat sekä yhteistyö kuntien työllisyyspalveluiden kanssa tiivistyy. Tarvitaan haasteelliset asiakkaat huomioivia, entistä moniammatillisempia ja muutokseen sopivia palveluja. Lisäksi hankkeessa kokeillaan ja kehitetään laadullisia tulosperusteisia hankintoja, joista ei ainakaan TE-palvelujen puolella ole vielä kokemuksia.

Hankkeessa on kaksi teemaa: 1) uudenlaiset palvelut TE-ja sote-palvelujen rajapinnoilla vaikeasti työllistettäville asiakkaille, 2) laadulliset tulosperusteet määrällisten tukena hankinnoissa

1) Hankkeen tavoitteena on tarkastella TE-palveluja ja sote-palveluja sekä mahdollisesti osin myös nuoriso- ja sivistyspalveluja niin, että vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville työttömille olisi tarjolla kokonaisvaltaisempaa palvelua heidän työllistymisensä edistämiseksi. Tämä tarkoittaa toimintatapojen tarkastelua eri sektoreiden yhdyspinnoilla ja uusien palvelujen kehittämistä. Lisäksi hankkeessa kohderyhmänä ovat heikot perustaidot omaavat henkilöt, sillä oppimisen haasteet näkyvät arjessa, sosiaalisissa suhteissa ja ammatillisella alueella. Kohderyhmälle kehittävissä palveluissa vahvistetaan nuorten, aikuisten ja maahanmuuttajien perustaitoja (numero-, luku-, ja digitaidot) ja edistetään heidän työllistymistään tai polkuja ammatilliseen koulutukseen.

Hankkeessa toteutetaan työvoimapoliittisia toimia, lähinnä valmennuspalveluja, jotka ovat sisällöltään nykyisiin verrattuna moniammatillisempia. Kohderyhmänä ovat pohjoisen Keski-Suomen kunnissa asuvat, vaikeasti työllistyvät työttömät, pilotteja toteutetaan myös Jyväskylässä, Jämsässä ja Äänekoskella. Palveluissa pyritään moniammatillisesti selvittämään, mistä asiakkaan työllistymisen ongelmat oikeasti johtuvat, ja ongelmat pyritään ratkaisemaan.

2) Hankkeessa kehitetään ja kokeillaan erilaisia tulosperusteisia malleja uudenlaisten palvelujen yhteydessä tai omina palveluinaan. Tulosperusteisuudella halutaan saada asiakkaille yksilöllisempää ja tuloksellista palvelua sekä lisätä kustannustehokkuutta ostettaviin palveluihin. Tulosperusteisuuspiloteissa kiinnitetään huomiota laadulliseen vaikuttavuuteen numeeristen vaikuttavuusarviointien lisäksi. Kehittämistyön tuloksena pyritään saamaan laadullinen vaikuttavuus näkyviin paremmin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- työttömät työnhakija asiakkaat
- aktivointisuunnitelmaa vailla olevat työttömät
- nykyisiä TE-palveluja, tulevia kasvupalveluja tuottavat tahot (tällä hetkellä ELY-keskus-TE-toimisto)
- Sote-palveluja tuottavat tahot
- kunnat
- oppilaitokset
- kolmas sektori
- yritykset, jotka tuottavat sote- tai TE-palveluja tällä hetkellä
- ammattilaiset ja asiantuntijat, joiden tehtävät/osaaminen linkittyvät hankkeen kehittämisteemoihin

4.2 Välilliset kohderyhmät

- kuntoutuksessa olevat asiakkaat
- mielenterveysasiakkaat
- eri palvelujen piirissä olevien perheet

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 289 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 278 300

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 335 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 278 300

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Keuruun, Saarijärven-Viitasaaren, Äänekosken

Kunnat: Saarijärvi, Pihtipudas, Kyyjärvi, Karstula, Äänekoski, Joutsa, Keuruu, Kuhmoinen, Viitasaari, Kinnula, Jyväskylä, Kannonkoski, Petäjävesi, Hankasalmi, Uurainen, Laukaa, Toivakka, Konnevesi, Kivijärvi, Muurame, Luhanka, Multia, Jämsä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Cygnaeuksenkatu 1

Postinumero: 40101

Postitoimipaikka: Jyväskylä

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke tukee molempia sukupuolia tasa-arvoisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hanke tukee molempia sukupuolia tasa-arvoisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke tukee molempia sukupuolia tasa-arvoisesti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Paperin kulutus vähenee käytettäessä aina mahdollisuuksien mukaan digitaalisia keinoja. Digitaaliset palvelut esim. videoneuvottelut vähentää myös matkustustarvetta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Matkustus vähenee kun voidaan hyödyntää digitaalisia palveluja esim. videoneuvottelut/Lync.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Paperin kulutus vähenee käytettäessä aina mahdollisuuksien mukaan digitaalisia keinoja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutuksia
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 1
Tuetaan pienten kuntien vaikeasti työllistyvien työllistymistä - ostovoiman paraneminen - paikallisten yritysten osaavan työvoiman saatavuus paranee
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 2
Hankkeessa luodaan/kehitetään uudenlaisia palveluja. Palvelut muuttavar toimintakäytäntöjä parantaen palveluja. On myös mahdollista, että jollekin palvelulle voidaan hakea IPR-suojauksia esim. tavaramerkkiä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutuksia
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Hankkeen päätarkoituksena on lisätä yksilön ja ympäröivän yhteiskunnan hyvinvointia lisäämällä eri toimijoiden yhteistyötä ja saada työttömille työnhakijoille yksilöllisistä tarpeista lähtevää kokonaisvaltaista palvelua työllistyminen päämääränä. Samalla kuntiin saadaan kustannustehokkuutta ja sitä kautta hyvinvointia asukkaille.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Työllistymisen mahdollisuudet ja koulutuksellinen tasa-arvo paranevat, koska asiakkaiden yksilölliset tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon jo lähtökohtaisesti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Uudenlaisten palvelujen suunnittelussa otetaan huomioon verkon kautta tarjottavat palvelut esim. koulutus, jolloin pitkätkään välimatkat reuna-alueilla eivät ole kouluttautumisen este. Myös maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kulttuurillisia esteitä voidaan vähentää verkko-palveluilla.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutuksia
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutuksia

9 Loppuraportin tiivistelmä

Marke-palvelumarkkinoiden kehittäminen hankkeella oli kaksi kehittämisteemaa: 1) Uudet palvelut vaikeasti työllistettäville asiakkaille, erityisesti pohjoisen Keski-Suomen alueella sekä 2) Laadullisten tulosperusteisten hankintojen kehittäminen ja kokeileminen.
Hankkeen kohderyhmänä ovat työttömät työnhakijat, erityisesti haastavassa työmarkkina-asemassa olevat, jotka hyötyvät moniammatillisista palveluista työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseksi.
Ensimmäisen kehittämisteeman alla suunniteltiin ja toteutettiin kaksi uravalmennusta. Kunnari-uravalmennus suunniteltiin yhteistyössä pohjoisen Keski-Suomen kuntien ammattilaisten kanssa ja se on suunnattu asiakkaille, jotka tarvitsevat mahdollisesti muita palveluita esim. sosiaali- tai terveyspalveluita. Toinen kehitetty palvelu on Preppi-uravalmennus, joka palveluna yhdistää urataitojen ja perustaitojen vahvistamisen. Preppi-palvelu on suunnattu asiakkaille, joilla on halu päästä opiskelemaan, mutta ei vielä siihen riittävästi taitoja ja tarvitsevat tukea myös uravalinnoissa.
Kunnari-uravalmennuksia toteutettiin yhteensä neljä, joista yksi toteutettiin koronatilanteen vuoksi etäpalveluna. Kunnari-valmennukset järjestettiin Viitasaarella, Pihtiputaalla, Kannonkoskella sekä Jämsässä (etätoteutus). Preppi-palvelupilotteja toteutettiin kolme: Äänekoskella ja kaksi Jyväskylässä. Toinen Jyväskylän Preppi-valmennuksista oli suunnattu maahanmuuttajataustaisille. Hankkeen molemmat palvelupilotit saivat asiakkailta hyvät palautteet. Kunnari-valmennuksen kokemusten pohjalta kehitettiin Urafiilis-valmennus, joka toteutettiin etäpalveluna ja oli kohdistettu erityisesti korona-aikaan.
Hankkeen toisen kehittämisteeman alla, laadullisten tulosperusteisten hankintojen kehittäminen ja kokeilu, tehtiin mittarikokeiluja asiakasmuutoksen mittaamiseksi sekä laadittiin yhteistyönä muiden TE-hankinta-asiantuntijoiden kanssa käsikirja, jonka oppeja voidaan hyödyntää tulosperusteisissa hankinnoissa. Marke-hanke kehitti tulosperusteissa hankinnoissa erityisesti asiakasmuutokseen perustuvaa hankinta- ja tulospalkkiomallia. Hankkeen tekemä työ oli ensimmäinen avaus tässä teemassa TE-hallinnossa.