Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21369

Hankkeen nimi: Hyvä, parempi, tuottava! Työhyvinvoinnin ja kehittyvän työyhteisön voimin parempaan tuottavuuteen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 31.3.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3

Puhelinnumero: 02-263350

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Susanna Pyörre

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankeasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: susanna.pyorre(at)turkuamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0403550186

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Åbo Akademi, 0246312-1
Turun yliopiston Brahea-keskus, 0245896-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työurien pidentäminen on yksi hallituksen kasvun edistämisen tavoitteista. Työurien pidentäminen edellyttää monipuolisia, räätälöityjä toimia monella eri tasolla, yhteistoimintaa yli sektorirajojen sekä johdon ja henkilöstön yhteistyötä. Työurien pidentyminen loppupäästä edellyttää eläköitymisiän nousua.

Hankkeessa kehitetään ja kokeillaan uusia toimintatapoja, joilla edistetään ikääntyvien +55-vuotiaiden työntekijöiden työssäjaksamista ja työurien pidentämistä. Samalla vahvistetaan yrittäjien ja työntekijöiden
sopeutumis- ja kilpailukykyä, osaamista, innovaatio-kykyä ja muutostilanteiden parempaa hallintaa. Työn muotoilun ja työn organisoinnin keinoin, kuten työjoustojen avulla etsitään yritykseen toimintaa sopivia menetelmiä, jolla työntekijöiden on helpompi sovittaa työ- ja vapaa-aika yhteen. Tämä auttaa vähentämään ennenaikaista eläköitymistä ja edistää osatyökykyisten työssä pysymistä.

Työurien pidentämisen lisäksi tavoitteena on kehittää työkaluja omistajanvaihdosprosessin tueksi. Omistajanvaihdos saattaa aiheuttaa epävarmuutta työntekijöissä ja heikentää työhyvinvointia. Muutosjohtamisen keinoilla voidaan vähentää epävarmuutta työyhteisössä. Yrityksestä luopuvalle yrittäjälle on tukitoimia kehitetty, mutta uuden yrittäjän työssäjaksamisen tueksi tarvitaan keinoja esimerkiksi psyykkisten voimavarojen vahvistamiseksi sekä työn ja arjen yhteensovittamiseksi.

Hankkeessa toteutetaan Varsinais-Suomen eri yritysektoreilla työntekijöiden ja yrittäjien työhyvinvoinnin alkukartoitukset, jonka jälkeen yrityksen ja henkilöstön tuen tarpeisiin vastataan räätälöidyllä valmennuskokonaisuudella. Yritys ja valikoitu henkilöstö osallistuvat noin vuoden kestävään henkilökohtaista valmennusta, esimiestyön tukemista, vertaisoppimista ja työkaarimallin mukaista johtamisen kehittämistä sisältävään interventioon. Tavoitteena on, että yritys saa käyttöönsä uusia, toimintaan juurtuvia työtapoja ja työn organisoinnin malleja. Näitä yritys voi yhdessä työntekijöiden kanssa dynaamisesti jatkossa parantaa ja kehittää osaamistaan ja vahvuuksiaan alati muuttuvassa työelämässä.

Uuden toimintakulttuurin myötä yrityksen tuottavuus paranee ja työntekijöiden työhyvinvointi kasvaa. Hankkeen avulla parannetaan yrityksissä ennakointia ja muutosvalmiutta sekä konkretisoidaan ikäjohtamisen mallia yrityksen tarpeisiin. Hankkeen tuloksena syntyy toimialakohtaisia konkreettisia työkaarimallin mukaisia ratkaisuja työurien pidentämiseksi ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat ikääntyvät yli 55-vuotiaat mikro- ja pk-yritysten työntekijät ja yrittäjät. Tämän lisäksi hanketoimintoja voidaan kohdentaa nuorempaan ikäryhmään, mikäli yrityksen henkilöstössä on perustellusta syystä tähän tarvetta. Tämän vuoksi indikaattoreissa on 30 henkilöä 30-54 vuotiaiden ikäryhmässä sekä 5 henkilöä 25-29-vuotiaiden ikäryhmässä.

Hakemusvaiheessa yhteistyösitoumukset on saatu seuraavilta yrityksiltä: Turun Perhelääkärit Oy, Elomatic Consulting and Engineering Oy, Ruonan huolto ja Stiftelsen Hemmet. Lisäksi yhteistyöstä on keskusteltu Akseli-kiinteistöjen kanssa, sitoumuksia ei saatu ennen hakemuksen jättämistä, toimitetaan jälkikäteen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat yritykset, joille tuotetaan tuottavampaa ja hyvinvoivampaa henkilöstöä tämän hankkeen aikana. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös muut pk-yritykset, jotka voivat vertaisoppia hankkeessa implementoitavasta työkaarimallista ja soveltaa sitä omaan käyttöönsä omassa organisaatiossaan. Yritysten kaikki työntekijät kuuluvat välilliseen kohderyhmään, sillä yritysten on mahdollista soveltaa menetelmiä myös muihin kuin ikääntyviin työntekijöihin.

Hyödynsaajina ovat lisäksi työterveyshuollot, jotka hyötyvät hankkeesta omien palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Työterveyshuoltojen palvelut ovat kehittämispaineen alla samalla kun työelämässä on meneillään päällekkäisiä ja rinnakkaisia muutosprosesseja. Työn muotojen muuttuessa, työelämän vaatimusten muuttuessa ja elinkeinoelämän rakenteellisen muutoksen johdosta työterveyshuoltojen tulee myös kehittää palveluja vastaamaan asiakasyritysten tarpeita. Tätä työkaarimallin implementointia hyödyntämällä työterveyshuollot voivat jatkossa tarjota asiakasyrityksilleen aiempaa parempaa ja tarvelähtöisempää palvelua. Samalla työterveyshuollot toimivat kehitettyjen mallien laajempana levittäjänä vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin.

Työterveyslaitos ja työturvallisuuskeskus hyötyvät hankkeen kokemuksista ja tuloksista. Heidän kanssa käydään hankkeen toteutuksen aikana tiivistä keskustelua ja heitä toivotaan mukaan hankkeen ohjausryhmätoimintaan. Molempien organisaatioiden kanssa on keskusteltu asiasta hankkeen suunnitteluvaiheessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 371 477

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 187 689

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 497 358

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 251 283

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Vakka-Suomen, Åboland-Turunmaan, Turun, Salon

Kunnat: Masku, Kustavi, Nousiainen, Turku, Taivassalo, Naantali, Salo, Lieto, Vehmaa, Rusko, Kemiönsaari, Somero, Paimio, Pyhäranta, Sauvo, Mynämäki, Raisio, Kaarina, Parainen, Laitila, Uusikaupunki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 37

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 175

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Perinteisesti naisten on ajateltu enemmän tasapainoilevan työn, vapaa-ajan ja perheen yhteensovittamisen kanssa. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa haasteet koskettavat molempia sukupuolia. Miesenemmistöisten työpaikkojen aktivointi tukemaan työn, arjen ja perheen yhteensovittamista on tulevaisuudessa tärkeä kehittämiskohde. Työssäjaksaminen ja työurien pidentäminen koskee molempia sukupuolia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että miesten työurat eivät ole pidentyneet samalla vauhdilla kuin naisten. Väestön ikääntyminen asettaan uusia haasteita perheen ja työn yhteensovittamiseksi myös muille kuin pikkulapsiperheille. Työssä käyvien omaisiaan hoitavien määrä lisääntyy ja työelämä tulee tarvitsemaan tulevaisuudessa uusia yhteiskunnallisia ja työpaikkakohtaisia toimintatapoja helpottamaan työn ja arjen yhteensovittamista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa alkukartoitus tehdään henkilökohtaisesti, joten toimenpiteet voidaan yksilöidä osallistuvan henkilön tarpeiden mukaan. Hankkeen toimenpiteiden kohteeksi pyritään saamaan tasapuolisesti naisia ja miehiä. Yritysten toimiala ei painotu nais- tai miesvaltaisille aloille vaan mukaan tulevia yrityksiä haetaan tasaisesti eri aloilta. Hankkeen toimenpiteet sopivat kaikille sukupuolille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Yhdenvertaisuus on kuitenkin tärkeä tekijä hankkeen toiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeella vaikutetaan paikallisen elinkeinorakenteen kestävyyteen pitämällä osaaminen yritysten käytössä hiljaisen tiedon siirrolla ja työuria pidentämällä. Työssä jaksaminen ja omistajanvaihdosten sujuvuus ovat tärkeä osa kestävää elinkeinorakennetta ja elinvoimaisten yritysten säilymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeessa kehitetään palvelupakettia eli valmennusta, jonka avulla työhyvinvointia voidaan ylläpitää ja työuria pidentää. Hankkeen valmennuksen tarkoituksena on hyvinvoinnin lisääminen sekä yrityksen tuottavuuden parantaminen.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia. Työnjoustojen kautta, kuten etätyömahdollisuuksien lisääminen vaikuttaa työperäisen liikkumisen tarpeeseen. Hankkeessa kehitettävä valmennus toteutetaan osittain verkkovalmennuksena, joka vähentää liikkumisen tarvetta hankkeeseen osallistuvilta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen keskiössä on hyvinvoinnin edistäminen. Hankkeen yhtenä tärkeänä tavoitteena on löytää keinoja työn ja vapaa-ajan yhdistämiselle ja sitä kautta lisätä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Psykologisen pääoma, työjoustot ja työn muotoilu lisäävät työhyvinvointia, joka on tärkeä tekijä kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa ja mielekkäässä elämässä.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Hankkeessa edistetään sekä miesten että naisten mahdollisuuksia sovittaa työ ja vapaa-aika niin, että siitä ei aiheudu kuormitusta. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tärkeänä tekijänä on, että ihmiset kokevat heillä olevan tasavertaiset mahdollisuudet sovittaa työtä ja vapaa-aikaa yhteen eikä kummastakaan ole pakko luopua.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Ikääntyvien työhyvinvoinnin tukeminen ja työssä jaksaminen edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta asettamalla ikääntyvän työntekijän yhtä arvokkaaksi kuin nuoremman. Ikääntyvien työntekijöiden arvostus työelämässä on tärkeä yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden tekijä.
Kulttuuriympäristö 10 10
Suomessa on perinteisesti oltu hyvin työkeskeisiä. Korkea työmoraali on osa suomalaista kulttuuriympäristöä. Hankkeen tavoitteena on kannustaa ihmisiä pidentämään työuria, mutta sitä prosessia halutaan tukea tuomalla keskusteluun joustavammat menetelmät työn ja vapaa-ajan yhdistämiselle. Tämän kaltaiset kehittämistoimenpiteet eivät vielä ole itsestään selviä käytänteitä ja tämän kaltaiselle työkulttuurille ja työympäristölle olisi tarvetta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei suoria vaikutuksia

9 Loppuraportin tiivistelmä

-