Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21370

Hankkeen nimi: Suuntana työ - AIM2WORK

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL122

Puhelinnumero: 016341341

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Nafisa Yeasmin

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankekoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: nafisa.yeasmin(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 484 4256

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työkokemuksen kautta saavutetun osaamisen näyttäminen korostuu työmarkkinoille tulevien uusien työntekijöiden ja toisaalta myös pitkäaikaistyöttömien työllistymisessä. Lyhytkestoisen työn saaminen on haastavaa monelle pitkäaikaistyöttömälle ja erityisesti maahanmuuttajalle. Osuuskunnan tarjoavat tähän yhden potentiaalisen vaihtoehdon. Työnhakijat voivat työskennellä osuuskunnassa työntekijän statuksella ja heillä on mahdollisuus kehittää myös omaa liikeideaansa. Toiminimen perustaminen tai ns. kevytyrittäjyys ovat hankalia sekä pitkäaikaistyöttömille että maahanmuuttajille, joilla ei ole kokemusta yrittäjänä toimimisesta Suomessa.

Rovaniemen kaupunki tarjosi kestävää mallia sosiaalisen yrityksen/osuuskunnan toiminnan harjoittamiseen vaihtoehtoisena työllistämisen välineenä. Päättyneessä ”Työllistymisen erilaiset vaihtoehdot - esiselvitys yhteiskunnallisen yrityksen toimintaedellytyksistä –WORK” -hankkeessa (ESR) selvitettiin 1) millaisia edellytyksiä Rovaniemen alueella on käynnistää yhteiskunnallinen/sosiaalinen yritys osuuskuntamuotoisesti ja 2) miten kunta voisi toimia erilaisten palvelujen hankkijana osuuskunnalta/ yhteiskunnalliselta yritykseltä uuden hankintalain mukaisesti. Tuloksena syntyi pitkäaikaistyöttömien osuuskunta Rovaniemelle. Osuuskunnan jäsenistä puolet on maahanmuuttajia ja puolet kantaväestöä. Hanke esitti suosituksena yhteiskunnallisen/sosiaalisen toiminnan tueksi ja vakiinnuttamiseksi myös yrityskumppanuuksia sekä neuvonantajaryhmää lisäämään osuuskuntien yhteistyötä lappilaisten pienten ja keskisuurten yritysten kanssa.

Hanke etsii vaihtoehtoisia työllistymisen tapoja, jotta työttömät saisivat ainakin lyhytaikaisen pääsyn lappilaisille työmarkkinoille osuuskuntien kautta.Hankkeen tehtävänä on tunnistaa tarpeita, jotka ovat yhteisiä pk-yrityksille sekä osuuskunnille niin, että yritykset voisivat löytää keinoja (esim. lahjoitukset, sponsoroinnin tai harkintapalvelu) pienten osuuskuntien tukemiselle. Hankkeen tavoitteena on selvittää yritysten motivaatiota lisätä niiden yhteiskunnallista vastuuta. Yritykset voivat edistää osuuskuntien toimintaa alihankintasopimuksilla, matalan kynnyksen työtä ostamalla, tarjoamalla apua, etsimällä tukea muilta toimijoilta, tukemalla verkostoitumista, tarjoamalla konsultointia maahanmuuttajille ja pitkäaikaistyöttömille, jotta nämä voivat johtaa osuuskuntiaan menestyksekkäästi.

Yrityskumppanuuksien avulla voitaisiin kehittää oma malli osuuskuntien menestyksekkäälle toiminnalle Lapissa. Kumppanuuksien toteuttamiseksi käytännössä tulisi kehittää palveluita, jotka korostavat yritysten ja osuuskuntien yhteistyön arvoa ja niiden sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Hanke selvittää asiaa niin yritysten kuin osuuskuntien näkökulmista. Tuloksena saadaan ideoita ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, kuinka yritysten ja osuuskuntien välinen ”molemmat voittavat” –asetelma saavutetaan.

Hankkeessa järjestettyjen työpajojen tuloksina saadaan yrityksiltä näkemyksiä, millaista apua ja tukea yrityksissä odotetaan, jotta pitkäaikaistyöttömät pääsevät aloittamaan matalan kynnyksen työn osuuskuntien kautta. Hanke selvittää myös muita yhteistyön muotoja, joilla voidaan tukea osuuskuntien toimintaa Lapissa. Hankkeen tuloksena saadaan myös tietoa muista toimijoista, jotka voisivat tukea pieniä osuuskuntia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat sekä suomalaiset että maahanmuuttajataustaiset työttömät, joita uhkaa syrjäytyminen työmarkkinoilta Lapissa ja jotka ovat suoraan tai epäsuorasti mukana jo toimivien osuuskuntien toiminnassa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmänä ovat pienet ja keskisuuret yritykset sekä julkisen sektorin palvelutuottajat, jotka voisivat tarjota työllisyysmahdollisuuksia hankkeen varsinaisille kohderyhmille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 79 794

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 99 743

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Itä-Lapin, Kemi-Tornion

Kunnat: Tornio, Keminmaa, Posio, Ranua, Rovaniemi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 11

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 56

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Se on huomioitu WORK -hankkeen aikana. Osallistujista oli puolet naisia ja puolet miehiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa otetaan molemmat sukupuolet tasapuolisesti huomioon.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke ottaa sukupuolinäkökulman huomioon, mutta sen pääasiallinen tavoite ei ole tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hanke kehittää paikallista elinkeinorakennetta erityisesti pitkäaikaistyöttömien osalta
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeessa kehitetään erilaisia keinoja, jotta yrittäjät voivat tukea pitkäaikaistyöttömien operationaalinen osuuskuntatoimintoja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Yleinen ilmapiiri työttömiä kohtaan paranee ja vaikuttaa heidän hyvinvointiin sekä edistää sosiaalista osallisuutta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä taitoja ja kommunikaatiota, toimintakyvyn parantaminen
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Molemmat sukupuolet, sekä maahanmuuttajat ja kantaväestöt huomioidaan tasapuolisesti, mikä edesauttaa tasa-arvon edistämistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Hankkeella on positiivisia vaikutuksia kulttuuriympäristön kehittymiseen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-