Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21374

Hankkeen nimi: Nousukausi -hanke

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: VÄENTUPA RY

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0751078-3

Jakeluosoite: Katajamäentie 6

Puhelinnumero: +358405079528

Postinumero: 41340

Postitoimipaikka: Laukaa

WWW-osoite: http://www.vaentupa.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jarmo Hakkarainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: toihin(at)vaentupa.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358405079528

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomen talous näyttää elpymisen merkkejä ja työllisyystilanne kokonaisuudessaan on kohentunut. Rakennetyöttömyys on kuitenkin edelleen korkealla ja toistuvaistyöttömyyttä on paljon. Työllistymistä tukevien toimenpiteiden jälkeen jäädään usein uudelleen työttömäksi, jonka seurauksena juututaan kiertämään aktivointitoimenpiteissä. Asiakkaita ohjataan useiden eri tahojen toimesta, useiden eri palvelujen piiriin. Palveluissa kiertäminen ja iso palveluverkosto ympärillä eivät tuo ratkaisua asiakkaan tilanteeseen, ellei tilanteen äärelle pysähdytä, tunnisteta eri elämänalueisiin liittyviä muutostarpeita ja tarjota konkreettista tukea henkilökohtaisen muutoksen mahdollistamiseksi. Ammattilaisverkostoissa teema on paljon puhuttu, mutta käytännön toteutus ontuu edelleen. Näin todettiin myös tämän hankkeen ideointivaiheessa. Hankesuunnitelman palvelukonsepti on syntynyt alusta alkaen yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun keinoin. Prosessissa on ollut mukana viisi työikäistä asiakasta sekä viisi ammattilaista eri sektoreilta.

Hankkeen kohderyhmät, tavoitteet ja avaintoiminnot on määritelty työpajoissa yhteiskehittämisen periaatteella. Ensisijaiseksi kohderyhmäksi muotoutuivat ”jumissa” olevat, syrjäytetyt työikäiset (16-64v) henkilöt. Heidän elämässään on erilaisia ongelmia ja lamaantumista, eivätkä asiat etene. Heillä on usein toivottomuuden tunnetta, mutta silti oma halu muutokseen. He hyötyvät tuesta ja ohjauksesta muutostyössään. Nousukausi-hankkeen tavoitteena on luoda Laukaaseen, keskeiselle paikalle toimintaympäristö, joka tarjoaa kohderyhmälle edellytykset oman elämänsä muutostyölle ja auttaa lähemmäksi työelämää. Hankkeessa luodaan puitteet, kohtaamispaikka, joka mahdollistaa vuorovaikutteisen toiminnan ja yhdessä oppimisen tilan. Yksilö- ja ryhmävalmennuksella luodaan pohja itsenäiselle arjen hallinnalle, työelämätaidoille ja omien tavoitteiden asettamiselle kaikilla elämän osa-alueilla. Luodaan puitteet myös vertaistoiminnalle sekä vertaisneuvojien koulutukselle.

Nousukausi-hankkeessa viedään palvelua sinne, missä asiakkaat ovat. Hankkeen aikana opetellaan yhdessä tekemisen kulttuuria sektorirajoista riippumatta viemällä monialaista palvelua myös sivukylille. Samalla mahdollistetaan sivukylien asukkaiden palvelujen saanti sekä mukana olo digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Tulevaa SOTE- ja kasvupalvelu-uudistusta sekä kilpailullisen palvelukulttuurin tuloa ennakoidaan vahvistamalla yhteiskehittämisen ja kehittäjäkumppanuuden periaatteita. Nousukausi-hankkeessa luodaan kentälle valmiiksi pilotoitu yhteiskehittämisen ja yhteistyön malli tulevan järjestäjän ja tuottajan välille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijaiseksi kohderyhmäksi muotoutui työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat, syrjäytetyt työikäiset (16-64v) miehet ja naiset. Kohderyhmän on vaikea löytää ja saavuttaa palveluita puuttuvien voimavarojen, kykyjen ja läheisverkostojen vuoksi. Heidän elämässään voi olla yksinäisyyden kokemusta, erilaisia ongelmia kuten esimerkiksi päihteet ja mielenterveysongelmat ja lamaantumista, he ovat "jumissa" eivätkä asiat etene. Heillä voi siis olla diagnosoituja sairauksia, mutta tilanne voi myös olla niin, ettei diagnoosia ole, jolloin he jäävät sen vuoksi tiettyjen palveluiden ulkopuolelle. Heillä on usein toivottomuuden tunnetta, mutta silti oma halu muutokseen. He hyötyvät tuesta ja ohjauksesta muutostyössään, mutta kokevat että eivät ole tulleet kohdatuksi nykyisissä palveluissa. Yhteiskehittämistyöpajassa kohderyhmää kuvaamaan luotiin käyttäjäpersoonan profiili, joka nimettiin Arjen Sankariksi.

Yhteiskehittämisen kontekstissa kohderyhmänä ovat edellä kuvattu asiakasryhmä, asiakasryhmän ammattilaisverkostojen toimijat, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut, työllisyyspalvelut (TE-toimisto, Laukaan kunta), järjestöt, seurakunnat ja muut vapaaehtoistoimijat sekä kokemusasiantuntijat, vertaistoimijat ja asiakasryhmän läheisverkostot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat kokemusasiantuntijat, vertaistoimijat ja asiakasryhmän muut verkostot kuten esimerkiksi läheiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 237 114

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 218 965

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 293 429

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 275 280

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän

Kunnat: Laukaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tilastotietokanta Kelaston mukaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevia työikäisiä Laukaalaisista naisia ja miehiä on suunnilleen yhtä paljon. Sama pätee pitkäaikaistyöttömien määrään sukupuolijakauman mukaan. Aktivointitoimenpiteissä vuonna 2017 aloittaneista puolestaan miesten suhteellinen osuus on ollut hieman naisia suurempi (142 / 126).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Nousukausi-hanke on sukupuolinäkökulmasta neutraali hanke.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Vaikka päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, niin hankesuunnitelma ja sen toteuttaminen noudattaa mm. perustuslakia, tasa-arvolakia ja yhdenvertaisuuslakia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 7
Ks. liitteenä oleva hankesuunnitelma.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Ks. liitteenä oleva hankesuunnitelma.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 5
Ks. liitteenä oleva hankesuunnitelma.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Nousukausi-hanke toimi 2018 - 2020 Laukaan alueella ja löysi alusta alkaen hyvin paikkansa osallistujien parissa. Hankkeen kohderyhmää olivat 16 - 64- vuotiaat syrjäytetyt työikäiset jumissa olevat laukaalaiset ihmiset. Hankkeen toiminta oli aktiivista koko hankkeen ajan, lukuun ottamatta koronan aiheuttamia rajoituksia kokoontumisiin maaliskuusta 2020 lähtien. Hankkeen aikana hankkeeseen osallistui 125 osallistujaa, joista 52 oli naisia.
Hankkeen tavoitteena oli jalkautua eri puolille Laukaata asiakkaiden pariin. Hankkeen työntekijät jalkautuivat ympäri Laukaata sivukyliä myöten ja löysivät paikkansa toimijoina osallistujien ”muutoskoutsina”. Yhdessä opeteltiin arjen hallintaa, harjoitettiin työelämätaitoja ja asetettiin omia tavoitteita. Yksilötyöstä edettiin ryhmävalmennukseen, joita järjestettiin myös sivukylillä. Nousukausi-hankkeessa palvelua vietiin siis sinne, missä asiakkaat olivat. Hankkeessa ryhmäpalveluja kehitettiin ryhmän oman toimintadynamiikan mukaisesti ja ryhmäläisten omista asiakastarpeista käsin.
Hankkeen tavoitteena oli luoda Laukaaseen keskeiselle paikalle kohtaamispaikka, joka tarjoaa kohderyhmälle edellytykset oman elämänsä muutostyölle ja joka mahdollistaa vuorovaikutteisen toiminnan. Tärkeänä toimenpiteenä mainittakoon kohtaamispaikan ja tilan avaaminen Laukaan keskustaan. Tilassa hankkeen Romano-ryhmä piti osallisuuskahvilaa, järjestäen lisäksi erimuotoisia teemallisia hetkiä yhdessä tehden ja virka-aikojen ulkopuolella.
Hanke toteutti kokemusasiantuntija koulutuksen, josta valmistui 9 kokemusasiantuntijaa erilaisiin asiantuntija tehtäviin. Kokemusasiantuntijakoulutuksesta valmistui myös Pro Gradu tutkielma, joka selvitti kokemusasiantuntijakoulutuksen merkittävyyttä kokemusasiantuntijoille. Hankesuunnitelman mukaisesti vertaisneuvojakoulutuksen tilalla järjestettiin kokemusasiantuntijakoulutus. Kokemusasiantuntijoilla oli omaa halua ja tahtoa auttaa vertaistuellisesti toisia ihmisiä, joten hankkeen kohtaamispaikka toimi myös kokemusasiantuntijoiden kohtaamispaikkana, jossa kokemusasiantuntijoiden toimenkuva vakiintui ja saatiin jatkuvuutta koulutukselle. Kokemusasiantuntijatoimintaa on ollut virka-ajan ulkopuolella ja sitä kautta on saatu tukea ihmisten arkiselviytymiseen ja hyvinvointiin. Kohtaamistila on toiminut toimintaympäristönä kokemusasiantuntijoille sekä ryhmätoiminnan paikkana Laukaan keskustassa. Hankesuunnitelman mukaisesti oli tarkoitus, että kokemusasiantuntijat kouluttavat vertaisohjaajia osallistujien tueksi. Tämä suunnitelma kaatui kuitenkin koronan myötä eikä kyseistä koulutusta pystytty järjestämään keväällä 2020.
Yhteinen kohtaamispaikka ei saanut odotettua suosiota ja paikka oli hieman sivussa. Päätettiin etsiä parempi ja käytännöllisempi tila hankkeen loppuaikana. Tila löytyi heinäkuussa 2020, mutta korona rajoitti toiminnan aloittamista vielä silloin. Loppuvuodesta tila saatiin jälleen kohtaamispaikan mukaiseen toimintaan.
Kestävää kehitystä toteutettiin koko hankkeen ajan. Hankittiin yhdessä sosiaalista ja taloudellista pääomaa ja ihmeteltiin metsän monimuotoisuutta, kerättiin marjoja, kierrätettiin jätteitä ja kasvatettiin palstalaatikoissa perunoita.
Hanke siis kehitti ja kokeili useita erilaisia osallisuutta tukevia ryhmiä, joista muutama jäi elämään osaksi Väentuvan toimintaa myös hankkeen päätyttyä. Nosteryhmä, johon kuului kuntosaliharjoittelua ja sählyä on jatkanut toimintaansa hankkeen päätyttyä omana toimintana. Väentuvan retrokeitaan tiloissa kohtaamispaikka on löytänyt paikkansa ja jatkanut itsenäisesti toimintaa. Samoin hankkeen aikana perustettu romaniyhdistys on edelleen voimissaan. Hankkeen osallistujille tehdyn palautteiden mukaan osallistujilla oli ollut hankkeen aikana osallisuuden kokemista ja sitä kautta rohkaistumista ja voimaantumista oman elämän suunnitteluun. Osalla päihteitten käyttö oli vähentynyt ja toivottomuuden sijaan oli tullut toivoa paremmasta elämästä. Hankkeen tuloksista mainittakoon, että hankkeen aloittaessa osallistujista työelämän ulkopuolella oli 44, hankkeen päättyessä luku oli 28. Hankkeen osallistujista 8 oli lähtenyt opiskelemaan ja 14 työllistynyt. Yhteiskunnallisesti luvut ovat merkittäviä.