Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21382

Hankkeen nimi: DuuniStep

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Äänekosken Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0208589-6

Jakeluosoite: PL 41, Piilolantie 17

Puhelinnumero: (014) 5192 11

Postinumero: 44101

Postitoimipaikka: Äänekoski

WWW-osoite: http://www.poke.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Koskenlahti Anna-Maija

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anna-maija.koskenlahti(at)poke.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 351516

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Saarijärven kaupunki, 0176975-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on yhdistää uudenlaisella tavalla kuntatoimijan ja koulutuspalvelujen tuottajan osaaminen ja toimintaprosessit yhdeksi työllisyyden edistämistä, niin työnhakijoita kuin työnantajia palvelevaksi kokonaisuudeksi.

Hankkeella vähennetään alueen työttömyyttä ja kohtaanto-ongelmaa, parannetaan tiedonkulkua erikseen järjestetyn koordinoinnin ansiosta ja valmistaudutaan myös maakuntauudistuksen tuomiin uudistuksiin. Hankkeessa perustetaan niin työnhakijoita, työantajia kuin osaamisen kehittäjiä palveleva koordinaatiopiste, joka kokoaa paikalliset palvelut ja toimijat verkostoksi ja siten parantaa tiedon- ja palvelujen tuntemusta ja niiden käyttöastetta. Koordinaatiopisteessä niin työnhakijoiden kuin työnantajien henkilökohtainen ohjaus ja osaamisen kehittäminen työelämälähtöisesti ja ennakoivasti ovat keskeisessä roolissa.

Toimenpiteet ovat
•selvitys uudenlaisen työn mahdollisuuksista muilla kuin yritysten työmarkkinoilla
•ennakoiva uraohjaus
•osaamisen kehittämisen uudet mallit
•työnhakijan ja työnantajan kohtaannon ja rekrytointiprosessin kehittäminen
•paikallisen koordinointipisteen ja sen ympäröivän verkoston rakentaminen toimintamalliksi
•toimintamallin kehittäminen jatkuvan arvioinnin kautta

Hankkeen tuloksena syntyy toimiva alueellinen palvelumalli, jossa yhdistyvät alueen työnhakijoiden sekä yritysten ja työnantajien työvoimatarpeen vastaamiseen liittyvät palvelut ja toiminta. Palvelu on imagoltaan positiivinen. Koordinaatiopalvelu on muokattu hankkeen kehittämistoiminnan kautta toimivaksi osaksi tukemaan sekä työnhakijoiden työllistymistä että työnantajien henkilöstön rekrytointia ja osaamisen kehittämistä. Henkilöstön rekrytointitarpeeseen, osaajien hankkimiseen ja ennakointiin liittyvä tiedonkulku on tehostunut. Alueen työnhakijat ja työntekijät osaavat hyödyntää kehitettyä palvelua. Lisäksi heidän työuraansa liittyvä suunnitelmallisuus ja oman osaamisen kehittäminen ovat tehostuneet. Kynnys hakeutua opiskelemaan, kokeilla yrittäjyyttä ja kehittää omaa osaamistaan ja ammattitaitoa madaltuu. Uraohjauksessa kiinnitetään huomiota alueen työmarkkinoiden nykyiseen ja tulevaan tarpeeseen. Työnantajien käyttöön on rakennettu koordinoitu palvelukokonaisuus, josta he saavat tukea henkilöstön rekrytointiin, osaamisvajeen tunnistamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Palvelun kautta pyritään myös vaikuttamaan työnantajien toimintaan siten, että he voisivat pohtia tulevaisuuden työvoimatarpeitaan ennakoivasti, jolloin tietoa voidaan hyödyntää osaamisen kehittämisen palveluissa. Hankkeen tuloksena alueelle on kehittynyt paikallisia työmarkkinoita ennakoiva palvelumalli, joka koordinoi alueen työnhaku-, rekrytointi- ja osaamisen kehittämisen palveluita. Tuloksena syntyy myös selvitys muun kuin työllistävän yrityssektorin potentiaalista työllistää työttömiä ja työttömyysuhan alla olevia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaiset kohderyhmät ovat

•alueen työttömät ja työttömyysuhan alaiset henkilöt. Erityisesti huomioidaan kaikki alle 30-vuotiaat nuoret kohderyhmään kuuluvat, myös vastavalmistuneet henkilöt, jotka eivät ole saaneet valmistumisen jälkeen töitä. Lisäksi kohderyhmät pyritään tavoittamaan heti työttömyyden alkaessa
•alueen työnantajat/yritykset, erityisesti rekrytoivat tai sitä suunnittelevat
•alueen työllisyyden hoidon toimijat ja ohjausverkosto

Hanke palvelee myös sellaisia Saarijärven alueen työttömiä tai työttömyysuhan alaisia henkilöitä, jotka ovat mahdollisesti hakeutumassa muualle, esim. lähiseudulle töihin. Toisaalta myös yritys, joka on potentiaalinen alueen työttömän henkilön työllistäjä, kuuluu hankkeen palvelun piiriin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat

•yrityspalvelujen henkilöstö
•alueen ammattiin valmistuvat opiskelijat
•työpaikkaohjaajat ja työelämän arvioijat
•koulutuspalvelujen tuottajien opiskelija- ja yritysrajapinnassa työskentelevät henkilöt
•henkilöstöpalveluyritykset
•peruskoulun ja lukion opot

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 60 960

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 23 592

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 437 063

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 31 455

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren

Kunnat: Saarijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 70

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 251

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toteuttajilla on tiedossa hankkeen vaikutuspiiriin kuuluvat henkilöt sukupuolijakauman mukaisesti, Saarijärvellä oli joulukuun lopussa 2017 työttömistä työnhakijoista naisia 342 ja miehiä 437. Potentiaalisia työpaikkoja on alueella kuitenkin enemmän miesvaltaisille aloille, ja erityisesti nämä alat ovat olleet vailla osaajia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toimintamalli rakennetaan sopimaan kaikille kohderyhmään kuuluville sukupuolesta huolimatta. Kuitenkin osaamisen kehittämisen ja työnantajayhteistyössä voidaan etsiä ratkaisuja erityisesti työvoimapulasta kärsiville miesvaltaisille aloille, kuten kone - ja rakennusala. Ohjaus ja valmennustoimenpiteiden suunnittelussa ja niiden toteutuksessa huomioidaan sukupuolinäkökulma. Hankkeen aikana tuetaan naisten sijoittumista miesvaltaisille aloille mm. uraohjauksen keinoin ja pyritään näin vähentämään sukupuolten välistä segregaatiota koulutuksessa ja työelämässä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Ammatillisen osaamisen kehittämiseen osallistuvien henkilöiden kautta hankkeen toimenpiteillä voi olla vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävään kehitykseen
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Hankkeella ei nähdä olevan merkittäviä vaikutuksia, mutta mikäli hankkeessa mukana olevien henkilöiden osaamisen kehittäminen kohdistuu tähän, vähäistä vaikutusta voidaan nähdä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei nähdä olevan merkittäviä vaikutuksia tähän.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Hankkeella ei nähdä olevan merkittäviä vaikutuksia tähän.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei nähdä olevan vaikutuksia tähän.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Ei merkittäviä vaikutuksia, ainoastaan henkilöiden osaaminen voi tuoda vähäisiä vaikutuksia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Ei merkittäviä vaikutuksia, ainoastaan henkilöiden osaaminen voi tuoda vähäisiä vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 8
Hankkeen toimenpiteillä voidaan vaikuttaa paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehitykseen. Hankkeessa luodaan uutta toimintamallia ja keskitytään kohtaanto-ongelman vähentämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 5
Hankkeessa kehitetään mallia nimenomaan aineettomaan palvelutuotteeseen.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Ratkaisujen löytäminen paikallisten työntekijöiden ja yritysten kohtaamiseen vähentää liikkumisen ja logistiikan käyttöä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 6
Hyvinvointia ja sosiaalisen kestävän kehityksen mukaista toimintaa hankkeella edistetään kohderyhmän osalta mm. ohjauksen ja ammatillisen osaamisen toimenpiteiden kautta. Osaaminen ja työllistyminen vaikuttaa henkilöiden hyvinvoinnin kasvuun.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Tasa-arvon edistäminen näkyy eri ikäisten ja eri sukupuolta tai etnistä taustaa edustavien työllisyyden edistämisenä ja palveluohjauksena.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta pyritään edistämään mm. koulutuksissa huomioimalla ihmisten erilainen tausta, kulttuuri ja ikä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei nähdä olevan merkittäviä vaikutuksia tähän.
Ympäristöosaaminen 2 2
Ympäristöosaaminen voi lisääntyä paikallisissa työnantajissa mm.rekrytoitavien henkilöiden kautta ja mikäli työnhakijoita ohjautuu ja osallistuu ammatilliseen tutkinnon suorittamiseen, missä tämän alue on yhtenä osana.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-