|
|
|
Hankekoodi: S21382
Hankkeen nimi: DuuniStep
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Äänekosken Ammatillisen Koulutuksen kuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0208589-6
Jakeluosoite: PL 41, Piilolantie 17
Puhelinnumero: (014) 5192 11
Postinumero: 44101
Postitoimipaikka: Äänekoski
WWW-osoite: http://www.poke.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Koskenlahti Anna-Maija
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anna-maija.koskenlahti(at)poke.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 351516
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on yhdistää uudenlaisella tavalla kuntatoimijan ja koulutuspalvelujen tuottajan osaaminen ja toimintaprosessit yhdeksi työllisyyden edistämistä, niin työnhakijoita kuin työnantajia palvelevaksi kokonaisuudeksi.
Hankkeella vähennetään alueen työttömyyttä ja kohtaanto-ongelmaa, parannetaan tiedonkulkua erikseen järjestetyn koordinoinnin ansiosta ja valmistaudutaan myös maakuntauudistuksen tuomiin uudistuksiin. Hankkeessa perustetaan niin työnhakijoita, työantajia kuin osaamisen kehittäjiä palveleva koordinaatiopiste, joka kokoaa paikalliset palvelut ja toimijat verkostoksi ja siten parantaa tiedon- ja palvelujen tuntemusta ja niiden käyttöastetta. Koordinaatiopisteessä niin työnhakijoiden kuin työnantajien henkilökohtainen ohjaus ja osaamisen kehittäminen työelämälähtöisesti ja ennakoivasti ovat keskeisessä roolissa.
Toimenpiteet ovat
•selvitys uudenlaisen työn mahdollisuuksista muilla kuin yritysten työmarkkinoilla
•ennakoiva uraohjaus
•osaamisen kehittämisen uudet mallit
•työnhakijan ja työnantajan kohtaannon ja rekrytointiprosessin kehittäminen
•paikallisen koordinointipisteen ja sen ympäröivän verkoston rakentaminen toimintamalliksi
•toimintamallin kehittäminen jatkuvan arvioinnin kautta
Hankkeen tuloksena syntyy toimiva alueellinen palvelumalli, jossa yhdistyvät alueen työnhakijoiden sekä yritysten ja työnantajien työvoimatarpeen vastaamiseen liittyvät palvelut ja toiminta. Palvelu on imagoltaan positiivinen. Koordinaatiopalvelu on muokattu hankkeen kehittämistoiminnan kautta toimivaksi osaksi tukemaan sekä työnhakijoiden työllistymistä että työnantajien henkilöstön rekrytointia ja osaamisen kehittämistä. Henkilöstön rekrytointitarpeeseen, osaajien hankkimiseen ja ennakointiin liittyvä tiedonkulku on tehostunut. Alueen työnhakijat ja työntekijät osaavat hyödyntää kehitettyä palvelua. Lisäksi heidän työuraansa liittyvä suunnitelmallisuus ja oman osaamisen kehittäminen ovat tehostuneet. Kynnys hakeutua opiskelemaan, kokeilla yrittäjyyttä ja kehittää omaa osaamistaan ja ammattitaitoa madaltuu. Uraohjauksessa kiinnitetään huomiota alueen työmarkkinoiden nykyiseen ja tulevaan tarpeeseen. Työnantajien käyttöön on rakennettu koordinoitu palvelukokonaisuus, josta he saavat tukea henkilöstön rekrytointiin, osaamisvajeen tunnistamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Palvelun kautta pyritään myös vaikuttamaan työnantajien toimintaan siten, että he voisivat pohtia tulevaisuuden työvoimatarpeitaan ennakoivasti, jolloin tietoa voidaan hyödyntää osaamisen kehittämisen palveluissa. Hankkeen tuloksena alueelle on kehittynyt paikallisia työmarkkinoita ennakoiva palvelumalli, joka koordinoi alueen työnhaku-, rekrytointi- ja osaamisen kehittämisen palveluita. Tuloksena syntyy myös selvitys muun kuin työllistävän yrityssektorin potentiaalista työllistää työttömiä ja työttömyysuhan alla olevia.
Varsinaiset kohderyhmät ovat
•alueen työttömät ja työttömyysuhan alaiset henkilöt. Erityisesti huomioidaan kaikki alle 30-vuotiaat nuoret kohderyhmään kuuluvat, myös vastavalmistuneet henkilöt, jotka eivät ole saaneet valmistumisen jälkeen töitä. Lisäksi kohderyhmät pyritään tavoittamaan heti työttömyyden alkaessa
•alueen työnantajat/yritykset, erityisesti rekrytoivat tai sitä suunnittelevat
•alueen työllisyyden hoidon toimijat ja ohjausverkosto
Hanke palvelee myös sellaisia Saarijärven alueen työttömiä tai työttömyysuhan alaisia henkilöitä, jotka ovat mahdollisesti hakeutumassa muualle, esim. lähiseudulle töihin. Toisaalta myös yritys, joka on potentiaalinen alueen työttömän henkilön työllistäjä, kuuluu hankkeen palvelun piiriin.
Välillisenä kohderyhmänä ovat
•yrityspalvelujen henkilöstö
•alueen ammattiin valmistuvat opiskelijat
•työpaikkaohjaajat ja työelämän arvioijat
•koulutuspalvelujen tuottajien opiskelija- ja yritysrajapinnassa työskentelevät henkilöt
•henkilöstöpalveluyritykset
•peruskoulun ja lukion opot
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 327 798
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 245 689
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 437 063
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 327 584
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren
Kunnat: Saarijärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 70
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 27
Suunniteltu: 251
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 2 |
| Ammatillisen osaamisen kehittämiseen osallistuvien henkilöiden kautta hankkeen toimenpiteillä voi olla vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävään kehitykseen | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Hankkeella ei nähdä olevan merkittäviä vaikutuksia, mutta mikäli hankkeessa mukana olevien henkilöiden osaamisen kehittäminen kohdistuu tähän, vähäistä vaikutusta voidaan nähdä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei nähdä olevan merkittäviä vaikutuksia tähän. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Hankkeella ei nähdä olevan merkittäviä vaikutuksia tähän. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei nähdä olevan vaikutuksia tähän. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Ei merkittäviä vaikutuksia, ainoastaan henkilöiden osaaminen voi tuoda vähäisiä vaikutuksia. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 1 |
| Ei merkittäviä vaikutuksia, ainoastaan henkilöiden osaaminen voi tuoda vähäisiä vaikutuksia. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 8 |
| Hankkeen toimenpiteillä voidaan vaikuttaa paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehitykseen. Hankkeessa luodaan uutta toimintamallia ja keskitytään kohtaanto-ongelman vähentämiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 5 |
| Hankkeessa kehitetään mallia nimenomaan aineettomaan palvelutuotteeseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Ratkaisujen löytäminen paikallisten työntekijöiden ja yritysten kohtaamiseen vähentää liikkumisen ja logistiikan käyttöä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 6 |
| Hyvinvointia ja sosiaalisen kestävän kehityksen mukaista toimintaa hankkeella edistetään kohderyhmän osalta mm. ohjauksen ja ammatillisen osaamisen toimenpiteiden kautta. Osaaminen ja työllistyminen vaikuttaa henkilöiden hyvinvoinnin kasvuun. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Tasa-arvon edistäminen näkyy eri ikäisten ja eri sukupuolta tai etnistä taustaa edustavien työllisyyden edistämisenä ja palveluohjauksena. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta pyritään edistämään mm. koulutuksissa huomioimalla ihmisten erilainen tausta, kulttuuri ja ikä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei nähdä olevan merkittäviä vaikutuksia tähän. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 2 |
| Ympäristöosaaminen voi lisääntyä paikallisissa työnantajissa mm.rekrytoitavien henkilöiden kautta ja mikäli työnhakijoita ohjautuu ja osallistuu ammatilliseen tutkinnon suorittamiseen, missä tämän alue on yhtenä osana. | ||
Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama DuuniStep -hanke vastasi toiminta-alueeltaan esille nousseisiin tarpeisiin yhdistää kuntatoimijan ja koulutuspalvelujen tuottajan osaaminen sekä toimintaprosessit uudeksi työnhakijoita ja työnantajia palvelevaksi työllisyyttä edistäväksi kokonaisuudeksi. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston ja Saarijärven kaupungin toteuttama hanke toimi Saarijärvellä kohderyhmänään alueen työttömät ja työttömyysuhan alaiset henkilöt, työnantajat ja yritykset sekä alueen työllisyyden hoidon toimijat ja ohjausverkosto.
Projektitoiminnan ydintavoite, työllisyyden edistämisen paikallisen toimintamallin rakentaminen ja kehittäminen, toteutui suunnitellusti Saarijärven kaupungin ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston yhteishankkeena. Yhteistyö alueen työllisyystoimijoiden kanssa tiivistyi hankeaikana ja synnytti muun muassa työnhakijoiden teemapäivä -infot, yhteiset sosiaalisen median tilit sekä palvelupolkukuvaukset asiakkaiden, toimijoiden ja työnantajienkin hyödynnettäväksi. Hankeaikana toteutettiin kaksi Mahdollisuuksien markkinat -tapahtumaa.
DuuniStepin tarjoama paikallinen, arkisin kaikille asiakkaille ilman ajanvarausta avoinna oleva työllisyyden hoidon lähipalvelu koettiin tärkeäksi sekä työnhakija-asiakkaiden että työnantajien näkökulmasta. Kunnan työllisyyspalvelut täydentyivät hankkeen ajan ammattiopiston osaamisen kehittämisen palveluilla, joita on muuten harvoin tarjolla muille kuin oppilaitosten opiskelijoille. Hanke osoitti työnhakijoiden hyötyvän merkittävästi opinto- ja uraohjauksen palveluista. Ura- ja opinto-ohjaajan ohjausta sai peräti 40 prosenttia hankkeen 224 asiakkaasta. Hankeasiakkuuden aikana opinnoissa aloitti 30 henkilöä ja hankkeen aikana työllistyi yhteensä 67 hankeasiakasta. Päättövaiheen kyselyssä henkilökohtaista palveluohjausta piti oman työllistymisensä ja tulevaisuuden suunnittelun kannalta tärkeänä tai erittäin tärkeänä jopa 86% asiakkaista. 56% kertoi saamansa palveluohjauksen tukeneen työllistymisen tavoitteita tai selkeyttäneen tulevaisuuden suunnitelmia joko paljon tai erittäin paljon.
Asiakkaan tarpeen mukaan kohdennettu tavoitteellinen ammatillinen valmennus toimi erinomaisena osaamisen lisäämisen työkaluna esimerkiksi työkokeilujaksoon sisällytettynä. Tiettyyn työelämässä tarvittavaan taitoon tai osaamiseen suunnattu ”täsmäopetus” mahdollisti ammattitaidon kasvattamisen nopeasti ja joustavasti. Ammatillinen valmennus, joka sisällöltään vastaa erinomaisesti hallitusohjelmassa olevaan jatkuvan oppimisen uudistamiseen, on tällä hetkellä toimijoiden hyödynnettävissä vain osana hanketoimintaa. Hanketoimijat laativat ammatillisen valmennuksen kannanoton, jossa todettiin työnteon ja kouluttautumisen rajapinnalle sijoittuvan ammatillisen valmennuksen vaativan oman rahoitusmallinsa ja juurruttamisen valtakunnallisesti käytössä olevaksi palveluksi kaikille työnhakija-asiakkaille. Joustava ja nopeasti toteutettavissa oleva ammatillinen valmennus olisi yksi kohtaanto-ongelman ratkaisuun tarvittavista työkaluista.
Hankkeessa toteutetun Työn virta -selvityksen mukaan alueen mikroyrityksissä ja kotitalouksissa piilossa olevan työn määrä on huomattava, jopa 2500 henkilötyöpäivää. Sekä kotitaloudet että yritykset arvostavat joustavaa työllistymistä ja työllistämistä sekä nopeaa rekrytointia. Selvitys kannusti pohtimaan mahdollisuutta luoda paikallinen sähköisen työnvälityspalvelu, jonka käyttöön sekä työnantajat että työnhakijat suhtautuivat myönteisesti. Todennettujen työvoimatarpeiden ja työnhakijoiden osaamisen vastaavuutta tulisi myös tutkia tarkemmin.
DuuniStep -hankkeen palveluohjauksessa testattu Hakosalo-asiakkuudenhallintajärjestelmä osoitti toimivuutensa asiakasseurannassa sekä yritysten ja työnhakijoiden törmäyttämisen työkaluna. Yrityskoordinaattori hyödynsi C&Q -menetelmää laatimalla Perusturvaliikelaitos Saarikan ympärivuorokautisen hoivan yksikköön tarkan lähihoitajan osaamisprofiilin, jota tullaan hyödyntämään perusturvaliikelaitoksessa rekrytoinnin välineenä.
Koronapandemia pysäytti niin ammatillisen valmennuksen kuin yritys- ja työelämäkoordinaattorin yritysvierailutkin ja siirsi palvelu- ja opinto-ohjauksen etätyösuositusten ajaksi puhelimessa tai verkossa toteutettavaksi.
Hankkeen kehittämistyön tulokset ja hanketoiminnassa kehitetty palvelumalli jäävät käyttöön osana työllisyydenhoidon kuntakokeilun alueellisesta toteutusta. Yhteistyö seudun työllisyystoimijoiden kesken tulee jatkumaan edelleen tiiviinä.