Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21383

Hankkeen nimi: TiimiVerkko - Osallisuutta verkkovalmennuksesta

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: Piippukatu 2

Puhelinnumero: +358207438100

Postinumero: 40100

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sanna Paasu-Hynynen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna.paasu-hynynen(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405745780

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Jyväskylän Katulähetys ry, 0208192-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen valmistelu on käynnistynyt kentältä nousseen tarpeen myötä. Keskusteluissa asiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa on tunnistettu työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden kuntoutuksesta puuttuvan etäkuntoutusmahdollisuudet (erilaisten etäteknologiaa hyödyntävien sovellusten tavoitteellinen käyttö osana kuntoutusta esim.palveluohjaus, kuntoutumisen tuki, sosiaalisen toimintakyvyn lisääminen, psykososiaalinen tuki), vaikka erilaisia työkykyä, osallisuutta ja toimintakykyä vahvistavia sovelluksia olisi mahdollista ottaa kasvotusten tapahtuvan kuntoutumisen tueksi. Haasteet asiakkaiden tavoitettavuudessa johtuen mm. välimatkoista, kulkuyhteyksistä, sosiaalisista rajoitteista ja aikatauluongelmista tukevat tarvetta uusille palvelumuodoille. Myös meneillään olevat kansalliset uudistukset sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden että julkisten palveluiden digitalisaation osalta painottavat palveluiden asiakaslähtöisyyttä, oikea-aikaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta. Keskeisinä elementteinä ovat myös eriarvoisuuden vähentäminen sekä resurssien tehokkaampi käyttö.

Tiimiverkko hankkeessa kehitetään uudenlaisia etäkuntoutuspalveluita osaksi olemassa olevia työ- ja toimintakykyä edistäviä palveluita. Kohderyhmänä ovat työelämän ulkopuolella olevat henkilöt joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin mm. pitkäaikaistyöttömät, koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat. Lisäksi hankkeen kohderyhmänä ovat etäkuntoutuspalveluiden kehittämiseen osallistuvien organisaatioiden työntekijät hankkeen pilottiyksiköissä (Katulähetys: yksilövalmentajat, nuorisotyön ohjaajat, asumisyksiköiden ohjaajat; Äänekoski: elinvoimayksikkö, etsivä nuorisotyö, sosiaalityö; Laukaa: työllisyyspalvelu, sosiaalityö, etsivä nuorisotyö).

Tämän hankkeen päätavoitteena on kehittää matalan kynnyksen etäkuntoutuspalveluita työelämän ulkopuolella oleville henkilöille. Osatavoitteina on 1. Ottaa käyttöön etäkuntoutus osana kohderyhmänä olevien asiakkaiden palveluja ja näin edistää etäkuntoutukseen osallistuvien työ- ja toimintakykyä sekä nopeuttaa heidän etenemistä kohti työelämää 2.Kehittää ammattilaisten etäohjaus- ja valmennustaitoja niin, että asiakkaan voimavarat tunnistetaan ja niitä tuetaan entistä paremmin aktiivisemmalla yhteydenpidolla, digitaalisten välineiden avulla 3.Vahvistaa kohderyhmän sekä heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten digitaitoja ja rohkaista ammattilaisia ottamaan käyttöön digiratkaisuja osaksi ohjaustyötään 4.Tukea digiratkaisujen käyttöönottoa tulevassa sote –mallissa kehittämällä uusia yhteistyömuotoja ja palveluita moniammatillisesti yli kuntarajojen ja 5.Kehittää ja mallintaa uusia kuntoutuspalveluja, jotka yhdistävät nykyisiin ohjausmuotoihin yksilöllisiä etäratkaisuja.

Hankkeessa toteutetaan seuraavat toimenpidekokonaisuudet: 1) Ammattilainen asiakkaana – etäkuntoutussovellusten omakohtainen kokeileminen 2) Digitaidot ja etäkuntoutusratkaisut haltuun – ammattilaisten ja asiakkaiden osaamisen vahvistaminen 3) Etäkuntoutusratkaisujen asiakaspilotit 4) Etäkuntoutuspalveluiden kehittäminen 5) Tulosten juurruttaminen 6) Arviointi ja 7) Tiedottaminen

Toimenpiteiden tuloksena syntyy uusia matalan kynnyksen etäkuntoutuspalveluita, joita voivat olla mm. moniammatillisesti verkossa toteutettava yksilö- ja ryhmävalmennus, itsehoitoon ohjaava verkkokuntoutus tai mobiilisti toteutettava voimavaroja tukeva ohjaus. Etäkuntoutukseen osallistuneiden työ- ja toimintakyky paranee, kuntoutumisprosessi ja eteneminen kohti työelämää nopeutuu. Asiakkaiden ja työntekijöiden digitaidot paranevat ja ammattilaisten etäohjaus- ja valmennustaidot kehittyvät niin, että asiakkaan voimavarat tunnistetaan ja niitä tuetaan entistä paremmin digitaalisten välineiden avulla moniammatillisena yhteistyönä. Lisäksi kehitetään toimintatapa ammattilaisille, jolla etäkuntoutuspalveluiden käyttöönotto osaksi omaa työtä tapahtuu sujuvasti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaista kohderyhmää ovat: pitkäaikaistyöttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat henkilöt, koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat (esim. osatyökykyiset tai vammaiset henkilöt).

Lisäksi hankkeen kohderyhmänä ovat etäkuntoutuspalveluiden kehittämiseen osallistuvien organisaatioiden työntekijät hankkeen pilottiyksiköissä, joita ovat Katulähetys, Äänekosken kaupunki ja Laukaan kunta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen tuloksista hyötyvät muut Keski-Suomen kunnat, erityisesti sosiaalipalveluiden järjestäjät ja tuottajat. Hankkeesta hyötyvät välillisesti myös osallistujaorganisaatioiden muut työntekijät, jotka eivät välittömästi osallistu hankkeen toimenpiteisiin. Etäkuntoutusmalli voi toimia myös kansallisena toimintamallina toteuttaa kuntouttavaa työtoimintaa tai työvalmennusta.
Hanke tuottaa välillisesti hyötyä myös digitaalisten ohjaus- ja neuvontasovellusten valmistajille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 236 489

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 226 758

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 336 422

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 324 452

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Äänekosken

Kunnat: Äänekoski, Jyväskylä, Laukaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 322

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Etäkuntoutuspalvelu ei ole sukupuolisidonnaista. Toimenpiteiden suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon toimijoiden kautta saatava asiakasnäkökulma, millaisia palveluja miehet ja naiset etäpalveluilta kaipaavat ja hyödynnetään tätä tietoa suunniteltaessa etäkuntoutuksen sisältöjä asiakkaille. Hankkeessa osallistetaan myös asiakkaita kehitystyöhön.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toteutuksessa otetaan huomioon, miten etäkuntoutuspalveluita tulee suunnata,että ne tavoittavat sekä miehet että naiset tasaveroisesti. Suurin osa pilottiyksiköiden työntekijöistä on naisia, joten hankkeen toimenpiteet kasvattavat naisvaltaisen alan digiosaamista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on etäkuntoutuspalveluiden lisääminen tasa-arvoisesti. Se tarkoittaa kaikille avointa ja saavutettavissa olevaa matalan kynnyksen palvelua.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 3
Hanke edistää digitaalisten välineiden ja ympäristön käyttöä asiakkaiden ohjaamisessa. Hankkeessa suositaan digitaalista materiaalia. Luonnonvarojen käyttö on vähäistä, pääasiassa materiaalit ja energia.Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä materiaaleja ja yhteydenpitoa ja kehitetään digitaalisia palveluratkaisuja, jotka vähentävät tarvetta fyysiseen liikkuvuuteen. JAMK noudattaa Green Office periaatteita
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Hanke edistää digitaalisten välineiden ja ympäristön käyttöä asiakkaiden ohjaamisessa. Luonnonvarojen käyttö on vähäistä, pääasiassa materiaalit ja energia.Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä materiaaleja ja yhteydenpitoa ja kehitetään digitaalisia palveluratkaisuja, jotka vähentävät tarvetta fyysiseen liikkuvuuteen. JAMK noudattaa Green Office periaatteita
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
ei vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei sisällä Natura -kohteita
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 4
Hankkeessa käytetään pääosin aineetonta pääomaa. Hankkeessa ei tuoteta juurikaan paperista materiaalia, vaan kaikki on sähköisessä muodossa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
ei vaikutuksia
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 6
Hankkeen toiminnalla vaikutetaan ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja työkykyyn positiivisesti ja sitä kautta vahvistetaan alueen työllisyyttä ja elinkeinorakennetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Hankkeessa kehitetään aineettomia tuotteita, joita jatkojalostetaan osallistujaorganisaatioiden toimesta hankkeen päätyttyä Hankkeessa kehitetään palvelumalli, jonka avulla lisätään pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työkykyä ja kokonaishyvinvointia.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Digitaalisten palvelujen käyttöönotto vähentää fyysisen liikkumisen tarvetta, jolloin esim. yksityisautoilu vähenee. Digitaalisten ympäristöjen kehittäminen ei vaadi liikkumista, vaan ko. ympäristöt mahdollistavat online -tapaamisten toteuttamisen
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeen tavoitteena on luoda digitaalisia ratkaisuja hyödyntävä etäkuntoutusmalli, jota voidaan levittää hyödynnettäväksi koko maakunnassa. Etäkuntoutuksella edistetaään osallistujien työ- ja toimintakykyä sekä osallisuutta.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Hanke pyrkii edistämään sosiaalisesti heikommassa asemassa ja/tai syrjäytymisvaarassa olevien tasa-arvoa tarjoamalla entistä helpommin saatavilla olevia kuntoutuspalveluita. Hanke parantaa naisten digiosaamista ja auttaa sosiaalisesti rajoittuneita asiakkaita osallistumaan oman hyvinvointinsa edistämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Suunnitellut palvelut edistävät yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tarjoamalla helposti saavutettavia ja maksuttomia palveluja niitä tarvitseville.Hanke kohdistuu työelämän ulkopuolella oleviin henkilöihin, joiden terveyskäyttäytymiminen on ollut heikompaa. Tästä syystä hanke osaltaan pyrkii kaventamaan eriarvoistumista ja alueellisia eroja.
Kulttuuriympäristö 0 0
ei vaikutuksia
Ympäristöosaaminen 0 0
ei vaikutuksia

9 Loppuraportin tiivistelmä

Digitaidot ovat asia, jota tarvitaan jatkuvasti enenevässä määrin. Monella taholla digitaidoista on jääty reilusti jälkeen, eikä riittävää osaamista ole mahdollista saada vain sisäisillä toimilla. Toisaalta digitaitojen tarve on niin moninainen, että on vaikeaa määritellä mitä kaikkea osaamista tarvitsee. Monella ammattilaisella on haasteena uudenlaisien digipalveluiden käyttö asiakasohjauksessa, mikäli itse kokee, että digitaidot eivät ole riittävällä tasolla. Asiakkaalle digitaitojen merkitys on yhtä tärkeää ja digitaalisien palveluiden käyttöön ei haluta lähteä, jos koetaan, että osaamista ei ole riittävästi. Toisaalta digitaalinen palvelu voi jäädä vaillinaiseksi ja asiakas tyytymättömäksi, jos digipalveluiden erityispiirteisiin, kuten digivuorovaikutukseen, ei kiinnitetä riittävästi huomiota.

TiimiVerkko-hankkeessa haluttiin lisätä niin kohderyhmä ammattilaisten, kuin asiakkaiden digitaitoja, sekä ymmärrystä siitä millaisia erityispiirteitä erilaisissa digitaalisissa palveluissa on. Lisäksi TiimiVerkko-hankkeen tarkoituksena oli kehittää erilaisia digitaalisia palveluita osaksi kohderyhmien ammattilaisten ja asiakkaiden toimintoja. Digitaalisilla palveluilla pystyttiin laajentamaan jo olemassa olevia palveluita, sekä luomaan kokonaan uusia kokonaisuuksia esimerkiksi hyvinvoinnin tukemiseksi ja omien vahvuuksien määrittelemiseksi. Toimintojen kehittämisessä hyödynnettiin palvelumuotoilua ja yhteiskehittämistä, jolloin niin ammattilaiset, kuin asiakkaat toimivat rintarinnan ja tasa-arvoisesti.

Hankkeessa järjestettiin paljon erilaisia digitaitokoulutuksia ja digikokeiluita. Lisäksi digitaalisien palveluiden kehittämistä tuettiin mm. digikeskusteluilla, digisparraajilla, yksilöllisellä digituella, webinaareilla ja etätukiajoilla. Ammattilainen asiakkaana -verkkovalmennuksen kautta ammattilaiset saivat kokemuksen sitä millaista on osallistua etävalmennukseen asiakkaan roolissa. Valmennuksen sisällön kautta ammattilaiset saivat osaamista digitaalisen valmennuksen erityispiirteistä esimerkiksi vuorovaikutuksen ja sisällön tuottamisen suhteen.

Hankkeen kautta kohderyhmien digitaidot vahvistuivat, he saivat käyttöönsä useita erilaisia digitaalisia palveluita ja digitaalisuuden kehittymistä tukevia toimintoja,sekä osallistujien digiminäpystyvyys lisääntyi. Palveluiden juurruttamista tuettiin monenlaisin menetelmin mm. laatimalla palvelukuvaukset ja -lupaukset, sekä aikatauluttamalla palveluiden jatkokehittämistä.

Esimerkkeinä juurtuneista digitaalisista palveluista
- Kaksi perustettua digipajaa, joiden tarkoituksena on mahdollistaa digitaalisuudesta kiinnostuneiden asiakkaiden työkokeilut erilaisien digitaalisien toimintojen äärellä, sekä kouluttaa muita asiakkaita digitaidoissa
- Osaajaksi verkkovalmennus - työelämän ulkopuolella oleville, työttömille ja suuressa työttömyyden uhassa oleville asiakkaille suunnattu verkkovalmennus. Osaajaksi verkkovalmennuksen tarkoituksena on mm. lisätä osallistujien hyvinvointia, digitaitoja ja tunnistaa heidän vahvuuksiansa digitaalisella verkkovalmennusalustalla olevien erilaisien tehtävien avulla.
- Yksilövalmennus verkkoon teeman myötä Jyväskylän Katulähetys ry siirsi yksilövalmennuksellisia elementtejä verkossa toteutettavaksi, jonka myötä toiminta tehostui ja mahdollistui myös sellaisissa tilanteissa, jolloin kasvokkain tapahtuvaan toimintaan ei ollut mahdollisuuksia tai resursseja.
- Hyvinvointivalmennus - Hyvinvointirannekkeilla toteutettava valmennus, joka sisältää niin kasvokkain tapahtuvia kontakteja, kuin etätehtäviä. Jokainen osallistuja on saanut käyttöönsä hyvinvointirannekkeen, jota käyttämällä on voinut seurata esimerkiksi palautumista, liikkumista tai unen laatua. Jokainen on asettanut itsellensä hyvinvointitavoitteet, joiden toteutumista on ohjaten seurattu ja tuettu. Käytössä on ollut myös vertaistukea.

Hankkeen keskeisinä johtopäätöksinä niin asiakkaiden, kuin ammattilaisten näkökulmista havaittiin seuraavat asiat:

1) Digituki - Uusien digitaalisien palveluiden haltuunotto vaatii monenlaista tukea. Toiselle tueksi riittää ohjevideot, toinen haluaa kokeilla itse ja kolmas tarvitsee konkreettista kasvotusten tapahtuvaa ohjausta. Jokaisen yksilön ja organisaation on tärkeää kartoittaa digitukitarpeensa ja miettiä millaisia digitaitoja olisi tärkeää lisätä. Myös Digituki-hankkeessa on havaittu, että digitaidot ovat uudenlainen kansalaistaito ja siksi niiden tasapuolinen hallinta on oltava merkittävä valtakunnallinen tavoite (Digituki-hanke 2020).


2)Varaa aikaa kalenteriisi - Uuden palvelun/toiminnon opetteluun, ideointiin tai luomiseen on varattava riittävästi aikaa ja aika on tärkeää kalenteroida jo etukäteen omiin aikatauluihin. Monesti epäselvä, hieman etäinen tai uusi asia on helppo sivuuttaa muiden työ- tai arkikiireiden keskellä, mikäli sitä ei ole selkeästi kalenteroitu ja aikataulutettu etukäteen.



3)Tue kollegaasi tai vertaisessa asemassa olevaa - Uuden palvelun/toiminnon vastuuhenkilöillä voi olla suuri taakka kannettavanaan. He toimivat palvelun tukipilareina, jonka vuoksi heitä myös lähestytään useilla eri teemaisilla kysymyksillä ja usein vielä eri tahojen toimesta. Erityisesti palveluiden ensimmäinen toteutuskerta voi olla sen luojalle raskas, koska valmiita vastauksia ja toimintamalleja ei vielä ole olemassa. Tärkeää mahdollistaa mahdollinen työnohjaus, työnsparraus ja riittävä tiimi palveluiden taustalle, jotta yksittäinen henkilö ei saa liian suurta taakkaa kannettavakseen. Miettikää myös uuden palvelun tukihenkilöt. Kuka vastaa eri teeman kyselyihin esimerkiksi tietoturvaan, käyttöongelmiin tai sisältöihin liittyen?

4) Digiagentit kultaakin kalliimpia - Uuden palvelun luominen vaatii innostusta ja motivaatiota. Selvitä ketä asia eniten kiinnostaa, kuka kokee uuden haasteen juuri omakseen ja kenellä on halukkuutta kehittää palvelua? Löydettyäsi henkilön, joka vastaa kysymyksiin myöntävästi pidä hänestä kiinni ja tiiviinä osana prosessia. Tällaiset "sisäiset agentit" ovat suuri tekijä mahdollistamaan palveluiden kehittämisen buustaamalla niitä yhteisissä palavereissa, käyttämällä omaa työaikaansa ideointiin ja toteuttamiseen, sekä ylläpitämällä myönteistä kehittämisasennetta silloinkin, kun muiden motivaatio alkaa jo hiipumaan.



5) Think big - Liian usein pyrimme pysymään tutussa ja turvallisessa, ennalta suunnitellussa. Digitaalisia palveluita on hyvä lähteä ideoimaan vapaasti, ilman ennakkoasenteita. Koska sellaisista on kuitenkin vaikeaa päästä eroon niin on tärkeää, että mikäli prosessin aikana havaitaan jotain toimimatonta, on ihan ok myös haudata aiemmat ideat ja aloittaa kokonaan alusta. Toimiva lopputulos on usein erilaisien kokeiluiden ja niistä oppimisen lopputulos. Ei heti valmis ratkaisu, joka sellaisenaan istuu jokaisen arkeen. Joskus se hassuin ja epätavallisin idea voikin osoittautua parhaimmaksi. Ideoikaa yhdessä ja kuunnelkaa jokaisen ääntä.



6) Digiminäpystyvyys - Vahva minäpystyvyys antaa uskoa siihen, että ihminen selviytyy eteen tulevista haasteita esimerkiksi uusista ja vieraista työtehtävistä tai uudenlaisien toimintatapojen käyttöönotosta. TiimiVerkko-hankkeessa lanseerattiin termi "digiminäpystyvyys" kuvaamaan sitä muutosta, jota usean ammattilaisten ja asiakkaiden mielissä hankkeen aikana tapahtui. Alussa olleet digipeikot selätettiin ja digitaalisuutta lähestyttiin avoimin ja rohkein mielin. Digiminäpystyvyyden lisääntymiseen hankkeen aikana vaikuttivat mm. arjen haasteisiin vastanneet digikoulutukset, digiagenttien läsnäolo, digisparraajien tarjoama tuki, yksilöllisiin digiongelmiin tarjottu vierihoito, digikokeilut, vapaat keskustelut aiheesta ja työstäminen yhdessä. Uusien digitaalisien palveluiden kehittäminen, kokeileminen ja käyttöönotto on huomattavasti helpompaa, kun digiminäpystyvyys on kasvanut.

7)Merkittävintä ovat uudenlaiset toimintatavat, joita työyhteisöt itse kehittävät. Uuden teknologian tai digitalisaation käyttöönotto ei itsessään saa aikaan parempia palveluita, tyytyväisempiä asiakkaita tai toimivampia työyhteisöjä. Vasta uuden teknologian soveltaminen yhdessä uusien toimintatapojen kanssa tuo tavoitellut tuloksellisuushyödyt (Kunta-alalla seurataan työn murrosta 2019).

Lähteet:
Digituki 2020. Digi- ja väestötietojärjestelmä. Viitattu 14.12.2020. https://dvv.fi/digituki

Kunta-alalla seurataan työn murrosta. KT Kuntatyönantajat. Viitattu 14.12.2020. https://www.kt.fi/tyon-murros