Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21385

Hankkeen nimi: Palvelupolut kuntoon (PAKU)

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: Piippukatu 2

Puhelinnumero: +358207438100

Postinumero: 40101

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuija Ketola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuija.ketola(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358408345875

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Gradia, 0208201-1
Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, 1523864-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Palvelunkäyttäjien näkökulmasta palveluohjauksella on uudessa sote- ja maakuntarakenteessa ratkaiseva merkitys. Palveluohjaus (engl. case management tai care management) tarkoittaa toimintaa ja prosessia, jonka avulla pyritään sovittamaan asiakkaan palvelut paremmin yhteen, edistämään näin palvelujen kohdentamista sekä tarjoamaan asiakkaalle hänen tarvitsemiaan palveluita. Uuden sote- ja maakuntarakenteen edellyttämiä palveluohjauksen toimintamalleja ja menetelmiä ei ole vielä juurikaan kehitetty, mutta kehittämisen tarve on tunnistettu laajalti sekä Keski-Suomessa että valtakunnallisesti. Palveluohjauksen toimivuus on erityisesti paljon palveluja tarvitsevien työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden palvelupolkujen sujuvuuden näkökulmasta uuden sote-ja maakuntarakenteen kriittinen kohta eli ns. pullonkaulatekijä.

Palvelupolut kuntoon (PAKU)-hankkeen päätavoitteena on kehittää palveluohjauksen kokonaisvaltainen toimintamalli yhdessä paljon palveluita tarvitsevien työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden ja heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten kanssa. Toimintamallin avulla saavutetaan muutos, mikä varmistaa sen, että paljon palveluja tarvitsevat työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat henkilöt löytävät tarpeisiinsa vastaavan palvelupolun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Keski-Suomessa. Sujuvilla palvelupoluilla paitsi estetään palveluista syrjäytymistä ja terveys- ja hyvinvointierojen kasvua, myös lisätään kohderyhmään kuuluvien henkilöiden sosiaalista osallisuutta ja työ- ja toimintakykyä. Hankkeen päätavoite jakautuu neljään osatavoitteeseen, jotka ovat: 1) monialaisen intensiivisen ja järjestölähtöisen palveluohjauksen kehittäminen, 2) varhaisen tuen sosiaaliohjauksen (ennaltaehkäisevän palveluohjauksen) muotojen ja välineiden kehittäminen, 3) käyttäjälähtöisten, vuorovaikutuksellisten digitaalisten välineiden kehittäminen palveluohjaukseen ja 4) heikoimmassa työmarkkina-asemassa ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden sosiaalisen osallisuuden ja työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen.

Hanke toteutetaan yhteishankkeena niin, että päätoteuttajana on Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) ja osatoteuttajina ovat Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Koske) ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä (Gradia). Hanke sisältää seuraavat toimenpidekokonaisuudet: 1. Järjestölähtöinen palveluohjaus, 2. Palveluohjauksen laatukriteerit, 3. Varhaisen tuen sosiaaliohjaus, 4. Digitaalinen palveluohjaus, 5. Monialainen intensiivinen palveluohjaus, 6. Projektinhallinta ja -talous, 7. Arviointi, 8. Aloitus- ja päätöstilaisuudet, 9. Tiedottaminen ja viestintä sekä 10. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen.

Hankkeen konkreettisena päätuloksena syntyy paljon palveluja tarvitsevien työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden tarpeisiin vastaava palveluohjauksen kokonaisvaltainen toimintamalli, joka huomioi palveluohjauksen eri tasot. Toimintamalli otetaan käyttöön uudessa sote- ja maakuntarakenteessa Keski-Suomessa. Hankkeen osatuloksina luodaan 1) sekä palveluohjauksen järjestäjää että tuottajaa koskettavat asiakaslähtöiset yleiset laatukriteerit, 2) kohderyhmän tarpeisiin vastaavia palveluohjauksen digitaalisia toimintamalleja, 3) varhaisen tuen sosiaaliohjauksen (ennaltaehkäisevän palveluohjauksen) toimintamalleja, 4) monialaisen intensiivisen palveluohjauksen toimintamalli, 5) järjestölähtöisen palveluohjauksen toimintamalli sekä 6) parannetaan heikoimmassa työmarkkina-asemassa ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden sosiaalista osallisuutta ja työ- ja toimintakykyä ja sitä kautta työelämään suuntaavien henkilöiden työllistymisvalmiuksia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat paljon palveluja tarvitsevat työttömät tai työelämän ulkopuolella olevat (työikäiset) henkilöt, jotka osallistuvat hankkeeseen kehittäjäasiakkaina.

Kohderyhmänä ovat myös kuntien sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja työllisyyspalveluiden työntekijät, jotka osallistuvat hankkeen yhteiskehittämistoimintaan ja myös muuhun kehittämistyöhön (esim. koulutukselliset työpajat).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliseen kohderyhmään kuuluvat järjestöjen ja yritysten työntekijät; kansalaisyhdistykset ja -verkostot; muiden yhdyspintapalvelujen, kuten asumis-, liikenne- ja sivistyspalvelujen henkilöstö. Hankkeen välillinen kohderyhmäjoukko on laaja, sillä kohderyhmään kuuluvat asiakkaat tarvitsevat monialaisia palveluja ja silloin asiakaslähtöinen palveluintegraatio edellyttää laajaa yhteistyötä.

Välillisenä kohderyhmänä ovat myös sosiaali-, kuntoutus- ja terveysalan opiskelijat ja kouluttajat eri koulutusasteilla (Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 189 127

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 72 097

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 404 043

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 96 129

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Äänekosken

Kunnat: Jyväskylä, Viitasaari, Äänekoski, Pihtipudas, Jämsä, Laukaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 195

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysi perustuu tuoreen tilasto- ja tutkimustiedon koontiin ja analysointiin. Hankkeen kohderyhmän kannalta huomioidaan, että suomalaisista 25–54-vuotiaista miehistä 7,4 prosenttia (50 470) tilastoidaan työ- voimatilastoissa ryhmään ”muut työvoiman ulkopuolella olevat”. Heillä ei siis ole työpaikkaa, eivätkä he hae töitä, opiskele tai ole eläkkeellä esimerkiksi työkyvyttömyyden takia. (Pyykkönen ym. 2017.) Työnvälitystilaston mukaan myös pitkäaikaistyöttömistä miehiä on selvästi enemmän kuin naisia (TEM, Työvälitystilasto 1/2018), kun naisten ja miesten työllisyysasteet eivät muutoin eroa merkittävästi toisistaan. Sukupuolten välillä on todettu olevan eroja hyvinvoinnissa, sosiaalisessa osallisuudessa, terveydessä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa ja erityisesti sosioekonomisten tekijöiden vaikutus on miehillä huomattavasti suurempi kuin naisilla (Maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi laaditun hallituksen esitysluonnoksen sukupuolivaikutusten arviointi 31.8.2016). Tutkimusten mukaan (esim. Niemelä & Alahuhta 2016; Koskela ym. 2010) paljon palveluita käyttävistä henkilöistä enemmistö on kuitenkin naisia. Miehet käyttävät erityisesti terveydenhuollon palveluja naisia vähemmän (Nguyen & Seppälä 2014). On todettu, että koska miehet hakeutuvat naisia harvemmin hoitoon, on palveluohjauksella ja neuvonnalla on tärkeä rooli erityisesti miesten palvelukäytössä, (Maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi laaditun hallituksen esitysluonnoksen sukupuolivaikutusten arviointi 31.8.2016). Tämä otetaan hankkeessa erityisesti huomioon niin, että toimenpiteet vastaavat yhtä hyvin eri sukupuolten tarpeisiin. Sosiaali-, terveys-, työllisyys- ja kuntoutuspalveluissa työskentelevä henkilöstö on puolestaan vahvasti naisvaltaista, jolloin on todennäköistä, että hankkeeseen osallistuvista ammattilaisista selkeä enemmistö on naisia. Hanketta ohjaa periaate, että kun toiminta rakennetaan aidosti asiakaslähtöisesti, voidaan luoda eri sukupuolten näkökulmasta yhtä hyvät mahdollisuudet ja palvelut.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tilasto- ja tutkimustiedon analyysi osoittaa, että palveluiden käytössä on eroja sukupuolten välillä, mikä tulee ottaa huomioon kehitettäessä palveluohjauksen toimintakonseptia. Mikäli erityisesti heikoimmassa asemassa olevat henkilöt löytävät tarpeisiinsa vastaavan palvelupolun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, voi tällä olla merkitystä naisten ja miesten hyvinvointierojen tasoittamisen kannalta. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan, että kohderyhmän asiakkaista enemmistö on miehiä, mutta henkilöstöstä enemmistö on naisia. Kohderyhmän asiakkaista naisten mukaan saaminen kehittämistyöhön voi joiltakin osin olla helpompaa kuin miesten, mutta toisaalta naisten on osoitettu suhtautuvan miehiä kriittisemmin sosiaalipalvelujen toimivuuteen (Ilmarinen ym. 2016), mikä saattaa nostaa myös kynnystä osallistua kehittämistyöhön. Kehittäjäasiakkaiden rekrytoinnissa ja kehittämistoimenpiteiden toteuttamisessa luodaan eri sukupuolille yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeus osallistua hankkeen toimintaan. Toimenpiteissä huomioidaan osallistujien sukupuoleen liittyvät erityiset tarpeet ja varaudutaan niiden mukaisesti kehittämistoimintaa (esim. kehittäjäryhmätoiminta) toteutettaessa. Tavoitteena on toisaalta myös pyrkiä osaltaan lieventämään sukupuolen mukaista segregaatiota ja sen mukaisia stereotypioita (esim. "miehille/naisille sopivat työt"). Sukupuolinäkökulman merkitystä arvioidaan ja se otetaan huomioon merkityksellisenä seikkana hankkeen seurannassa, arvioinnissa, tiedottamisessa ja viestinnässä sekä tulosten levittämisessä ja juurruttamisessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole tämän hankkeen päätavoite, vaan päätavoitteena on palveluohjauksen kokonaisvaltaisen toimintamallin kehittäminen. Toimintamallin kehittämisessä pyritään huomioimaan eri sukupuolten tarpeet ja näkökulmat.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 3
Hankkeessa suositaan sähköisiä materiaaleja ja sähköisiä yhteydenpitotapoja sekä edistetään digitaalisten välineiden käyttöä asiakastyössä (erityisesti toimenpidekokonaisuus 4), mikä vähentää tarvetta liikkuvuuteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 3
Hanke ei suoranaisesti vähennä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä, mutta hankkeen toiminnassa suositaan välineitä, joilla ei lisätä kuormitusta, esimerkiksi yhteiskuljetuksia ja mahdollisuuksien mukaan julkisia kulkuvälineitä ja kevyttä liikennettä, kun liikkuminen on tarpeen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Hanke ei suoraan vaikuta kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen, mutta hanke pyrkii minimoimaan omassa toiminnassaan ympäristöä kuormittavia toimenpiteitä (esim. sähköisten materiaalien ja yhteydenpitotapojen sekä yhteiskuljetusten suosiminen).
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Hanke ei suoraan vaikuta pinta- ja pohjavesiin, maaperään eikä ilmaan, mutta pyrkii minimoimaan omassa toiminnassaan ympäristöä kuormittavia toimenpiteitä (esim. suositaan julkisia kulkuvälineitä ja kevyttä liikennettä).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
Hankkeesta ei aiheudu haittaa Natura 2000 -ohjelman kohteille. Ekologista kestävyyttä ja Natura 2000-ohjelmaa edistetään välillisesti kaikissa hankkeen toimenpiteissä huomioimalla kestävään kehitykseen vaikuttavat sosiaaliset, taloudelliset ja luonnon hyvinvointiin liittyvät tekijät.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 5
Hankkeessa hyödynnetään ja kehitetään sähköisiä palveluja. Hankkeen toimenpiteissä noudatetaan green office-mallia ja minimoidaan paperisen materiaalin käyttö. Hankkeessa käytetään sähköisiä työskentelyalustoja ja myös hankkeen tulokset raportoidaan sähköisessä muodossa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Hankkeen tavoitteet eivät kohdistu uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Hiilijalanjälki pyritään pitämään mahdollisimman pienennä noudattamalla kestävän kehityksen periaatteita.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 3
Hanke kohdistuu sekä maaseutumaiseen että kaupunkimaiseen toimintaympäristöön. Näin huomioidaan erilaisia maakunnan toimintaympäristöjä palveluohjauksen kehittämisessä. Palveluohjausta yhteiskehitetään paikallisten toimijoiden, palveluja käyttävien asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. Hankkeessa järjestettäviä alkuvalmennuksia ja tapaamisia järjestetään eri paikkakunnilla hyödyntäen paikallisia palveluita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 7
Hankkeessa kehitetään palveluohjauksen kokonaisvaltainen toimintakonsepti kohderyhmän asiakkaiden ja heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten kanssa. Toimintakonsepti otetaan käyttöön uudessa sote- ja maakuntarakenteessa Keski- Suomessa.
Liikkuminen ja logistiikka 3 4
Hanketoimijoiden välisessä viestinnässä ja yhteydenpidossa käytetään sähköisiä välineitä ja suositaan sähköisiä materiaaleja sekä yhteiskuljetuksia, kun liikkuminen on tarpeen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 8
Palveluohjausta kehittämällä estetään paljon palveluja tarvitsevien työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden palveluista putoaminen tai syrjäyminen. Tällä on erittäin suuri merkitys hyvinvoinnin kannalta. Jos henkilö ei löydä tarvitsemaansa palvelua silloin, kun hän sitä tarvitsee, ongelmat usein syventyvät tai monimutkaistuvat, pahoinvointi kasvaa ja myös osallisuus heikkenee. Hankkeessa pyritään poistamaan eri tasoisia palvelukynnyksiä ja suoranaisia esteitä, jotka voivat johtua esim. tiedon puutteesta, monitulkintaisista asiakkuuskriteereistä, työntekijän ja asiakkaan osaamisesta tai järjestelmätason tekijöistä (esim. Määttä & Keskitalo 2014). Hankkeessa toteutettavien yhteisöllisten kehittämisprosessien kautta vahvistetaan heikoimmassa työmarkkina-asemassa ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden sosiaalista osallisuutta ja työ- ja toimintakykyä.
Tasa-arvon edistäminen 3 4
Kehittäjäasiakkaiden rekrytoinnissa ja kehittämistoimenpiteiden toteuttamisessa luodaan naisille ja miehille yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeus osallistua hankkeen toimintaan. Toimenpiteitä toteutettaessa (esim. kehittäjäryhmätoiminta, alkuvalmennukset) huomioidaan osallistujien sukupuoleen liittyvät erityiset tarpeet.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 6
Uuden sote- ja maakuntauudistuksen liittyväksi riskiksi on tunnistettu se, että paljon palveluja tarvitsevien henkilöiden asema voi heikentyä ja he voivat joutua entistä eriarvoisempaan asemaan palveluiden saannissa. Vaikeassa työmarkkina-asemassa ja työelämän ulkopuolella olevien ryhmien jääminen myös palveluiden ulkopuolelle lisää entisestään sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuurisia eroja. Onnistunut palveluohjaus lisää mahdollisuuksien ja lähtökohtien tasa-arvoa ja ennaltaehkäisee palveluissa syrjäytymistä. Henkilöt, joilla on vaikeuksia hakea ja löytää tarvitsemaansa apua, huomioidaan hankkeessa erityisesti. Tuotetuissa palveluohjauksen laatukriteereissä huomioidaan selkokielisyys. Hankkeessa pyritään toimimaan kulttuurisensitiivisesti erilaiset kulttuuriset lähtökohdat huomioiden.
Kulttuuriympäristö 1 2
Hanke ei välittömästi vaikuta maisemaan, virkistysalueeseen, kulttuuriperintöön eikä kaupunkirakenteeseen mutta esimerkiksi hankkeessa järjestettävissä alkuvalmennuksissa tuodaan osallistujille esille alueen kulttuuriympäristöä.
Ympäristöosaaminen 1 2
Kaikissa hankkeen toiminnoissa huomioidaan ympäristöosaaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Hankkeen toimenpiteet suunnitellaan ekologinen kestävyys-ajattelumallin mukaisesti (esim. sähköiset materiaalit ja yhteydenpitotavat, digitaaliset työvälineet), jolloin myös välillisesti vaikutetaan hankkeeseen osallistuvien ympäristöasenteisiin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-