Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21386

Hankkeen nimi: Meijän Mikkeli

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2018 ja päättyy 30.6.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Mikkelin kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0165116-3

Jakeluosoite: Maaherrankatu 8-10

Puhelinnumero: 0151941

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: MIKKELI

WWW-osoite: http://www.mikkeli.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hannu Matti Korhonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hannu.korhonen(at)mikkeli.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401294917

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto)

Tuen siirronsaajat

Hacklab Mikkeli ry, 2678219-4
Etelä-Savon liikunta ry, 1510340-8
Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, 2253658-6
Mikkelin alueen harrasteliigat ry, 2570128-4
Mikkelin Toimintakeskus ry, 0944845-0
Mikkelin Rukoushuoneyhdistys ry, 0218739-0

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Meijän Mikkeli -hankkeessa haetaan ratkaisuja heikoimmassa asemassa olevien asukkaiden osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tarvitaan yhteistä tekemistä yli hallintorajojen, uusia kumppanuuksia ja toimintamalleja sekä resurssien yhdistämistä palvelujen ja matalan kynnyksen mahdollisuuksien parantamiseksi. Tarvitaan verkostomaista työotetta haasteellisen kohderyhmän tavoittamiseen ja osaamista heidän kanssa toimimiseen. Hankkeessa tarjotaan monipuoliset rahoitusmallit asukkaiden aktiivisuuden, yhteistyön ja uusien kokeilujen toteuttamiseen. Toiminta halutaan viedä lähelle ihmisiä. Asukkaat otetaan mukaan ideoimaan ja toteuttamaan yhdessä toimintaa ja täydentämään nykyisiä hyvinvointipalveluja. Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki kaupungin asukkaat, ja erityisesti Mikkelin kantakaupungin alueella asuvat syrjäytymisvaarassa ja heikoimmassa asemassa olevat asukkaat.

Hankkeen tavoitteena on:
- lisätä osallisuutta ja luoda uusia toimintamalleja osallistua
- tukea Mikkelin kaupunkistrategian 2018-2021 (Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin) ja hyvinvointitavoitteiden toteutumista
- vahvistaa kokeilemiseen ja verkostomaiseen työtapaan liittyvää toimintamallia
- parantaa yhdistysten osaamista osallisuuden lisäämiseksi ja varmistaa kokeilujen vaikuttavuus
- aktivoida uusia toimijoita ja edistää toimijoiden keskinäistä verkottumista
- sitoa aktiivinen kansalaistoiminta osaksi kaupungin ja maakunnan palvelurakennetta
- asukkaiden yhdenvertaisuuden, haastavimmassa asemassa olevien nuorten ja työikäisten osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta.

Toimintaa johtaa projektipäällikkö päähankkeen tiimin (kaksi projektiasiantuntijaa) kanssa. Hanketta toteutetaan Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä -hankkeessa kehitetyn toimintamallin (kokeilukulttuuri ja verkostotyö) mukaan. Päähanke rohkaisee toimijoita uusiin osallistaviin kokeiluihin. Tuensiirtohankkeilla toimintamallia laajennetaan muihin asukkaiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja työkykyisyyden kannalta keskeisiin teemoihin. Meijän Mikkeli on rohkeasti kokeileva verkostohanke.

Hankkeen toimenpiteitä ovat mm:
- päähanke muodostaa Meijän Mikkeli verkoston tuensiirtohankkeiden kanssa
- kehitetään yhdessä yhdistysten kanssa yhdistysten toimintaa osallisuuden lisäämiseksi
- toimintojen sitominen rakenteisiin yhteisyössä Mikkelin kaupungin, Essoten, järjestöjen ja asukkaiden kanssa
- aktiivinen toiminta järjestöjen ja viranomaisten kanssa kohderyhmän tavoittamiseksi: kohderyhmänä erityisesti voimavarattomat perheet, syrjäytyneet nuoret ja miehet
- verkostojen koordinointi ja fasilitointi yhteistyön ja osallisuuden lisäämiseksi
- uudet toiminnot ja tapahtumat ostopalveluina ja tuensiirtohankkeina
- osallistavan budjetoinnin ja joukkorahoituksen kokeilut kaupunginosiin
- osallisuusportaalin toteuttaminen laajassa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa
- hankkeen toimintatavan mallintaminen.
- tuensiirtohankkeet asukkaiden ja järjestöjen ideoista: tavoitteena käynnistää 10-12 kpl eri laajuista ja sisällöllistä hanketta.

Hankkeen tuloksena:
- Mikkeli on aktiivisempi, vireämpi ja yhteisöllisempi kaupunki kaikille sen asukkaille
- järjestöissä osallisuus ja yhteisöllisyys on lisääntynyt
- järjestöt tekevät laajasti yhteistyötä ja osaavat tarjota mahdollisuuksia myös heikoimmassa asemassa oleville osallistua
- järjestöt tuottavat kaupunkiin uusia laajempia tapahtumia ja uutta pysyvää matalan kynnyksen toimintaa yhdessä ja erikseen
- yhteiskuntavastuu ja osallisuus ymmärretään osana kansalaistoimintaa
- perheiden voimavarat ovat paremmat.

Hankkeen toiminnan myötä mikkeliläiset ovat löytäneet tapoja vaikuttaa omaan elinympäristöön ja hyvinvointiin. Syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä on saatu aktiivisiksi toimijoiksi mukaan koulutuksiin tai työllistymään. Hankkeessa syntyneet ja vakiintuneet verkostot jatkavat toimintaa osana järjestöjen, kaupungin ja maakunnallisten toimijoiden verkostoa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Mikkelin kantakaupungin alueella asuvat syrjäytymisvaarassa ja heikoimmassa asemassa olevat asukkaat. Hanketoiminta halutaan viedä lähelle asukkaita ja luonnollisiin kohtaamispaikkoihin. Lapset ja ikäihmiset eivät kuulu kohderyhmään, mutta heidän kauttaan voidaan toteuttaa toimintaa.

Muutosesitys 2/2021:
Kohderyhmänä huomioidaan hankkeen loppuvaiheessa palautuvien rahojen osalta erityisesti nuoret, joiden tilannetta poikkeusolot ovat erityisesti heikentäneet.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Mikkelin kaupungin kaikki asukkaat ja kansalaistoimijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 295 989

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 256 262

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 531 376

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 490 940

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin

Kunnat: Mikkeli

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 16

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 18

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 500

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Helsingin yliopiston Ruralia -instituutin Mikkelin alueelle teetetyn hyvinvointitutkimuksen mukaan mikkeliläiset miehet kokevat terveyden tilansa keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi naisia useammin. Lisäksi miehet tuntevat itsensä naisia yksinäisimmiksi Mikkelin alueella.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä -hankkeessa kerättyjen kokemusten ja taustatietojen perusteella miesten saaminen toimenpiteiden pariin on haastavaa. Meijän Mikkeli -hankkeessa pyritään löytämään keinoja miesten mukaan saamiseksi hanketoimintaan. Miehet kokevat työkykynsä naisia alemmaksi Mikkelin alueella (Ruralia -instituutti).
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa tehtävät toimenpiteet ovat kaikille avoimia. Sukupuolten tasa-arvoisuus toteutuu toiminnan avoimuuden kautta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei hankkeen toteutuksen kannalta oleellinen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei hankkeen toteutuksen kannalta oleellinen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei hankkeen toteutuksen kannalta oleellinen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei hankkeen toteutuksen kannalta oleellinen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei hankkeen toteutuksen kannalta oleellinen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Hankkeessa kiinnitettään huomiota kierrätykseen sekä materiaalien hyötykäyttöön päähankkeen sekä tuensiirronsaajien hanketoiminnassa. Hankkeessa huolehditaan materiaalien osalta asianmukaisesta kierrätyksestä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei hankkeen toteutuksen kannalta oleellinen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 2
Hankkeella tuetaan monimuotoisen ja -puolisen kaupunkikeskustan sekä alueen asukkaiden osallisuuden, työ- ja toimintakyvyn sekä työllistymisedellytysten kehittymistä. Toimiva kaupunkikeskusta sekä sen aktiiviset ja hyvinvoivat asukkaat edistävät välillisesti elinkeinorakenteen kestävää kehittymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Tuensiirronsaajien hankkeiden avulla tuetaan kansalaislähtöisesti tuotettujen aineettomien tuotteiden ja palveluja kehittymistä.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Logistiset tarpeet ovat vähäiset. Toiminta pyritään järjestämään lähellä asukkaiden asuinympäristöä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeessa tuetaan osallistujien työ- ja toimintakyvyn kehittymistä sekä hyvinvoinnin lisääntymistä. Kansalaisia kannustetaan osallistumaan alueella järjestettäviin toimintoihin, tutustumaan uusiin harrastusmahdollisuuksiin, järjestölähtöiseen toimintaan ja vapaaehtoistoimintaan.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hanketoiminnot perustuvat kansalaistoimijoiden näkemään tarpeeseen, jolloin toimintaa pystytään kohdistamaan käytännöntyössä havaittujen taloudellisten ja sosiaalisten tasa-arvoon liittyvien epäkohtien vähentämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hankkeessa toteutettavien kehittämistoiminnalla edistetään kaikkien ihmisten yhdenvertaista osallisuutta ja osallistumismahdollisuuksia sekä työ- ja toimintakyvyn kehittymiseen. Erityisryhmien tarvitsema tuki huomioidaan. Toiminnalla pyritään erilaisuuden ymmärtämiseen ja hyväksymiseen sekä monikulttuurisen ja monimuotoisen kaupunkikeskusta-alueen muotoutumiseen.
Kulttuuriympäristö 5 5
Hankkeessa edistetään kaupunkikeskusta-alueen kehittymistä ja muotoutumista asukkaiden osallisuutta ja viihtyvyyttä edistäväksi paikaksi.
Ympäristöosaaminen 2 2
Hanketoiminnan kautta voidaan edistää asukkaiden ympäristöosaamisen ja tietoisuuden vahvistamista, kun he tutustuvat alueen mm. ympäristön tarjoamiin virkistysmahdollisuuksiin sekä oman asuinalueensa ympäristön kehittämiseen osallisuutta edistäväksi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Meijän Mikkeli oli kansalaistoimijalähtöinen kehittämishanke, jossa haettiin ratkaisuja nuorten ja työikäisten asukkaiden osallisuuden edistämiseen ja köyhyyden torjuntaan (TL 5) yksilö-, yhteisö-, kaupunki- ja maakuntatasolla. Hankkeessa asukkaat ja yhdistykset haastettiin mukaan ideoimaan ja tuottamaan asukaslähtöistä toimintaa.
Meijän Mikkeli –hanke muodostui päähankkeesta, kuudesta tuensiirtohankkeesta ja tapahtumahankkeista. Päähankkeen tehtävä oli hankeverkoston koordinointi, johtaminen tiedottaminen ja viestintä sekä hankkeen hallinnointi. Järjestöjä autettiin ideoiden kehittämisessä tuensiirtohankkeiksi, toimintojen toteuttamisessa sekä yhteydenpidossa ja raportoinnissa hankkeen rahoittajille.

Asukkaiden ja järjestöjen toiveista ja tarpeista syntyi tuensiirtohankkeita, joissa toteutettiin yhdistysten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävää asukaslähtöistä kehittämistä. Hankkeessa käynnistyi kuusi verkostomaista hanketta: 1) varhaiseen tukeen lapsiperheille, 2) harrastamiseen urheiluseuroissa, 3) kulttuurityöpaja kokeiluja, 4) kohtaamiskahvilatoimintaa romaaninuorille, 5) pelinkehittämistä ja 6) asukastupatoimintaa. Asukkaiden ja yhdistysten ideoista syntyneitä osallistavia tapahtumahankkeita toteutettiin ostopalveluin yhteensä kahdeksan. Lisäksi toteutettiin poikkeusolojen kuormittaneille nuorille Törkeen hyvä startti kesään – tapahtumat, mitkä nuoret itse ideoivat ja pääsivät ilmaiseksi kokeilemaan.

Hankkeet kokoontuivat tiimipalavereihin 50 kertaa. Hankkeessa panostettiin haasteellisen kohderyhmän tavoittamiseen, resurssien jakamiseen, toimintojen käynnistämiseen sekä hankkeen hallinnointiin sekä toimenpiteiden, tulosten ja vaikuttavuuden arviointiin. Osallisuuden edistämisessä koettiin tärkeäksi aito kohtaaminen, kuuleminen ja kyky reagoida nopeasti syntyneisiin ideoihin. Hanke verkottui ja teki aktiivisesti yhteistyötä kaupungissa eri toimijoiden kanssa.

Hankkeen tavoitteena oli asukkaiden osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen terveyden, materiaalisen hyvinvoinnin ja koetun hyvinvoinnin osalta. Hankkeen toiminnat suunnattiin avoimesti kaikille kantakaupungin asukkaille. Toiminnan lähtökohtana oli asukkaiden aito kohtaaminen ja kuuleminen lähtökohdista riippumatta ja integraatio.
Hankkeen toimenpiteet painottuivat osallisuuden alkupäähän, asukkaiden aktivointiin ja vertaistoimintaan. Toimenpiteillä tarjottiin asukkaille mahdollisuus osallistua sellaiseen toimintaan, jota he olivat itse päässeet ideoimaan, toteuttamaan ja kokivat itselleen tärkeäksi. Hankkeessa päästiin numeerisiin tavoitteisiin. Hankkeen monipuolisiin ja pitkäkestoisiin toimintoihin osallistui kerättyjen henkilötietojen mukaan 600 henkilöä, joista 367 oli naisia. Työttömiä heistä 104 (17 %), opiskelijoita 149 (25 %), työssä käyviä 191(32 %) ja työelämän ulkopuolella olevia 156 (26 %). Lyhytkestoisten toimintojen ja tapahtumien osallistujamäärät olivat huomattavasti suuremmat. Osallistujista ilman perusasteen koulutusta oli 8 (1 %) , perusasteen koulutuksen suorittaneita 110 (18 %) , keskiasteen koulutuksen suorittaneita 283 (47 %) ja korkea-asteen 199 (33 %).

Kohderyhmä koki hankkeen toiminnot ja tapahtumat pääosin hyvin myönteisesti. Yhdistävinä tekijöinä palautteissa nousi esiin maksuttomuus, kokeilemisen mahdollisuus ja hyvä henki. Pitkäkestoissa toiminnoissa nousi esiin luottamuksellisuus ja kohdatuksi tuleminen.

Hanke vahvisti kansalaistoimijoiden (yhdistykset, järjestöt, 4. sektori) osallistumista rakennerahasto-ohjelman toteutukseen sekä edisti nuorten ja työikäisten syrjäytymisvaarassa olevien yhteiskunnallista osallisuutta ja asuinalueiden yhteisöllisyyttä. Kehittämistoiminta oli avointa, laaja-alaista ja osallistavaa. Toiminta perustui paikallisten toimijoiden yhdessä laatimaan kehittämissuunnitelmaan, jota toteutettiin hankeverkostona yhdessä kaupungin muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä. Hankkeessa oli yhteistyökumppaneita 78, joista 44 yhdistystä, 18 yritystä, 3 oppilaitosta, 2 kuntayhtymää, yksi seurakunta ja 10 muuta toimijaa.

Meijän Mikkeli -hankkeen tavoitteet toteutuivat pääosin. Hankkeen toiminnat tukivat Mikkelin kaupungin strategian hyvän elämän ohjelman tavoitteiden toteutumista. Hanketoimintaan saatiin mukaan uusia toimijoita ja edistettiin toimijoiden keskinäistä verkottumista. Päähankkeen keskeisimpänä tuloksena vahvistui kokeilukulttuuriin ja verkostomaiseen työtapaan perustuva toimintamalli, mikä edisti kaupungin ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä. Mikkelin kaupungin hallinnoimana päähanke tarjosi alustan yhteistyölle ja kehittämistoiminnalle, ja tarjosi samalla yhdistysten kaipaaman taloudellisen, hallinnollisen ja johtamisen tuen tuensiirtohankkeille. Yhteistyö, sen koordinointi sekä kumppanuusajattelu- ja toiminta lisääntyivät kolmannen sektorin toimijoiden ja kaupungin eri palvelualojen välillä. Pitkäkestoisista ja onnistuneimmista toiminnoista suurin osa vakiintui yhdistysten ja verkoston perustoiminnaksi.

Päähankkeessa kehitettiin työttömille elämäntapaohjauksen malli, jolla toteutettiin kaksi vuoden mittaista vapaaehtoisuuteen perustuvaa ryhmää (yhteensä 14 osallistujaa). Toiminnan tulokset olivat rohkaisevia koetun hyvinvoinnin, työ- ja toimintakyvyn paranemisen sekä kohentuneen työmarkkinatilanteen takia. Puolet osallistujista työllistyi prosessin aikana.

Päähankkeeseen projektiasiantuntija vastasi hankkeen tiedotus- ja viestintätoiminnasta, tuensiirtohankkeiden tiedottamisen tukemisesta ja teemaan liittyvistä koulutuksista. Päähanke toteutti yhteiseksi alustaksi osallisuusportaalin www.meijanmikkeli.fi, josta löytyi perustiedot hankkeista, työkalut, kilpailutukset, idealomakkeet, palautekyselyt ja ilmoittautumiset. Yhdistykset striimasivat n. sata tapahtumaa hankkeeseen hankittujen laitteiden ja koulutusten myötä. Hankkeesta julkaistiin n. 60 juttua paikallisessa mediassa.

Meijän Mikkeli Sport hankkeen tuloksena harrastamismahdollisuudet lisääntyivät urheiluseuroissa. Seurat ottivat Tuu koittaa – liikuntakoulut käyttöön ja omaksuivat osallistavan seuratyömallin. Meijän Mikkeli Sport käynnisti uutena toimintona podcastien tuottamisen. Lähetyksiä tehtiin yhteensä 29 lähetystä, joista seitsemän hankkeista ja 22 urheiluseuroista.

Kulma-hanke tarjosi matalan kynnyksen maksuttomia kulttuurityöpajoja asukkaille. Ostopalveluin tuotetut työpajat tuottivat toivutun ansaintatilaisuuden toimijoille ja samalla tarjosivat monipuoliset mahdollisuudet kokeilla kulttuuriharrastamista.

Arki haltuun -hanke kokosi varhaista tukea perheille tuottavat toimijat verkostoksi. Toteutetut perheparkit ruokailuineen ja avoimen kohtaamispaikan vertaisryhmät olivat hyvin suosittuja. Perheet kokivat yhteiset vapaamuotoiset kokoontumiset tarpeellisina henkireikinä ja tukena arjessa.

Game Lab Mikkelin peli-illat, lanit ja pelinkehittäminen kokosivat nuoret aikuiset säännöllisesti sosialisoitumaan muiden kanssa koneiden äärestä. Mikkeliin syntyi pelinkehitysyhteisö, jonka jäsenistä osa työllistyi alalle.

Paremman elämän toivossa -hanke kokosi romaaninuoret säännöllisesti Rukoushuoneyhdistyksen kohtaamiskahvilaan mielekkään ja osin ohjatun tekemisen pariin kauppakeskuksessa lojumisen sijaan. Kahvilassa toteutetut työpajat, opintojen tukeminen ja ohjaus sekä yhteinen vapaa-ajan vietto oli merkittävää romaaniyhteisön yhteisöllisyyden kannalta.

Kotikulmilla -hankkeessa toteutettu Laajatuvan asukastoiminta lisäsi alueen asukkaiden yhteisöllisyyden ja turvallisuuden tunnetta. Hankkeessa asukkaiden yhdessä ideoiman ja toteutettaman Laajalampi -videon perusteella asukkaat kokivat huonomaisena pidetyn asuinalueensa hyvin myönteisenä. Hankkeen myötä alueella rakennettiin yhteistyössä laavu Urpolan lenkkipolun varteen ja hirsikalustot lähiuimarannalle viihtyisyyden ja ulkoilun lisäämiseksi. Uudet kohteet otettiin aktiivisesti käyttöön.

Hanke toteutui kustannusarvion mukaisesti. Henkilöstökulut olivat 1 231 452 € (76 %), ostopalvelut 115 404 € (7 %), muut kulut 63 792€ (4 %) ja flatrate 209 352 € (13%). Toimintaa täsmennettiin hankkeeseen tehdyillä kahdeksalla muutospäätöksellä, joista neljä kohdistui tuensiirtojen aloittamiseen ja lopuilla vakiinnutettiin käynnistynyttä toimintaa ja kohdennettiin uudelleen hankehenkilöstön työpanosta ja jäljellä olevia rahoja.
Rahoitussuunnitelma toteutui suunnitellusti. Järjestöjen toteuttamien tuensiirtohankkeiden omarahoitusosuus oli 9%. Järjestöt käyttivät hankerahaa hyvin perustellusti ja säästäväisesti. Hankehallintoon varattuja Flatrate (17%) -kuluja karsimalla tuensiirtohankkeet suoriutuivat hyvin omarahoitusosuudestaan.

Hankearviointia toteutettiin jatkuvana toiminnan arviointina hanketiimissä, ohjausryhmässä, koulutuksissa ja työpajoissa. Toteutuksesta raportoitiin säännöllisesti rahoittajille. Hankehenkilöstö kuvasi työskentelyä hankkeessa kiinnostavaksi, joustavaksi, riittävän haastavaksi ja omaa osaamista kehittäväksi. Ohjausryhmä seurasi (9 kokousta) hankkeen toteuttamista ja talouden hoitoa sekä osallistui aktiivisesti hankkeen toteutuksen tukemiseen. Palutteessa todettiin, että Meijän Mikkeli -hankkeessa on opittu yhdessä, osaamista ja resurssointia on pystytty jakamaan. Ohjausryhmä kiitteli päätöskokouksessa hankkeen laajuutta ja monipuolisuuta, tiedottamisen ja viestinnän onnistumista ja tarkkaa talouden seurantaa. Todettiin, että hankkeen viestintä on ammattimaisesti hoidettu koko ajan.

Meijän Mikkeli -domain säilyy kaupungin omistuksessa ja verkkosivusto tallennetaan. Hankkeeseen hankitut välineet ja laiteet jäävät Mikkelin kaupungin omistuksen ja yhdistysten käyttöön. Tuensiirtohankkeissa käynnistyneet toiminnot jatkuvat pääosin osana yhdistysten perustoimintaa.

Lisäksi Meijän Mikkeli tarjosi hallinnollisen ja koordinointiin liittyvän tuen poikkeusoloissa toteutetulle Porukalla! -hankkeelle, joka kokosi laajan verkoston vapaaehtoisia ja avustus- ja vapaaehtoistyötä tekeviä toimijoita ja organisoi kriisi-, ruoka- ja muuta apua poikkeusoloissa.