Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21388

Hankkeen nimi: VENLA - koulutusta verkossa ja langattomasti

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2617489-3

Jakeluosoite: PL 230

Puhelinnumero: 03 6461

Postinumero: 13101

Postitoimipaikka: HÄMEENLINNA

WWW-osoite: http://www.hamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marjo Vaalgamaa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Suunnittelija, työelämäpalvelut

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marjo.vaalgamaa(at)hamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 574 5156

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lahden ammattikorkeakoulu Oy, 2630644-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pienen yrityksen keskeinen kasvun este on resurssien riittävyys. Omistajayrittäjän tärkein resurssi on hänen oma aikansa. Erityisesti nuorilla naisyrittäjillä on haasteita sovittaa yhteen perhe, työ ja vapaa-aika. Yrityksen liiketoiminnan kehittämiseksi tarvittaisiin ulkopuolista tukea, rohkaisua ja uutta osaamista. Tukea on tarjolla monessa muodossa, mutta se ei aina ole oikeaan aikaan ja helposti saatavilla.

VENLA-hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalleja, joilla tuetaan naisyrittäjiä liiketoiminnan kasvattamisessa sekä tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen osallisuuden lisäämisessä. Kasvua haetaan koulutuksen ja valmennuksen kautta tulevaisuuden osaamistarpeita huomioiden. Osallisuus lisääntyy uudistavien ja itsessään tasa-arvoistavien toimintamallien kautta. Menetelmissä huomioidaan naisyrittäjien erityisen suuri tarve opiskelun, työn ja perheen yhteensovittamiselle. Ratkaisuja haetaan sekä pedagogisilla oppimismenetelmillä, teknisillä ratkaisuilla että tulevaisuuden osaamistarpeita vastaavilla valmennussisällöillä.

Hankkeessa toteutetaan kaksi toimintamallin pilotointia:
1) Ketterä koulutuskokonaisuus
2) Digiliiketoiminnan taskukoulu -yrittäjän digitaalinen oppimisympäristö

Hankkeen tuloksena syntyy toimintamalleja, joilla tuetaan naisyrittäjiä liiketoiminnan kasvattamisessa. Tuloksena syntyy myös tulevaisuuden osaamistarpeita vastaavia valmennussisältöjä, jotka ovat helposti saatavilla yrittäjälle itselleen sopivimpaan aikaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä ovat yrittäjänaiset Kanta- ja Päijät-Hämeen alueelta. Hanke kohdistuu erityisesti pieniin, alle 10 henkeä työllistäviin yrityksiin.

Päijät-Hämeen alueella erityisenä kohderyhmänä ovat naisten omistamien ja johtamien mikroyritysten ohella alle 35-vuotiaat yksinyrittäjänaiset, jotka ovat kiinnostuneita yritystoimintansa kasvusta. Tässä ikäluokassa yrittäjänaiset joutuvat usein ratkaisemaan työn ja muun elämän, kuten esimerkiksi perheen perustamisen haasteita.

Kanta-Hämeessä kohdeyritykset valitaan pääosin maakuntaohjelmassa mainituilta painoaloilta: luovilta aloilta, matkailualalta sekä hyvinvointipalveluista. Lisäksi kohderyhmänä ovat osaamisintensiivisillä palvelualoilla toimivat yritykset, joiden liiketoiminta perustuu vahvaan omaan osaamiseen. Kohderyhmän tavoittamisessa hyödynnetään ammattikorkeakoulun alueellista verkostoa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Naisten omistamissa yrityksissä välillisenä kohderyhmänä on yrityksen muu henkilöstö. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös yrittäjät yleisemmin, sillä ajasta ja paikasta riippumattomat menetelmät sekä yrityskohtaiset ratkaisumallit ovat kiireisille yrittäjille lähes ainoa mahdollisuus opiskella.

Välillinen kohderyhmä ovat myös korkeakouluopiskelijat, joita osallistetaan toimintamallien kehittämistyöhön sekä yrityskohtaisten ongelmien ratkaisuun osana opintojaan.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 235 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 132 406

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 340 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 176 541

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme, Päijät-Häme

Seutukunnat: Forssan, Lahden, Hämeenlinnan, Riihimäen

Kunnat: Hämeenlinna, Sysmä, Jokioinen, Hollola, Lahti, Riihimäki, Padasjoki, Hausjärvi, Asikkala, Tammela, Kärkölä, Ypäjä, Loppi, Humppila, Heinola, Forssa, Hattula, Orimattila, Hartola, Janakkala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 21

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
EU:n tasolla miehiin verrattuna vain kolmasosa naisista lähtee yrittäjiksi. Suomessa nais- ja miesyrittäjien määrän suhde on suunnilleen sama kuin koko EU:n alueella eli kolmannes Suomen yrittäjistä on naisia (TEM Yrittäjyyskatsaus 2014). Naisten yrittäjyys ei ole yleensä kasvuyrittäjyyttä eikä kovin innovatiivista – työn tuottavuus on matalampi kuin miesten yrityksissä, eivätkä naisten yritykset työllistä ulkopuolisia kuten miesten yritykset (Closing Gender Gap, OECD:n raportti 2012). Suomessa miehistä yksinyrittäjänä toimi yrittäjistä vajaa 60 %:ia kun naisista n. 75 %:ia oli yksinyrittäjiä. (TEM:n Yrittäjyyskatsaus 2014). Naisten yritykset ovat usein palvelualan yrityksiä, kun taas innovaatiot ja tuotekehitys liitetään konkreettisiin tuotteisiin eli miesvaltaiseenteolliseen tuotantoon, joka myös saa investointitukea. Naisilla merkityksellisempiä ovat sosiaaliset verkostot, miesten yritykset ovat verkottuneita enemmän ammatillisesti. Naisyrittäjillä on yleensä vähemmän verkostoja kuin miesyrittäjillä. Hankkeelle tehtiin analyysi myös Lapin Letkan Suvauskoneella. Tuloksena on, että hankkeen pääpaino on naisten asioiden edistämisessä. Se on nimenomaan hankkeen tarkoitus. Suurin syy siihen, että hanke edistää naisten asioita on, että kohderyhmänä on yksin- ja mikroyrittäjät, joista suurin osa on naisia. Heillä on haaste arjen pyörittämisen ohella kehittää yrityksen liiketoimintaa. Työhyvinvoinnin ja yleisemmin työelämän kehittämistä tulee tarkastella sukupuolten näkökulmasta, sillä esimerkiksi työn ja perheelämän yhteensovittamisessa on erilaisia haasteita naisilla ja miehillä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa kehitetään toimintamalleja, joilla tuetaan naisyrittäjiä liiketoiminnan kasvattamisessa sekä tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen osallisuuden lisäämisessä. Hankkeen uutuusarvo on kokonaisvaltaisessa lähestymisessä naisyrittäjän osaamiseen ja arkeen sekä itsessään tasaarvoistavassa toimintamallissa. Menetelmissä huomioidaan naisyrittäjien erityisen suuri tarve opiskelun, työn ja perheen yhteensovittamiselle. Ohjausryhmään kutsutaan erityisesti kohderyhmän edustajia. Kiinnostuneet miesyrittäjät voivat osallistua hankkeen toimenpiteisiin, mutta varsinainen kohderyhmä ovat naiset.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hankkeessa kehitetään toimintamalleja, joilla tuetaan naisyrittäjiä liiketoiminnan kasvattamisessa sekä tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen osallisuuden lisäämisessä. Menetelmissä huomioidaan naisyrittäjien erityisen suuri tarve opiskelun, työn ja perheen yhteensovittamiselle. Ohjausryhmään kutsutaan erityisesti kohderyhmän edustajia. Kiinnostuneet miesyrittäjät voivat osallistua hankkeen toimenpiteisiin, mutta varsinainen kohderyhmä ovat naiset.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 7
Hankkeessa välillisenä tavoitteena on nimenomaan paikallisen elinkeinorakenteen kehittäminen yritysten tuottavuutta tukemalla. Hankkeen toteuttajakorkeakoulujen toiminta on myös paikallista palvelua ja tätä kautta paikalliset resurssit tulevat hyötykäyttöön.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
VENLA-hankkeessa kehitetään nimenomaan toimintamalleja, joilla tuetaan naisyrittäjiä liiketoiminnan kasvattamisessa sekä tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen osallisuuden lisäämisessä. Aiemmissa hankkeissa on tunnistettu tarve nimenomaan naisyrittäjille suunnattujen ajasta ja paikasta riippumattomien digitaalisista koulutussisällöistä. Hankkeessa tavoitellaan toimintamallia, Digiliiketoiminnan taskukoulua, missä valmennusmateriaali olisi aina helposti saatavilla, kun itsensä ja yritystoiminnan kehittämiselle löytyy sopivaa aikaa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeessa syntyvien toimintamallien avulla yrittäjä rohkaistuu jatkuvaan oppimiseen ja liiketoimintaosaamisensa kehittämiseen, kun työ, arki ja koulutus toimivat integroidusti. Yrittäjä saa päivittäistä verkostotukea. Osallisuuden lisääntymisen kautta hän ei jää yksin suunnitelmiensa kanssa, vaan saa tukea kasvulleen. Yrittäjän oma hyvinvointi lisääntyy ja liiketoiminnan kasvu mahdollistuu.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Hanke on lähtökohtaisesti tasa-arvo -hanke, jolla pyritään vähentämään nais- ja miesyrittäjyydessä esiintyviä eroja. Tasa-arvon edistäminen on työelämän kehittämisen yksi olennainen osa-alue. Työelämän tasa-arvoa voidaan edistää mm. johtamisella ja työhyvinvoinnin kehittämisellä. Samoin tasa-arvon edistämisellä ja yhdenvertaisilla etenemismahdollisuuksilla tuetaan työhyvinvointia ja tuottavuutta. Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalleja, joilla tuetaan naisyrittäjiä liiketoiminnan kasvattamisessa sekä tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen osallisuuden lisäämisessä. Kasvua haetaan koulutuksen ja valmennuksen kautta tulevaisuuden osaamistarpeita huomioiden. Menetelmissä huomioidaan naisyrittäjien erityisen suuri tarve opiskelun, työn ja perheen yhteensovittamiselle. Ratkaisuja haetaan sekä pedagogisilla oppimismenetelmillä, teknisillä ratkaisuilla että tulevaisuuden osaamistarpeita vastaavilla valmennussisällöillä. Hankkeen toimintamallien avulla yrittäjä rohkaistuu jatkuvaan oppimiseen ja liiketoimintaosaamisensa kehittämiseen, kun työarki ja koulutus toimivat integroidusti. Yrittäjä myös saa päivittäistä verkostotukea, joka auttaa häntä uuden oppimisessa ja soveltamisessa. Osallisuuden lisääntymisen kautta hän ei jää yksin suunnitelmiensa kanssa, vaan pystyy visioimaan ja saa sparrausta ja tukea kasvulleen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Toimintamallien kehittämiseen osallistuneista naisyrittäjistä jää elämään verkostoja, jotka toimivat hankkeen jälkeen itseohjautuvasti. Verkostot lisäävät yhdenvertaisuutta ja sosiaalista kuuluvuuden tunnetta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-